Eläketurvakeskuksen julkaisema työeläkealan ammatti- ja sidosryhmälehti
Enemmistö työnantajista pitää 65 vuoden alaikärajaa vanhuuseläkkeessä sopivana. Joillakin toimialoilla nouseva ikäraja herättää selvää vastustusta. Rakennusalalla suhtautuminen on kriittisintä.
Työelämässä pysytään yhä pidempään. Eläketurvakeskuksen tilastot osoittavat, että viime vuonna suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin, keskimäärin 62,4-vuotiaana. Poikkeuksellisen…
Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2020 ja muutos vuodesta 2017 Tutkimus tarjoaa ajantasaisen kuvan 55–85-vuotiaiden eläkeläisten toimeentulokokemuksista sekä arvioi näissä tapahtuneita muutoksia…
Vaikka aiempaa harvempi 55–85-vuotias eläkeläinen koki toimeentulossaan vaikeuksia, heikoimmin toimeentulevien osuus on pysynyt ennallaan ja vaikeuksia kokevat ryhmät samoina.
Työurat ovat selvästi pidentymässä vuoden 2017 eläkeuudistuksen seurauksena. Eläkeaikeiden avulla voidaan jo nyt tarkastella, mitä eläkeiälle ja työurille on tapahtumassa eläkeikää lähestyvien keskuudessa.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys – arvio Suomen eläkejärjestelmästä Suomen eläkejärjestelmästä tehty kansainvälinen ja riippumaton arvio. Arvion on tilannut Eläketurvakeskus ja…
Eläkeuudistusten myötä nuorille on alkanut kertyä eläkettä jo hyvin varhaiselta iältä. Nykyisin palkkatyöstä karttuu työeläkettä 17 vuoden iästä alkaen.
Miten nettotulot muuttuvat eläkkeelle siirryttäessä? Tarkastelu nettotulosuhteen muutoksesta vuosina 2002–2017 Eläkepolitiikan tavoitteena on turvata kaikille eläkeläisille kohtuullinen toimeentulo ja estää…
Tilastokeskuksen väestöennusteessa käytetty kuolevuuskehitys johtaa korkeampaan eliniänodotteeseen kuin useiden muiden maiden ennusteissa sekä Eurostatin ennusteessa käytetyt kuolevuuskehitykset. Onko tämä tarkoituksenmukaista?
Nuorten työskentely ja eläkkeen karttuminen vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten näkökulmasta Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka tyypillistä 17–22-vuotiaiden työskentely on sekä kuinka…