Puheenaihe

Kestävän vai kestämättömän väestökehityksen Suomi?

Odottaako meitä LAPSETON MAA?

Syntyvyyden nostamiseksi tarvitaan työelämään muutoksia ja julkiselta vallalta entistä lapsi- ja perhemyönteisempää politiikkaa, sanovat Työeläke-lehden haastattelemat asiantuntijat Venla Berg, Johanna Laisaari ja Heikki Tikanmäki.

Teksti: Matti Remes / Kuvat: Olli-Pekka Orpo

Syntyvyysluvut ovat edelleenkin ­historiallisen alhaiset. Tosin lapsia syntyi viime vuonna edellisvuotta enemmän.
Syntyvyysluvut ovat edelleenkin ­historiallisen alhaiset. Tosin lapsia syntyi viime vuonna edellisvuotta enemmän.

Väestöliiton tutkimusjohtaja Venla Berg tuntee hyvin suomalaisten ajatukset lastenhankinnasta, sillä hän on tutkinut syntyvyyttä erityisesti perheellistymisen psykologian näkökulmasta.

Hänen mielestään Suomen saaminen kestävän väestönkehityksen tielle edellyttää, että ihmisille annetaan mahdollisuus elää sellaista elämää kuin he itse toivovat.

– Väestöliiton tutkimusten mukaan suomalaiset ovat pitkään toivoneet keskimäärin noin kahta lasta. Todellinen ja toteutunut lapsimäärä on kuitenkin huomattavasti pienempi. Toiveiden toteutumiseen tarvitaan niin julkisen sektorin, työpaikkojen ja kuin koko yhteiskunnankin tukea.

Syntyvyyden lasku johtuu ennen muuta kolmesta syystä. Ensimmäisen lapsen hankkimista lykätään. Toista tai kolmatta lasta ei välttämättä hankita. Lisäksi entistä useampi henkilö ei halua lapsia lainkaan.

Talous ja työ vaikuttavat taustalla

Bergin mukaan viimeisimmissä tutkimuksissa keskimääräiset toiveet lasten määrästä ovat entisestään laskeneet. Erityisen paljon on kasvanut sellaisen ihmisten osuus, jotka eivät halua yhtään lasta.

Tutkimusten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, onko ”vapaaehtoinen lapsettomuus” aina todella vapaaehtoista.

– Koko edellisen vuosikymmenen 2010-luvulla ihanteellinen lapsiluku on laskenut muita enemmän matalatuloisten naisten joukossa. Voi olla, että jotkut valitsevat lapsettomuuden, jos eivät koe kykenevänsä antamaan lapselle sellaista elämää kuin haluaisivat.

Ensimmäisen lapsen hankintaa halutaan Bergin mukaan lykätä usein siksikin, että naiset haluavat päästä työelämässä hyvään alkuun ennen lasten tekemistä.

– Vuoden 2017 haastattelututkimuksessa erityisesti korkeakoulutettuja naisia ahdisti, miten he pystyvät yhdistämään kunnianhimoisen urasuunnittelun lasten saamiseen.

Bergin mielestä oleellista syntyvyyden nostamisessa on työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottaminen. Se esimerkiksi tarkoittaa asennemuutosta työelämässä, jotta perhevapaita ei koeta riskiksi työuralla etenemiseen.

– Työnantajat voisivat tässä toimia nykyistä kannustavammin. Ylipäätään työelämää pitäisi rakentaa enemmän perheystävällisempään suuntaan.

Lähtökohtana on, että nuorilla aikuisilla on todennäköisesti myös pieniä lapsia.

– Nuoret aikuiset toivovat nykyistä enemmän joustoja, joilla voi esimerkiksi yhdistää lasten hoidon osa-aikaiseen työhön.

Lapsimyönteisempään Suomeen

Venla Berg toivoo julkiselta vallalta toimia, joilla lapsiperheiden ja lasten hankkimista miettivien epävarmuutta voitaisiin hälventää. Tähän tähtää uunituore kansallinen lapsistrategia, joka on valmisteltu parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 aikana.

– Strategiaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi, strategian pääsihteeri Johanna Laisaari valtioneuvoston kansliasta sanoo.

Hänen mukaansa tarkoituksena oli löytää asiasta yhteisymmärrys, johon kaikki puolueet sitoutuvat yli puoluerajojen. Näin strategia kantaa yli hallituskausien ja tuottaa nykyistä johdonmukaisempaa lapsi- ja perhepolitiikkaa.

