Tapasimme Katri Raatikaisen

Katri Raatikainen luottaa, että yhteistyötä tehdään työeläkealalla tulevaisuudessakin.
Katri Raatikainen luottaa, että yhteistyötä tehdään työeläkealalla tulevaisuudessakin.

Yhteistyön konkari

Työeläketurvan hajautetussa toimeenpanossa tarvitaan sekä kilpailua että yhteistyötä. Katri Raatikainen Eläketurvakeskuksesta kertoo, miksi yhteistyö ja yhteiset tietojärjestelmät ovat välttämättömiä. Niiden avulla asiakas saa koko työuransa mukaisen eläkkeen yhdeltä luukulta.

Teksti: Anne Iivonen / Kuvat: Karoliina Paatos

Suomessa eläkkeenhakija saa eläkkeen maksuun yhdellä hakemuksella.

– Vakuutetun näkökulmasta eläkkeen ratkaisu ja tarvittavien ansiotietojen keruu tapahtuu siis automaattisesti, Katri Raatikainen kertoo.

Eläketurvakeskuksen (ETK) johtajana työskentelevän Raatikaisen mukaan työeläkejärjestelmässä tämä niin sanottu viimeisen laitoksen periaate on ollut perimmäinen syy sille, miksi yhteisiä tietojärjestelmiä on alun perin rakennettu.

Yhteisillä tietovarastoilla ja palveluilla on varmistettu, että viimeinen eläkelaitos saa käyttöönsä henkilön koko työhistorian ja pystyy myöntämään eläkkeenhakijalle koko työeläkkeen. Niillä varmistetaan myös, että eläke lasketaan samalla tavalla riippumatta eläkkeen myöntäjästä.

Eläketurvan toimeenpanoa varten kerättyjä tietoja käytetään ETK:ssa hyödyksi myös eläketurvaa ja lainsäädäntöä kehitettäessä.

– Myös työeläkejärjestelmän kehittämiseen tarvittavan tilasto- ja tutkimustoiminnan perusta luodaan ja eheys tiedoille varmistetaan yhteisiä tietojärjestelmiä kehittämällä, Raatikainen sanoo.

Perusta yhteistyössä

Raatikaisen mukaan alan yhteistyö ja sisäinen koordinaatio on Suomessa koettu järjestelmän vahvuudeksi. Yhteistyötä tehdään laajasti – erityisesti vakuuttamisen ja eläkkeenratkaisun perusjärjestelmien parissa. Toisilla alueilla, kuten asiakasraja­pinnan tai verkkopalveluiden kehittämisessä taas kilpaillaan selvemmin.

– Joissakin toiminnoissa yhdessä tekeminen on järkevää ja kustannustehokkaampaa kuin se, että jokainen rakentaisi eläketurvanhoitoon tarvittavat kaikki tietojärjestelmät erikseen.

Raatikaisen mukaan kustannustehokkuus on etu myös työeläkejärjestelmän asiak­kaille ja maksajille, ja siksi myös kilpailun näkökulmasta hyväksyttävää.

– Asiakkaiden palveluissa eläkeyhtiöt kilpailevat ja tekevät enemmän omia ratkaisujaan, mikä varmistaa myös palveluiden jatkuvan kehittämisen, hän sanoo.

Työeläkeala perusti 2000-luvun alussa yhdessä Arek Oy:n, jonka kontolle annettiin alan yhteisten tietojärjestelmien kehitys. Se keskittyi aluksi vuoden 2007 TyEL-uudistusta tukevan ansaintajärjestelmän rakentamiseen. Eläketurvakeskuksen eläkelaitoksia palvelevien tietojärjestelmien siirrosta Arekiin on kulunut siitäkin jo 13 vuotta.

– Siirron yhtenä ajurina oli ajatus ansaintajärjestelmän toimintamallin laajentamisesta myös muille rekisterialueille, Raatikainen sanoo.

