Hajautus

on ainoa ilmainen lounas

Eläkevarat eivät päädy ­ainoastaan yhden sijoittajan koriin. Varojen sijoittaminen on hajautettu 32 eläkelaitokselle. Joukkoon mahtuvat isot ja pienet rinnatusten.

Teksti Reijo Vanne

Sijoitusalalla on tapana silloin tällöin muistuttaa, että varojen hajautus on ainoa ilmainen lounas. Tiivistyksellä viitataan yksittäisen sijoittajan varojen hajauttamiseen erilaisiin sijoituskohteisiin.

Lakisääteisissä työeläkkeissä varat on hajautettu myös eri markkinanäkemysten, sijoittajien koon, hallintomallien ja sääntelytapojen suhteen.

Työeläkevaroja hoitaa 32 eläkesijoittajaa. Yksityisalojen varoja hoitaa 27 sijoittajaa, jotka samalla ovat täyden palvelun eläkelaitoksia siinä mielessä, että ne hoitavat myös eläkevakuutukset ja eläkkeiden maksamisen. Julkisilla aloilla on viisi eläkesijoittajaa, joista vain Keva hoitaa myös eläkevakuutuksia ja eläkkeiden maksamisen.

Yksityisaloilla toimii kuusi työeläkevakuutusyhtiötä ja 19 eläkesäätiötä tai -kassaa ja lisäksi Merimieseläkekassa (MEK) ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela).

Mitä on hajautettu?

Eläkesijoittajien näkemykset markkinoiden tulevista tapahtumista poikkeavat toisistaan. Näin vältetään riski sijoitusten kohdentamisesta yhden näkemyksen varassa. Työeläkesijoittajien sijoitusten kohdentumisessa ja riskillisyydessä on eroja.

Eläkesijoittajat ovat hyvin erikokoisia. Sijoittajan koko vaikuttaa jossain määrin siihen, mistä ja minkä suuruusluokan kohteista sijoittaja on kiinnostunut.

Työeläkevakuutusyhtiöillä, eläkesäätiöillä ja -kassoilla sekä julkisten alojen eläkesijoittajilla on kaikilla vähintään hieman toisistaan poikkeavat hallintomallit.

Työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat kilpailevat sijoitustuotoilla ja toiminnan tehokkuudella. Muut toimivat sijoittamisessa ilman markkinakilpailua.

Yksityisalojen eläkesijoittajien pitää täyttää vakavaraisuussääntelyn vaatimukset. Julkisten alojen sijoittajilla ei ole sääntelyä tässä muodossa.

Onko hajautuksesta hyötyä?

Työeläkevarojen sijoittamistehtävää ratkaistaan siis monella tavalla. On ehkä luonnollista ajatella, että niistä korkeintaan yksi voi olla paras mahdollinen, muut ovat jollakin tavalla vääriä.

Riskillisessä toiminnassa on kuitenkin aina se ongelma, että ei ole etukäteen selvää, mikä jälkikäteen arvioituna missäkin tilanteessa osoittautuu parhaaksi. Monimuotoisuudella huolehditaan siitä, että huonoimmat vaihtoehdot eivät toteudu koko toimialan laajuudessa. Hajautus on perusteltua turvaavuuden näkökulmasta.

Liitteen asiantuntijat

Reijo Vanne

Johtaja

Työeläke­vakuuttajat Tela

Mikael Kronholm

Laskentatoimen ­asiantuntija

Työeläke­vakuuttajat Tela


Eeva Puuperä

Kustannustenjaon ­asiantuntija Eläketurvakeskus

Toimitus: Anne Iivonen, Eläketurvakeskus

Ulkoasu: Cilla Lehtonen, Aste Helsinki Oy

Henkilökuvat: Työeläkelaitosten kuva­pankit

Julkaisijat: Eläketurvakeskus ja

Työeläke­vakuuttajat Tela

Tilinpäätöstiedot julkaistaan Työeläke­-lehden 3:2015 liitteenä.

Tiedot myös etk.fi ­ja tela.fi verkkopalveluissa.

Sanastoa

ARVOSTUSERO

Sijoitusten käyvän arvon ja ­kirjanpitoarvon erotus.

ASIAKASHYVITYS

TyEL-vakuutuksenottajille jaettava hyvitys, joka huomioidaan sopimustyönantajien TyEL-vakuutusmaksujen alennuksena. Hyvitykset jaetaan vakuutuksille kertyneiden rahastojen ja maksettujen maksujen suhteessa. ­Työntekijät saavat oman, asiakashyvityksiä vastaavan alennuksen omassa, palkasta perittävässä työntekijän eläkemaksuosuudessaan. Asiakashyvityksiin käytettävä määrä määräytyy eläkeyhtiön vakavaraisuuden ja hoitokustannusylijäämän perusteella. Asiakashyvitys jaetaan ositetusta lisävakuutusvastuusta.

HOITOKUSTANNUSOSA

Työeläkeyhtiössä TyEL-vakuutusmaksuun sisältyvä osa, jolla katetaan esimerkiksi vakuutusten hoidosta ja eläkeratkaisujen tekemisestä ja maksamisesta aiheutuvia kuluja.

NIMELLINEN TUOTTO

Työeläkevaroille saatu vuotuinen tuottoprosentti, jossa on mukana myös kuluttajahintojen muutos.

OSITTAMATON LISÄVAKUUTUSVASTUU

Osittamaton lisävakuutusvastuu on vastuu­velan osa, jonka tarkoituksena on puskuroida sijoitustoiminnan heilahteluja. Vakavaraisuustarkastelussa se luetaan osaksi vakavaraisuuspääomaa.

REAALITUOTTO

Reaalituotto on työeläkevaroille saatu ­kuluttajahintojen kehityksen ylittävä vuotuinen tuottoprosentti.

TASOITUSMÄÄRÄ

Tasoitusmäärä on vakuutusliikkeen puskuri, jolla varaudutaan vanhuuseläkkeiden kestojen ja työkyvyttömyyseläketapausten määrien vaihteluun sekä maksutappioihin.

VAKAVARAISUUSPÄÄOMA

Vuoden 2013 alusta lähtien vakavaraisuutta on mitattu vakavaraisuuspääomalla, johon luetaan myös tasoitusmäärä. Puskuria käytetään sekä sijoitusriskeihin että vakuutusriskeihin varautumiseen.

VAKAVARAISUUSASTE

Vakavaraisuusaste lasketaan vakavaraisuuspääoman suhteena vastuuvelkaan, johon ei lueta osittamatonta lisävakuutusvastuuta eikä tasoitusmäärää.

VAKAVARAISUUSRAJA

Vakavaraisuusraja on mitoitettu siten, että vakavaraisuuspääomaa on suurella todennäköisyydellä vielä jäljellä vuoden kuluttua ottaen huomioon vakuutusliikkeen riskit sekä sijoitusten jakautuminen eri omaisuuslajeihin.