Keskimääräinen kokonaiseläke suhteessa keskiansioon vuosina 2014–2080

Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke vuoden 2014 rahassa ja prosentteina kunkin vuoden keskiansiosta vuosina 2014–2080

Arvio omaeläkkeensaajien keskimääräisen kokonaiseläkkeen kehityksestä vuodesta 2014 vuoteen 2080 perustuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Eläketurvakeskuksessa laadittuihin arvioihin (Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2015).

Omaeläkkeensaajien keskimääräinen koko- naiseläke on Suomessa asuvien työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke. Eläke sisältää henkilön oman työ- ja kansaneläkkeen sekä leskeneläkkeen. Kokonaiseläke sisältää myös tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilastapaturma- ja sotilasvammalain mukaiset eläkkeet sekä Kelan maksamat rintamalisät, lapsikorotukset ja takuueläkkeet.

Ennustejakson aikana keskimääräisen eläkkeen ostovoima kasvaa yli kaksinkertaiseksi eli vuoden 2014 hintatasossa eläke nousee runsaasta 1 569 eurosta yli 3 700 euroon kuukaudessa. Eläkkeiden ostovoiman kasvu on pääosin seurausta yleisen ansiotason noususta.

Keskimääräinen eläke oli hieman yli puolet vakuutettujen keskiansiosta vuonna 2014. Työeläkkeiden suhde ansiotasoon kasvaa vielä hieman keskiansioiden hitaan kasvun ja työeläkejärjestelmän voimaantulon vuoksi. 2020-luvulta lähtien eläkkeiden tason kasvu jää kuitenkin jälkeen ansiotason kasvusta. Pääosin tämä johtuu elinaikakertoimesta. Lisäksi julkisen sektorin yksityistä korkeampien karttumien poistaminen 1990-luvulla ja työntekijän eläkemaksun nousu alentavat eläkkeiden suhdetta ansiotasoon. Kelan eläkkeiden indeksointi seuraa laskelmassa puoliksi hintatasoa ja puoliksi ansiotasoa. Tämän vuoksi Kelan eläkkeet kasvavat ansiotasoa hitaammin.