Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2017

Sijoitustuotot kasvattivat eläkevaroja

Nettosijoitusvarat

200 miljardia

Työeläkerahastojen nettosijoitusvarat olivat viime vuoden lopussa lähes 200 miljardia euroa. Rahastoja tarvitaan, sillä eläkkeitä maksetaan jo nyt enemmän kuin työeläkemaksuina kerätään varoja.

teksti peter halonen

Jo viidettä vuotta elämme tilanteessa, jossa koko eläkejärjestelmän tasolla eläkkeitä maksetaan enemmän kuin työeläkemaksuista saadaan kerättyä järjestelmään varoja sisään. Sijoitustuottojen lisäksi rahastoiva järjestelmä itsessään vaikuttaa rahastoihin päätyvien eläkevarojen määrään.

Eläkerahastoihin kerättiin vuonna 2017 ennakkotietojen mukaan koko eläkealalla eläkemaksuista 2,2 miljardia euroa, mutta otettiin 4,0 miljardia. Näin ollen rahastoista käytettiin nettomääräisesti eläkkeisiin 1,8 miljardia euroa.

Vuoden 2017 lopussa eläkevaroja oli 199,9 miljardia euroa eri työeläkevakuuttajien kerryttämät rahastot yhteen laskien.

Eläkerahastojen rooli kasvaa tulevaisuudessa, kun eläkevaroja ja niiden sijoitusten tuottoja tullaan käyttämään yhä enemmän eläkkeiden rahoitukseen. Rahavirtojen kääntyminen eläkeläisille väestön ikääntymisen seurauksena on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoitus. Lopulta rahoituksellisen kestävyyden turvaa työllisyyden, palkkasumman ja rahastojen tuottojen kehitys sekä syntyvyys.

Suomalaisten eläkevaroja kasvattivat laaja-alaisesti kaikki eri omaisuusluokat. Sijoitusomaisuuden viimeaikaista nousua ovat avittaneet etenkin globaalin talouskasvun kiihtyminen ja yritysten hyvä tuloskunto. Positiivista virettä on tuonut myös merkittävien keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka.

Samaan aikaan eri taloustoimijoiden, kuten kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen mittaavat indikaattorit ovat korkealla.

Riskejäkin toki löytyy, kuten protektionismin nousu, geopoliittiset jännitteet ja mahdolliset poliittiset kriisit eri mantereilla. Markkinatoimijat ovat myös pohtineet kuumeisesti, kiristävätkö keskuspankit rahapolitiikkaansa aiempaa ennakoitua nopeammin. Myös maailmantalouden velkaantuminen on aiheuttanut sijoittajille harmaita hiuksia.

Eläkevakuuttajat ovat kuitenkin vakavaraisia, minkä johdosta ne kestävät hyvin ajoittaisia markkinaheiluntoja. Eläkevakuuttajien on jatkossakin turvauduttava sijoitustoiminnan tärkeimpään ohjenuoraan eli tuottavuuteen ja turvaavuuteen.

Vakavaraisuusuudistus astui voimaan viime vuoden alusta yksityisalan toimijoita koskevana. Se huomioi entistä laajemmin sijoitustoimintaan liittyvät riskit. Muutokset lainsäädännössä koskivat myös osaketuottosidonnaisen osuuden painon asteittaista nostoa tuottovaatimuksessa.

Vastuuvelan tuottovaatimuksen osaketuottosidonnainen osuus kerryttää eläkelaitosten osaketuotto­sidonnaista lisävakuutusvastuuta, joka toimii eläkejärjestelmän yhteisenä puskurirahastona osakekurssien heilahtelua varten. Painon nosto siirtää osakkeisiin liittyvää riskiä enemmän yksittäiseltä toimijalta koko järjestelmän tasolle, minkä seurauksena eläkevakuuttajat voivat lisätä salkun riskitasoa lisäämällä osakesijoitusten osuutta.

Osakesijoittamisen osuutta on käytännössä rajoitettu siten, että eläkevakuuttajilla on mahdollista lisätä sijoittamista osaketyyppisiin sijoituksiin aina 65 prosenttiin sijoituksien yhteismäärästä, mikäli eläkevakuuttajan oma vakavaraisuus sen sallii.

Vuoden 2017 lopussa osaketyyppisten sijoitusten osuus oli 53 prosenttia koko sijoitusomaisuudesta. Osuus kasvoi vuoden 2017 aikana 2,6 prosenttiyksikköä. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka paljon lakimuutos on lisännyt osakesijoitusten määrää ja kuinka paljon osakemäärän nousua voi selittää markkinanäkemyksen otolla. Pääosa kasvusta tuli positiivisesta arvonnoususta.

Nimelliset ja reaaliset tuottoluvut eroavat toisistaan. Viereisen sivun kuviosta näkyy, että suurin osa sijoitusvuosista on ollut tuottomielessä hyviä. Väliin mahtuu toki myös muutamia heikompia hetkiä, kuten teknokupla, finanssikriisi ja eurokriisi.