Kun nykyisiä eläkealueen (hakemus- ja eläkerekisterit) yhteisiä järjestelmiä on aika uudistaa, olisi mahdollista rakentaa yhteiset tietovarastot kaikkien eläkevakuuttajien ja ETK:n käyttöön ja samalla luopua työeläkealan päällekkäisistä rekistereistä.

– Yhteinen talletusratkaisu varmistaisi käsitteiden yhteneväisyyden ja tietojen eheyden myös pitkällä aikavälillä.

ETK:n yhtenä roolina yhteisten järjestelmien kehittämisessä Raatikainen pitää erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä ja kuvaamista yhdessä eläkevakuuttajien ja Arekin kanssa sekä vaikutusten avaamista päätöksentekijöille muun muassa lainmuutostilanteissa.

– ETK:n tehtävä on toimia puolueettomana asiantuntijana ja viedä asioita sovitusti eteenpäin eri osapuolten tietoon.

– Emme voi tälläkään tontilla ryhtyä edunvalvojaksi, jotta luottamus toimintaamme säilyy, hän sanoo.

Päätöksenteko yhteisissä tietojärjestelmissä pohjautuu pitkälti yhteisymmärryksen löytymiseen, mikä voi toisinaan luonnollisesti ottaa aikansa. Päätöksentekoa voi välillä hidastaa myös eri toimijoiden tarpeiden eriaikaisuus.

– Toisaalta päätökset ovat sitten yleensä hyvin harkittuja ja taustoitettuja.

”Alan yhteistyö ja sisäinen koordinaatio on koettu järjestelmän vahvuudeksi.”


Kokemuksen voimalla

Raatikaisella on työkokemusta Eläketurvakeskuksessa jo 21 vuoden ajalta ja hän on työvuosiltaan ETK:n nykyjohdon pitkäaikaisin johtaja. Mukana järjestelmämuutoksissa hän on ollut koko 2000-luvun.

Ennen ETK-uraansa hän työskenteli matemaatikkona ja yhteyspäällikkönä Ilmarisen markkinoinnin tuki -yksikössä, jossa tehtiin tarjouslaskelmia asiakkaille ja kentän tueksi perus- ja lisäeläketurvasta.

– Opin laskemaan eläkkeitä ja vakuutusmaksuja, ja näin, miten asiakkaita palvellaan. Näin senkin, miten heistä kilpaillaan.

Jälkeen päin voi todeta, että ensimmäisen vakituisen työpaikan onnekkaalla valinnalla oli suuri vaikutus, mikä on kantanut aina tähän päivään.

– Koen, että eläkeyhtiön toiminnan ymmärrys on ollut iso apu urani eri vaiheissa.

Kokonaisuuksien hahmottaminen on aina ollut Raatikaiselle luontevaa. Yhteisistä järjestelmätöistä hän muistelee erityisellä lämmöllä vilma-periaatteen voimaantuloa edeltäneitä työryhmiä, jotka olivat hänelle ensimmäinen tiivis yhteistyörupeama eläkelaitosten kanssa.

Työeläkejärjestelmässä vilisee lyhennyksiä, kuten viimeisen laitoksen periaate (vilma). Eläkelaitosta, johon työntekijä on viimeksi vakuutettu, kutsutaan viimeiseksi eläkelaitokseksi. Viimeinen laitos tekee eläkepäätökset ja se myös maksaa etuudet ja eläkkeet kuukausittain.

Asiakasodotukset muuttumassa

Sähköisten palveluiden käyttöaste on kasvanut nopeasti viime vuosina. Muutoksen myötä ovat kasvaneet myös kansalaisten odotukset työeläkealan palveluja kohtaan. Raatikainen kertoo, että työeläkeotteen osalta onkin jo etsitty yhteistyössä eläkevakuuttajien kanssa asiakkaiden odotuksiin paremmin vastaavia sähköisiä ratkaisuja.

Kansalaisten kiinnostus kasvaa heistä eri järjestelmiin kerättävään tietoa kohtaan ja tämä koskee luonnollisesti myös työeläkelaa. Vakuutetut voisivat hyödyntää omaa työeläkealan järjestelmiin kerättyä ansiohistoriatietoaan vaikkapa taloudellista suunnittelua tai CV:tä tehdessään.

