ulkomaantyö

Ulkomaantyössä

eläketurva

TYÖSKENTELYMAAN MUKAAN

Yhä useampi suomalainen työskentelee ulkomailla ja ansaitsee myös sieltä työeläkettä.

Teksti Anne Iivonen

Suomen ja Intian välillä on sosiaaliturvasopimus. Fujitsun työntekijöistä kertoi numerossa 3:2008 julkaistu reportaasi.
Suomen ja Intian välillä on sosiaaliturvasopimus. Fujitsun työntekijöistä kertoi numerossa 3:2008 julkaistu reportaasi.

Työntekijän niin kuin työnantajankin on tärkeää tietää, mihin maahan ulkomaantyöskentelyn vakuutusmaksut maksetaan. Sen mukaan mihin vakuutusmaksut hoidetaan, määräytyvät sosiaaliturvaetuudet, kuten eläkkeet, sairausvakuutuksen päiväraha ja lapsilisä.

Euroopan unionissa jäsenmaiden välistä henkilöiden liikkuvuutta edistävät yhteiset sosiaaliturvan koordinointisäännöt. EU:n sosiaaliturva-asetus määrittää, missä maassa henkilö vakuutetaan, kun liikutaan EU-maiden välillä.

– Kussakin maassa oikeus etuuksiin, kuten työeläkkeeseen, määräytyy maan kansallisen lainsäädännön mukaan. EU-asetus edellyttää kuitenkin henkilöiden yhdenvertaista kohtelua, toteaa Eläketurvakeskuksen lakiosaston kehityspäällikkö Minna Levander.

EU-maissa lähtökohtana on vakuuttaminen ja etuuksien saaminen vain yhdestä maasta kerrallaan. Pääsääntönä on työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen. Myös niissä tilanteissa, joissa työtä tehdään säännöllisesti kahdessa tai useammassa maassa, henkilöön tulee soveltaa vain yhden maan lainsäädäntöä.

– Oma tilanne on syytä selvittää heti siinä vaiheessa, kun työskentely alkaa toisessa maassa. Jos jälkikäteen ilmenee, että on vakuutettu virheellisesti kahteen maahan samanaikaisesti, tämä hidastaa ja vaikeuttaa etuuksien myöntämistä.

Levander neuvoo, että se vaikuttaa työhön lähtevän sosiaaliturvaan, mihin maahan on lähdössä. EU-maiden lisäksi Suomi on solminut kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia joidenkin Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Tyypillisesti näistä maista tullaan Suomeen työskentelemään tai Suomesta lähdetään niihin. Siksi on ollut tarpeen luoda säännökset sosiaaliturvan koordinoinnille kahdenvälisesti.

– Myös sosiaaliturvasopimuksissa pääperiaatteina on henkilöiden yhdenvertainen kohtelu ja vakuuttaminen vain yhdessä maassa kerrallaan. Suomen solmimat erilliset sosiaaliturvasopimukset ja niiden sisällöt vaihtelevat maittain, mutta niissä on kaikissa ainakin eläkkeitä koskevat säännökset, Levander kertoo.

Kun työntekijä lähtee töihin muihin kuin EU- ja sopimusmaihin (kolmansiin maihin), Suomessa vakuuttaminen määräytyy erikseen sekä työeläkevakuutuksen ja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta.

Näissä tilanteissa myös kohdemaa soveltaa omia lakejaan ja molemmissa maissa vakuuttaminen voi olla mahdollista.

A1-todistus tarpeen

Kun työ vie maailmalle

Lähetettyjä työntekijöitä on liikkeellä yhä enemmän. Eläketurvakeskukselle saapuneiden lähetetyn työntekijän todistushakemusten määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Noin neljäsosa todistuksista annetaan useassa maassa työskentelyn perusteella.

Viime vuonna saapui yli kahdeksan tuhatta (8 350) hakemusta, kun edellisenä vuonna hakemuksia saatiin lähes neljä sataa kappaletta vähemmän. Kymmenessä vuodessa määrä on noussut noin 4 700 hakemuksesta liki kaksinkertaisesti.

Kysymyksessä ei ole ohimenevä ilmiö: todistushakemusten määrät jatkavat kasvuaan. Vuosina 2013–2014 Suomesta lähetettiin eniten työntekijöitä Ruotsiin, Norjaan, USA:han, Espanjaan, Saksaan ja Sveitsiin.

Suomeen saapuvien lähetettyjen työntekijöiden määrät ovat myös kasvaneet. Viime vuonna rekisteröitiin yli 19 000 toisesta EU-maasta Suomeen lähetetyn työntekijän A1-todistusta.

Edellisvuonna rekisteröintejä oli tätäkin enemmän. Silloin lähes 26 000 todistusta kirjoitettiin ulkomailta töihin lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan todistukseksi.

Eniten ulkomaisia A1-todistuksia saatiin Virosta, Puolasta, Saksasta ja Liettuasta. On mahdollista, että ETK ei saa tietoa kaikista muiden maiden antamista todistuksista.

Komissio kokoaa EU-tason tilaston lähetetyistä työntekijöistä. Niistä selviää, että EU/ETA-alueella annettiin vuonna 2012 yhteensä noin 1,6 miljoonaa lähetetyn työntekijän todistusta. Seuraavana vuonna määrä kasvoi noin 1,8 miljoonaan todistukseen.

Lähetettyjä työntekijöitä on EU-alueella eniten rakennusalalla (44 prosenttia) ja palvelualoillakin noin kolmannes koko joukosta. Maakohtaiset osuudet vaihtelevat taloustilanteen mukaisesti. Joissain maissa rakennusalan osuus on selvästi yli puolet kaikista lähetetyistä työntekijöistä.

Lisäksi koko EU:n tasolla vähintään kahdessa tai useammassa maassa työskentelevien osuus on kasvamassa.

Lähde: Eläketurvakeskus

Mikä on lähetetty työntekijä?

Tärkein poikkeus EU:n sosiaaliturva-­asetuksessa ja sosiaaliturvasopimuksissa työskentelymaassa vakuuttamisen ­periaatteesta koskee ulkomaankomennukselle lähetettyjä työntekijöitä.

Lähetetty työntekijä on työsuhteessa ­suomalaiseen työnantajaan. Hän siis tekee ulkomailla työtä tilapäisesti ja kuuluu ulkomailla työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvaan. Tällöin hän saa Suomesta työeläkkeen sekä Kelan hoitaman asumisperusteisen sosiaaliturvan. Myös vakuutusmaksut maksetaan Suomeen.

Näissä poikkeustilanteissa tarvitaan A1-todistus osoittamaan, että henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalain­säädäntöä.

Näin menetellään, jos työkomennus ­suuntautuu EU-, ETA-maahan tai Sveitsiin. Jos henkilö lähetetään sosiaaliturvasopimusmaahan, hänelle annetaan todistus osoittamaan sen, että häneen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.

Lisätietoja ulkomaantyön vakuuttamisesta saa, työeläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksestan www.etk.fi/ulkomaantyo