Sijoitustuotoksi vuonna 2017 muodostui nimellisesti 7,4 ja reaalisesti matalampi eli 6,8 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä viimeisten 21 vuoden ajalta keskimääräinen tuotto on nimellisesti ollut 6,0 ja reaalisesti 4,4 prosenttia.

Vastaavat luvut viimeiseltä viideltä vuodelta ovat 6,8 ja 6,0, mutta viimeisen kymmenen viime vuoden osalta matalampi eli 4,7 ja 3,2 prosenttia.

Pitkän aikavälin tuottoluvut saattavat eri vuosina erota toisistaan huomattavastikin riippuen siitä, mitä ajanjaksoa laskennassa käyttää.

Tuottolukuja tutkittaessa oleellista on, kuinka hyvin eläkevakuuttajat ovat onnistuneet sijoitustoiminnassaan pitkällä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana.

Jos reaalisena tuotto-olettamana pidetään 3,5 prosentin tuottoa, ovat eläkevakuuttajat saavuttaneet tämän pitkällä aikavälillä.

Työeläkelaitosten avainlukuja vuodelta 2017

Yhtiöt (TyEL, YEL)

Säätiöt (TyEL)

Kassat (TyEL, YEL)

MEK (MEL)

MELA (MYEL)

Keva valtio/ VER (JuEL)

Keva jäsenyhteisöt (JuEL)

Keva kirkko/ KER (JuEL)

Yhteensä

                 

Vakuutetut (lkm)

1 812 644

19 211

26 994

7 350

62 190

133 000

515 000

18 000

2 594 389

Eläkkeensaajat (lkm) 1)

1 075 057

20 784

25 805

8 302

117 384

256 000

398 000

19 000

1 920 332

Palkkasumma/työtulo (milj. €)

58 438,2

1 037,5

1 147,8

259,0

1 277,6

5 852,2

16 844,0

498,2

85 354,5

                   

Tulot (milj. €)

                 

Vakuutusmaksutulo 2)

14 050,9

256,9

259,6

56,8

179,9

1 444,2

4 963,9

194,1

21 406,3

Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin

8 274,9

215,1

216,7

84,9

13,8

1 220,9

3 715,4

127,1

13 868,8

Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin (%)

7,4

6,7

6,7

8,1

4,3

6,6

7,7

9,0

7,4

Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa

8 748,5

137,8

170,5

62,8

5,9

696,6

3 715,4

84,2

13 621,7

                   

Kulut (milj. €)

                 

Maksetut korvaukset 3) 4)

14 761,4

302,3

351,6

133,7

814,0

4 568,5

5 000,8

200,9

26 133,2

Kokonaisliikekulut 5)

397,7

5,3

6,7

4,3

17,5

17,5

51,9

3,4

504,3

                   

Varat

                 

Eläkevarat 6)

119 199,6

3 521,3

3 464,9

1 130,8

121,0

19 586,2

52 261,4

1 542,3

200 827,5

Sijoitusomaisuus käyvin arvoin, milj. €

117 788,8

3 520,1

3 400,3

1 128,8

297,1

19 586,2

51 870,8

1 542,3

199 134,4

Sijoitusjakauma (perusjakauma käyvin arvoin, %)

                 

Korkosijoitukset

35,5

43,9

33,2

13,1

48,3

42,8

42,8

34,1

38,1

Osakesijoitukset

42,8

40,9

41,0

49,1

34,1

48,3

44,6

42,6

43,9

Kiinteistösijoitukset

10,9

12,3

20,5

27,3

16,2

4,3

6,3

11,9

9,2

Muut sijoitukset

10,8

2,8

5,3

10,5

1,4

4,7

6,3

11,4

8,8

                   

Vakavaraisuus

                 

Vakavaraisuuspääoma yhteensä

27 579,0

1 031,7

964,2

450,4

-

-

-

-

30 025,3

Vakavaraisuusraja €

16 214,8

445,6

451,1

156,8

-

-

-

-

17 268,3

Vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuusraja

1,7

2,3

2,1

2,9

-

-

-

-

1,7

Vakavaraisuusaste -%

130,1

141,4

138,7

166,2

-

-

-

-

130,9

1) Eläkkeensaaja voi saada eläkettä useammasta eläkelaitoksesta 

2) Maksutuloon ei sisälly valtion budjetista kustannettavaa osuutta. YEL:n osalta 190,0 milj. €, MEL:n 57,5 milj. €, MYEL:n 657,8 milj. € ja JuEL valtion 2 741,1 milj. €.

3) Sisältää TVR-maksun muiden kuin Kevan (jäsenyhteisöt, valtio ja KER) osalta, joilla maksutulossa

4) Sisältää YEL:n valtion osuuden

5) Ei sisällä sijoitus­toiminnan kuluja

6) MYEL eläkevarat on vastuuvelka, Keva jäsen­yhteisöjen eläkevarat on eläkevastuurahasto, Keva valtion ja KER:n eläkevarat on sijoitusomaisuus.