– Ajattelen, että yhteneväiset ratkaisut tällaisissa tietoluovutuksissa olisivat omiaan­ vahvistamaan asiakkaan saamaa palvelukokemusta työeläkealalta.

Katri Raatikainen

●  Työtehtävä: johtaja Eläketurvakeskuksessa, vastuualueena työeläkealan yhteiset rekisteripalvelut,  tietohallinto ja hallinto

●  Ikä: 56-vuotias

●  Koulutus ja oppiarvo: filosofian maisteri (sovellettu matematiikka, tietojenkäsittely ja tilastotiede)

●  Onnellisuuden lähteet: perhe (mies ja kaksi aikuista lasta), ystävät, kesämökki ja luonto kotiseudulla Kymenlaaksossa, käsillä tekeminen

●  Motto: ihminen on sitä viisaampi, mitä paremmin hän tietää mitä ei tiedä.

Raatikaisen mukaan työeläketurvan luottamuksen kannalta on tärkeää, että vakuutetun saama informaatio säilyy riittävän yhdenmukaisena myös eläkeyhtiön vaihtuessa.
Raatikaisen mukaan työeläketurvan luottamuksen kannalta on tärkeää, että vakuutetun saama informaatio säilyy riittävän yhdenmukaisena myös eläkeyhtiön vaihtuessa.
ETK käyttää yhteisiä tietojärjestelmiä myös sille annettujen tehtävien hoitamiseen, kuten eläkehakemusten välittämiseen ulkomaille, A1-todistuksiin sekä vakuuttamisen valvontaan.
ETK käyttää yhteisiä tietojärjestelmiä myös sille annettujen tehtävien hoitamiseen, kuten eläkehakemusten välittämiseen ulkomaille, A1-todistuksiin sekä vakuuttamisen valvontaan.

Yhden luukun palvelulupaus

Eläkkeiden maksaminen on työeläkejärjestelmän perustehtävä. Työssään Katri Raatikainen pyrkii tukemaan koko työeläkejärjestelmän toimivuutta rekisterien ja eri palveluiden kokonaisuudessa. Sitä, että asiakas saa eläketietonsa kattavasti ja oikein yhdeltä luukulta.

Vastaavatko sähköiset palvelut asiakkaiden odotuksia?

– Eläkevakuuttajien verkkopalveluissa voidaan antaa lisätietoa ja laskelmia juuri asiakkaan tarvitseman tiedon ja elämäntilanteen mukaan ja silloin kun asiakas tietoa haluaa. Ei tarvitse odottaa, että posti tuo laskelman kotiin, Raatikainen sanoo.

– Sähköiset palvelut ovat mielestäni tietoturvallisempia kuin paperilla monin välikäsin liikkuvat tiedot tai postissa väärään osoitteeseen joutuvat paperit. Mobiilitunnistus on tosi hyvä juttu, ja on hienoa, että se on otettu käyttöön myös työeläkealalla.

Mitä tässä kehityksessä pidät seuraavana digitalisaation tuomana odotuksena?

– Kansalaisten vaatimus omien tietojensa käyttöön ja siirrettävyyteen sähköisessä muodossa vahvistuu.

– Digitaalinen työeläkedata tulisi tuoda kansalaisten ulottuville asiakasystävällisellä, yhteneväisellä ja yksityisyydensuojaa kunnioittavalla tavalla.

Mistä asiakkaan näkökulmasta tulisi huolehtia sähköisessä asioinnissa?

– Meillä on työeläkealalla sovittu, että vain viimeinen eläkevakuuttaja tarjoaa vakuutetulle verkkopalveluja.

– Tärkeää on, että tässä päättelyssä on yhteiset pelisäännöt eli vakuutettu ohjataan kerralla oikein oman eläkelaitoksen palveluihin, eikä tunnistautumistakaan tarvitse tehdä moneen kertaan.