Mikä muuttui vakavaraisuusuudistuksessa?

Erkko Ryynänen
Erkko Ryynänen

Teksti: Anne Iivonen  Kuvat: Työeläkelaitokset

Erkko Ryynänen OP-Eläkekassasta vastaa, että kokonaisriskin sijaan nyt täytyy tietää tarkemmin, mille markkinariskeille sijoituksen markkina-arvo on alttiina.

– Esimerkiksi suurimmat negatiiviset vaikutukset 2008 finanssikriisin aikaan liittyivät luottoriskin määrään sekä velkavivun vaikutukseen ääriskenaariossa, hän sanoo.

– Näistä vältytään, kun uudessa kehikossa välillisten sijoitusten velkavipu vaikuttaa instrumentin sitomaan riskipääomaan.

OP-Eläkekassan vakavaraisuusaste 34,8 % ja vakavaraisuusasema 2,2.

Mikko Mursula
Mikko Mursula

Ilmarisen Mikko Mursula korostaa yhteisten pelisääntöjen tärkeyttä.

– Vakavaraisuusraja on valvontaraja, jonka tarkoituksena on rajoittaa eläkelaitosta ottamasta riskinkantokykyynsä nähden kohtuuttomia riskejä.

– Raja määräytyy nyt aiempaa yhtenäisemmin laskentasäännöin kaikissa työeläkeyhtiöissä.

Itse asia, eläkkeiden maksamisen turvaaminen on kaiken ydin.

– Mitä korkeampaa vakavaraisuutta säännökset edellyttävät sitä vähemmän voi sijoitussalkussa olla riskillisiä omaisuuseriä, kuten osakkeita, sanoo Mursula.

Ilmarisen vakavaraisuusaste 29,2 % ja vakavaraisuusasema 2,0.

Niina Bergring
Niina Bergring

Veritaksen Niina Bergring sanoo samaa. Uusi vakavaraisuusjärjestelmä ottaa huomioon sijoitusten riskejä tarkemmin, ja paneutuu tähdellisiin seikkoihin.

– Meillä ei enää puhuta sijoitusstrategiasta, vaan vakavaraisuusstrategiasta.

– Käytännön sijoitustoimintaan vaikutukset olivat kuitenkin hyvin vähäiset. Laskelmien logiikka läheni jo muuten käytössämme olleita strategisen allokaation työkaluja.

Veritaksen vakavaraisuusaste 29,5 % ja vakavaraisuusasema 2,6.

Pekka Pajamo
Pekka Pajamo

Varman Pekka Pajamo toteaa, että vakavaraisuusuudistus ja eläkeuudistuksessa sovitut rahastointia ohjaavat periaatteet vaikuttavat kokonaisuuteen.

– Riskit pyritään huomioimaan tarkemmin. Kun osakepainon lisäys nostaa sijoitusten riskejä, tämä on huomioitu rajan laskennassa ja vaatimuksella riski- ja vakavaraisuusarviosta.

– Uusi säännöstö sitoo riskienhallintaa selkeämmin osaksi strategista suunnittelua ja kokoaa yhteen riskianalyysejä. Toivomme sen tuovan ajan myötä alalle yhteisiä parhaita käytäntöjä, Pajamo sanoo.

Varman vakavaraisuusaste 30,9 % ja vakavaraisuusasema 1,9.

Matias Klemelä
Matias Klemelä

Eteran Matias Klemelä ei näe uudistusta suurena myllerryksenä.

– Riskienhallinnan rooli ei luultavasti muutu uudistusten johdosta juurikaan.

– Yhtiöillä on kaikilla omat sisäiset riskienhallintamenetelmänsä. Viranomaisvaateet ovat vain yksi näkökulma riskienhallintaan, Klemelä sanoo.

– Salkun pääomavaadetta seurataan jatkuvasti, kuten seurattiin edellisenkin vakavaraisuuslain aikaan. Lakiuudistus ei siten suoranaisesti vaikuttanut yhtiön riskienhallintaan.

Eteran vakavaraisuusaste 15,5 % ja vakavaraisuusasema 1,4.

Erja Ketko
Erja Ketko

Elon Erja Ketko ei myöskään näe suurta muutosta. Riskienhallinta on finanssialalla aina ollut sisäänrakennettu osa toimintaa.

– Muutokset jatkavat ja vahvistavat aiempaa kehitystä.

Riskien tarkempi kuvaus näkyy valuuttariskin, korkoriskin tai rahastojen käsittelyssä vakavaraisuusrajan laskennassa.

– ORSA puolestaan vahvistaa yhtiöiden hallintoa ja korostaa hallituksen strategisen päätöksenteon ja riskienhallinnan yhteyttä, Ketko summaa.

Elon vakavaraisuusaste 24,3 % ja vakavaraisuusasema 1,8.

Vakavaraisuus herkeämättä syynissä

Eläkelaitoksen on mitoitettava sijoitusriskinsä siten, että se pysyy vakavaraisuusrajansa yläpuolella.

Vakavaraisuussääntelyyn tuli tämän vuoden alussa jonkin verran muutoksia koskien sijoitustoimintaa ja riskienvalvontaa. Yksityisalojen eläkelaitosten ammattilaiset arvioivat seuraavassa muutosten vaikutusta arkiseen tekemiseen.

Vaikutuksista sijoitustoimintaan kysyimme sijoitusjohtajilta Niina Bergringiltä Veritaksesta, Mikko Mursulalta Ilmarisesta sekä OP-Eläkekassan toimitusjohtaja Erkko Ryynäseltä. Riskienvalvonnan näkökulmasta asiaa tarkastelevat seuraavassa talousjohtaja Pekka Pajamo Varmasta sekä taloudesta ja riskienvalvonnasta vastaava johtaja Matias Klemelä Eterasta ja riskienvalvonnasta vastaava johtaja Erja Ketko Elosta.

Luvut tekstin perässä kertovat laitoksen vakavaraisuudesta. Mitä korkeampi lukema, sitä vakavaraisempi eläkelaitos. Ensimmäinen luku kertoo vakavaraisuusasteen, seuraava osoittaa vakavaraisuuspääoman suhteen riskirajaan.

Osakepainon nostolla (OLV) on niin ikään merkitystä. Vastuuvelan osaketuottosidonnaisuuden nostaminen kymmenestä 20:een prosenttiin mahdollistaa yksittäisille yhtiöille ja samalla koko eläkejärjestelmälle suuremman osakesijoitusten määrän.

– Kun korkosijoitusten tuotto-odotukset on matalalla ja salkkujen odotettu tuottojen heilunta korkea, on tärkeää parantaa mahdollisuuksia harjoittaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa, Erkko Ryynänen painottaa.