– Julkisella sektorilla strategia vauhdittaa tekoja, joilla saadaan entistä lapsi- ja perhemyönteisempää Suomea. Johdonmukainen ja ennakoitavissa oleva politiikka vahvistaa kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

Lapsivaikutusten arviointi tärkeää

YK:n lapsen oikeuksien komitea on nostanut esiin, että Suomessa ei toteuteta johdonmukaisesti koordinoitua ja yhtenäistä lapsipolitiikkaa ja sen seurantaa. Laisaari muistuttaa, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsen etua on aina harkittava päätöksenteossa.

– Käytännössä tätä voidaan tehdä esimerkiksi lisäämällä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Tätä tehdään tällä hetkellä todella vähän.

Laisaari toivoo strategian edistävän myös lapsibudjetointia, joka tarkoittaa julkisen talouden tarkastelua lapsenoikeusnäkökulmasta. Se kattaa talousarvion suunnittelun, toteutuneiden menojen seurannan ja talouspäätösten vaikuttavuuden arvioinnin.

Entistä järjestelmällisempi ote ja kokonaisuuden arviointi nostavat Laisaaren mukaan esille myös välillisiä vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Näin voidaan välttää päätöksiä, joilla päättäjät tahtomattaan heikentäisivät jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevien perheiden asemaa.

– Jos vaikkapa leikataan vähän lapsilisästä ja työttömyysturvasta sekä nostetaan samalla lasten iltapäiväkerhojen kaltaisten palvelumaksuja, niin saatetaan yllättäen huomata, että säästöt kohdistuvatkin eniten tiettyihin lapsiperheisiin.

Paineita eläkejärjestelmään

Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki seuraa tarkasti tehtyjä väestöennusteita, sillä niiden pohjalta laaditaan laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. ETK:n pisimmät laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän.

– Eläkkeiden rahoitus on turvattu hyvin vielä useiksi vuosikymmeniksi. Sen sijaan pidemmällä aikavälillä joudutaan kuitenkin miettimään uusia ratkaisuja, jos väestökehitys ei käänny parempaan suuntaan.

Tikanmäen mukaan välitöntä tarvetta eläkemaksujen korottamiseen ei ole. Pitkällä aikavälillä alhainen syntyvyys aiheuttaa kuitenkin eläkemaksuihin voimakkaan korotuspaineen.

– Tähän on syytä varautua hyvissä ajoin.

Tikanmäki muistuttaa, että väestökehitykseen liittyvät haasteet alkavat kasautua pikkuhiljaa.

Nyt on tyyntä myrskyn edellä, kun ajatellaan julkista taloutta vähän laajemminkin.

– Tulevina vuosina säästetään, kun päiväkoteja ja kouluja tarvitaan entistä vähemmän ikäluokkien pienennyttyä, Tikanmäki sanoo ja ennustaa kovempia aikoja.

”Eläkkeiden rahoitus on turvattu useiksi vuosi­kymmeniksi. Pidemmällä aikavälillä joudutaan kuitenkin miettimään uusia ratkaisuja, jos väestökehitys ei käänny parempaan.”


Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki seuraa tarkasti tehtyjä väestöennusteita.

”Työnantajat voisivat toimia nykyistä kannustavammin. Ylipäätään työelämää pitäisi rakentaa enemmän perheystävällisempään suuntaan.”


Väestöliiton Venla Berg toivoo julkiselta vallalta toimia, joilla lasten hankkimista miettivien epävarmuutta voitaisiin hälventää.

”Julkisella sektorilla kansallinen lapsistrategia vauhdittaa tekoja, joilla saadaan entistä lapsi- ja perhemyönteisempää Suomea.”


Johanna Laisaari muistuttaa, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsen etua on aina harkittava päätöksenteossa.

Toiveissa 2 lasta

●   Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta olisi suotavaa, että nykyinen 1,35:n kokonaishedelmällisyysluku nousisi Suomessa lähemmäs ihmisten toivomaa noin kahta lasta. Tämä taso saavutettaisiin, jos ihmiset saisivat toivomansa määrän lapsia.

●   Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elinaikanaan, jos syntyvyys pysyisi samalla tasolla myös tulevaisuudessa.

●  Väestöliitto toivoo syksyllä julkaistussa Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportissaan maahan lisää veronmaksajia ulkomailta. Vastaavasti maastamuuton kannustimia tulisi vähentää.