ARJESSA

Yli 55-vuotias miettii

Mikä auttaa pysymään työssä?

Yli 55-vuotiaiden työllistyminen on avainasemassa Suomen talouden suotuisen kehityksen kannalta.

teksti Riitta Lehtimäki | kuvat Jouko Ollikainen

Helsinkiläinen sairaanhoitaja Gun Ward, 67, jäi eläkkeelle marraskuussa 2017. Pari kuukautta hän jaksoi olla kotona. Sitten hän huomasi netissä rekrytointifirman hakevan hoitajia Ruotsiin.

Työpaikkaa tarjottiin 24 tunnin kuluessa haastattelusta.

– Ikäni ei ollut ongelma ja myös kokemustani arvostettiin, koska työpaikalla oli paljon vaihtuvuutta. Suomessa katsotaan karsaasti ikääntyviä työntekijöitä, Ruotsissa ikä oli vain numeroita, Ward kertoo.

Mikä saa ruotsalaisseniorit puurtamaan?

Gun Ward keikkaili Ruotsissa vuoden verran. Käteen jäi tuplapalkka, parempi eläke 68-vuotiaana ja näköalojen avartuminen. Nyt hän jatkaa keikkailua Suomessa.

Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2018 vain noin 65 prosenttia, kun se oli Ruotsissa peräti 78 prosenttia. Miten yli 55-vuotiaat saataisiin pysymään työssä Gun Wardin tavoin? Tämä on juuri nyt suuri poliittinen kysymys, kun hallituksen täytyy saada syksyyn mennessä 30 000 henkeä työllistymään.

Palkansaajien keskusjärjestö SAK:n mukaan Ruotsissa on vallalla työkulttuuri, joka arvostaa kokemusta ja laajaa osaamista. Myös irtisanomisjärjestys suosii ikääntyneitä, sillä pisimpään työssä olleet irtisanotaan viimeisenä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustaa irtisanomissuojan säätämistä lailla. Työnantajien mielestä on tärkeää, että yrityksen toimintaa voidaan jatkaa parhailla työntekijöillä eikä pisimpään talossa olleilla.

SAK pitää Ruotsin työaikajärjestelyjä joustavampina kuin meillä. Niiden avulla moni jaksaa jatkaa entistä pidempään.

Työnantajat taas pitävät siitä, että Ruotsissa ei tunneta työttömyysturvaputkea eli työttömyysturvan lisäpäiviä. Meillä lisäpäivät johtavat 61- tai 62-vuotiaat työttömät 500 työttömyyspäivän jälkeen vanhuuseläkkeelle, mikäli kuusikymppinen ei työllisty.

Tänä keväänä lisäpäivistä ei kuitenkaan enää käydä kiistaa, koska juuri on hyväksytty laki, joka nostaa ikärajan 62 vuoteen vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneille.

Työvoimapalvelut ja koulutus edellä

Hallitus haluaa yli 55-vuotiaiden työttömien työllistyvän erityisesti yksityiselle sektorille. Ehdolla on kokeiluja, kuten nopeasti tehtäviä työllistymissuunnitelmia ja työttömyysturvan vapaaehtoisia porrastamisia.

Työmarkkinajärjestöt SAK ja EK ovat samaa mieltä siitä, että Ruotsissa työvoimapalvelut toimivat paremmin kuin meillä. SAK antaisi ikääntyville työttömille nykyistä parempia terveyspalveluita ja yhdistäisi ne työllistymispalveluihin – myös lisäpäivillä oleville, joiden piti järjestelmää luotaessa kuulua normaalien työllistämispalvelujen piiriin. Myös palkkatukea ja räätälöityä koulutusta kannattaisi suunnata yli 55-vuotiaille.

Sairaanhoitaja Gun Wardin lähipiirissä moni yli 55-vuotias on menettänyt työnsä ja tehtailee turhaan työhakemuksia. Heitä ei kutsuta edes työhaastatteluun. Nimetöntä työnhakua on pidetty yhtenä keinona, jonka avulla sukupuoleen, ikään tai kansallisuuteen liittyvä syrjintä jäisi pois, ja palkkaaja keskittyisi vain hakijan osaamiseen.

– Anonyymi työnhaku voisi auttaa ystäviäni. Minä olen tuttavapiirissäni poikkeus jatkaessani työskentelyä. Kaikki muut tuntuvat haikailevan eläkkeelle, Ward sanoo.

Työttömyysturvan suojaosuus paremmaksi?

Vuonna 2014 astui voimaan työttömyysturvan suojaosa, joka antaa työttömälle oikeuden tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että ansio vaikuttaa työttömyysturvaan. Summa on pysynyt jo kuusi vuotta samana. Suoja­osan on havaittu lisäävän työllistymistä.

Nyt on ollut esillä hallituksen keskusteluissa sekä suojaosan korotus 600 euroon että suojaosaa korottava kokeilu yli 55-vuotiaille. Työnantajien EK epäilee korotuksen toimivuutta. Työnantajia kiinnostaa ennemmin työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan lyhentäminen 50 päivällä ja työssäoloehdon nostaminen takaisin 12 kuukauteen. Nykyään on pitänyt olla työssä kuusi kuukautta, jotta työntekijä saa oikeuden työttömyyspäivärahaan.

Palkansaajien SAK:n mielestä suojaosan korottaminen on yksi keino kehittää työttömyysturvaa. Ensisijaista kuitenkin olisi, jos työttömyysturva saataisiin vastaamaan paremmin nykyajan työelämää. Palkansaajat esittävät työajan tarkastelusta luopumista ja palkka- ja yrittäjätulon vaihtelun nykyistä parempaa huomioimista.

Työntekijät ja työnantajat ovat samaa mieltä siitä, että ikääntyvien työntekijöiden hoivavastuuta vanhoista vanhemmistaan ei pidä lisätä. Ikääntyvien perhevapaaoikeudet aiheuttaisivat työnantajien mielestä vain yhden ikäsyrjintäelementin lisää. Palkansaajien mukaan yhteiskunnan palvelujen tulee toimia niin, että myös ikääntyvät työntekijät voivat käydä työssä ja kartuttaa eläkettään.

Juttuun on haastateltu työura- ja eläkeasioiden päällikköä Sinikka Näätsaarta SAK:sta ja johtavaa asiantuntijaa Vesa Rantahalvaria EK:sta.

Työttömät seniorit

työllistävät yrityksiä

Myös yrittäjät ovat huomanneet ikääntyvien työllistymistarpeen. Uusioura-niminen yli 45-vuotiaille suunnattu rekrytointitapahtuma järjestettiin viime vuonna ensimmäisen kerran Helsingissä ja sai heti noin 5 000 osallistujaa. Tapahtuma pidettiin tänä vuonna helmikuun alussa.

Siuntiolaiset Ninni ja Sami Kinnunen ovat viime syksynä aloittaneet ikääntyviä työllistäneen yrityksen nimellä ViiskytviisPlus. He toimivat yhteistyössä Ruotsissa jo kymmenen vuoden menestyksekkäästi toimineen FemtiofemPlus-yrityksen kanssa.

Yli 50-vuotiaiden työllistymistä edistävän hankkeen ovat TE-keskukset ja työttömät seniorit ottaneet vastaan innostuneesti. Ninni Kinnusen mukaan yrityksen markkinointitutkimuksessa pelkästään Pirkanmaalla on yli 16 000 yli viisikymppistä, jotka haluavat työllistyä, mutta eivät siinä onnistu.