Eläkerahastoista raha virtaa eläkkeisiin

Eläkevaroja

181 miljardia

Eläkevarojen kasvu on yksityisaloilla johtunut yksinomaan sijoitustuotoista, sillä eläkemenot ovat jo ylittäneet maksutulot.

Teksti ja grafiikka Peter Halonen

Työeläkevarat ovat vuosittain kasvaneet vuosien 2005–2014 välillä keskimäärin noin 8,5 miljardia euroa. Vuonna 2015 varat kasvoivat 8,4 miljardia yhteensä 180,9 miljardiin euroon.

Varojen kasvu on viimeisten kolmen vuoden aikana yksityisaloilla johtunut yksinomaan tuotoista, sillä eläkemenot ovat ylittäneet eläkemaksutulot. Vuonna 2017 myös julkisella puolella maksutuloja virrannee vähemmän sisään kuin eläkkeiden maksuun virtaa rahaa ulos. On kuitenkin syytä muistaa, että rahavirtojen kääntyminen eläkeläisille väestön ikääntymisen seurauksena on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoitus.

Sijoitusvarat jakautuivat vuoden 2015 joulukuun lopussa eri sijoitusluokkiin seuraavasti: Osake- ja osaketyyppisiä sijoituksia oli 88,5 miljardia euroa (48,9 %), korkosijoituksia 75,3 miljardia (41,6 %) ja kiinteistösijoituksia 17,1 miljardia (9,5 %).

Vuodesta 1998 vuoteen 2015 osake- ja osaketyyppiset sijoitukset ovat tuottaneet nimellisesti keskimäärin 7,3 ja reaalisesti 5,6 prosenttia. Vastaavat luvut korkosijoituksilla on 4,3 ja 2,6 prosenttia ja kiinteistösijoituksilla 5,8 ja 4,1 prosenttia.

Puolet euroalueen ulkopuolella

Euroalueen ulkopuoliset sijoitukset ovat trendinomaisesti kasvattaneet osuuttaan Suomen ja muiden euroalueen maiden kustannuksella. Euroalueen ulkopuolisten sijoitusten osuus ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa 50 prosentin rajan, osuuden kaksinkertaistuminen on tapahtunut noin kymmenessä vuodessa.

Suomeen sijoitetun eläkevarallisuuden osuus vuoden 2015 lopussa oli 27 prosenttia. Kehityksen taustalla ovat varojen entistä tehokkaampi riskienhajautus. Lisäksi eläkevarat ovat kasvaneet suuriksi, minkä seurauksena sopivien sijoituskohteiden etsiminen vaatii osin kotimaan rajojen ulkopuolelle sijoittamista.

Sijoitustoiminnasta puhuttaessa, on aina syytä muistaa, että eläkevarojen sijoittamisen kulmakivet ovat tuottavuus ja turvaavuus. Tuottavuus ja turvaavuus voidaan saavuttaa parhaiten hajauttamalla tehokkaasti ja etsimällä parhaita mahdollisia sijoituskohteita – myös ulkomailta.

Nimelliset ja reaaliset tuotot

Seuraavan sivun kuviossa on tarkasteltu työeläkesijoitusten nimellisiä ja reaalisia tuottoprosentteja vuosilta 1997–2015. Kuviosta näkyy, kuinka suurin osa sijoitusvuosista on ollut tuottomielessä hyviä. Väliin mahtuu toki myös muutamia heikompia vuosia, kuten finanssikriisi vuonna 2008.

Vuonna 2015 sijoitustuotoksi muodostui 5,0 ja deflaation vuoksi luku reaalisesti ylsi 5,2 prosenttiin. Koko ajanjaksona keskimääräinen tuotto on nimellisesti ollut 5,9 prosenttia (reaalisesti 4,2). Vastaavat luvut viiden viime vuoden osalta ovat 5,4 prosenttia (3,9) ja viimeisen kymmen vuoden ajalta 4,8 prosenttia (3,0).

Eri vuosien väliset pitkän aikavälin tuottoluvut saattavat erota toisistaan huomattavastikin riippuen siitä, mitä ajanjaksoa laskennassa käyttää. Oleellista tuottolukuja tutkittaessa on tieto siitä, kuinka hyvin eläkevakuuttajat ovat onnistuneet sijoitustoiminnassaan pitkällä aikavälillä.

Jos reaalisena tuotto-olettamana pidetään 3,5 prosentin tuottoa, ovat eläkevakuuttajat saavuttaneet tämän pitkällä aikavälillä.

Työeläkesijoitusten nimellinen ja reaalinen tuotto ­

1997–2015

prosentteina sitoutuneesta pääomasta

TELA