Rahastointi ennakoi tulevaa

RIITTÄVÄTKÖ ELÄKEVARAT?

Työeläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Mitä hyödymme rahastoinnista? Vastauksen kertovat työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber, sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylimatemaatikko Mikko Kuusela, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Eeva Poutiainen ja Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Teksti Anne Iivonen

piirros jouko ollikainen

Eeva PoutiainenEeva Poutiainen

ETK

Kehityspäällikkö

Eläketurvakeskus

1 Työeläkkeet rahoitetaan osittain niitä varten rahastoiduista varoista ja varojen tuotoista ja osittain kunakin vuonna kerättävistä työeläkevakuutusmaksuista. Työeläkevakuutusmaksuja maksavat kaikki työssäkäyvät, heidän työnantajansa sekä yrittäjät. Myös valtio kustantaa osittain joidenkin eläkelakien mukaisia eläkkeitä.

2 Yksityisen sektorin palkansaajajärjestelmissä hieman alle viidennes maksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Kunakin vuonna rahastoista myös puretaan varoja eläkkeiden maksuun.

3 Eläkkeitä varten rahastoidaan varoja, jotta varoille saatavien sijoitustuottojen avulla voidaan alentaa perittävää työeläkevakuutusmaksua sekä pitää maksun tasoa vakaampana eri vuosina.

4 Eläkejärjestelmän kestävyyttä arvioidaan jatkuvasti pitkän aikavälin ennustelaskelmilla. Eläkejärjestelmään voidaan suunnitella uudistuksia esimerkiksi, jos näyttää, että eläkemaksut olisivat kasvamassa tulevaisuudessa liian suuriksi. Yksityisen sektorin eläkerahastojen katteena oleville varoille on laissa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset.

Mikko Kuusela

Mikko Kuusela

STM

Ylimatemaatikko

Sosiaali- ja terveysministeriö

1 Työeläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä työeläkevakuutusmaksuilla. Näiden lisäksi valtio osallistuu yrittäjien, maatalous- yrittäjien ja merimiesten eläkejärjestelmien sekä ns. VEKL-etuuksien rahoitukseen. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa tietyiltä palkattomilta ajoilta kertyviä eläke-etuuksia.

2 Vastaus riippuu eläkejärjestelmästä. Rahastointia toteutetaan eri eläkejärjestelmissä eri periaattein. Esimerkiksi yrittäjien eläkejärjestelmissä rahastointia ei ole käytännössä ollenkaan. TyEL-järjestelmässä noin viidesosa työeläkevakuutusmaksusta rahastoidaan.

3 Yksi hyöty on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Ilman rahastointia väestössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan maksutasoon. Toinen keskeinen hyöty on sijoitustuotto. Rahastointi on hyödyllistä, jos sijoitustuotto ylittää palkkasumman kasvun, kuten on käynytkin. Täten rahastointi alentaa maksutasoa.

4 Eläkkeiden rahoitus on nyt, ja erityisesti 2017 eläkeuudistuksen jälkeen, varsin hyvissä kantimissa. Myös jatkossa tulee olla valmius reagoida mahdollisiin muutostarpeisiin.

Satu HuberSatu Huber

Elo

Toimitusjohtaja Työeläkeyhtiö Elo

1 Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla. Osittain eläkkeitä rahoitetaan myös eläkerahastojen tuotoilla ja yrittäjien eläkkeitä valtionosuuksilla.

2 Eläkemaksuista siirretään rahastoihin vuosittain alle viidennes. Yrittäjien eläkemaksuja ei rahastoida, vaan niillä rahoitetaan nykyisiä eläkkeitä.

3 Rahastoinnilla varaudumme tuleviin vuosikymmeniin, jolloin työtä tekevien ja työeläkemaksuja maksavien määrä on nykyistä pienempi suhteessa eläkeläisten määrään. Ilman rahastoja eläkemaksuja pitäisi tulevaisuudessa nostaa tuntuvasti nykyisestä.

4 Eläkkeiden rahoittamiseen tarvitaan monia keinoja niin työeläkejärjestelmän tasolla kuin eläkevakuuttajien toiminnassa. Vuonna 2017 voimaantulevan eläkeuudistuksen tuomilla muutoksilla varmistetaan eläkemaksujen ja eläkkeiden tasapaino myös tulevaisuudessa.

Me työeläkeyhtiöissä teemme oman osamme sijoittamalla työeläkevarat tuottavasti ja turvaavasti sekä huolehtimalla riskienhallinnasta. Myös Suomen työllisyydellä on suuri merkitys siihen, että eläkkeiden rahoitus on turvattu myös tulevaisuudessa.

Suvi-Anne SiimesSuvi-Anne Siimes

Tela

Toimitusjohtaja

Työeläkevakuuttajat Tela

1 Työeläkkeet rahoitetaan palkkaan sidotuilla maksuilla eli Suomessa tehtävällä työllä.

2 Yksityisalojen eläkemaksuista rahastoidaan vuosittain vajaat 17 prosenttia. Rahastoille saadaan sijoitustuottoja. Niillä rahoitetaan sisään menevää osuutta suurempi osa eli noin 20–25 prosenttia vuosittain maksettavista eläkkeistä.

Eläkkeitä voidaan maksaa pysyvästi ulos enemmän kuin mitä kerätään sisään eläkemaksuina. Näin ihmiset saavat eläkkeensä alemmilla maksuilla kuin ilman rahastointia.

3 Tärkein varmistus on se, että rahoitusta saadaan sekä eläkemaksuista että sijoituksista. Se hajauttaa eläkerahoituksen riskiä työmarkkinoiden (työllisyyden vaihtelu) ja rahoitusmarkkinoiden (sijoitustuottojen vaihtelu) kesken. Sijoittamisen riskinottoa säännellään vakavaraisuusvaatimuksilla.

4 Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituslaskelmat päivitetään säännöllisesti. Niin myös nuorilla on näkymä oman eläkeaikansa toimeentuloon ja sen rahoitukseen. Suomen ja maailmantalouden kehitystä ei tietenkään voi koskaan ennakoida täysin varmasti. Siksi työeläkevakuuttamisessa noudatetaan ns. varovaisuusperiaatetta.

1 Miten työeläkkeet rahoitetaan, kenen rahoilla järjestelmä pyörii?

2 Mikä osuus työeläkemaksuina kerättävistä varoista siirtyy vuosittain rahastoihin?

3 Mitä hyötyä siitä on, että kaikkea ei käytetä saman tien maksettaviin kuukausieläkkeisiin?

4 Millä tavoin varmistetaan, että luvatut eläkkeet pystytään rahoittamaan nyt ja tulevaisuudessa?