tiedoksi

70-vuotias Toivo Partanen nousee vaikka katolle. Kuvassa hän on Pattijoen kirkon saneeraustyömaalla.
70-vuotias Toivo Partanen nousee vaikka katolle. Kuvassa hän on Pattijoen kirkon saneeraustyömaalla.

Hiljainen tieto valttia työmarkkinoilla

Yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut viime vuosina reippaasti. Harvoin silti kuulee lähes 70-vuotiaista työntekijöistä – vielä harvemmin juuri vakituiseen työsuhteeseen palkatuista.

Raahen seurakunnan uusi kiinteistöpäällikkö, Toivo Partanen, ei ole ollut päivääkään eläkkeellä, eikä suunnittele sellaiselle jäävänsä ainakaan viiteen vuoteen.

– Näin sovittiin ja työintoa riittää. Minulla on vankka kokemus alalta, ja se on näissä hommissa kaiken a ja o.

Viimeiset kaksi työpaikkaansa Partanen on saanut nimenomaan ikänsä tuoman ammattitaidon perusteella. Edellinen työpaikka oli niin ikään kiinteistöpäällikön virka Utsjoella.

– Ikä oli syy, miksi minusta kiinnostuttiin siellä. Sanoivat silloin, että näitä hommia ei märkäkorville parane antaa, Partanen naurahtaa.

Ennen Utsjokea Partanen pyöritti omaa kiinteistökonsultointiin erikoistunutta insinööritoimistoaan Raahessa. Alueen kiinteistöt ovat siis tuttuja ja seurakunnan väki myös.

– Olemme tehneet paljon yhteistyötä. Toivolla on tärkeää hiljaista tietoa kiinteistöistämme, kertoo seurakunnan talousjohtaja Heikki Ilkko.

Raahen seurakunta jakautuu kuuteen toiminta-alueeseen. Seitsemän kirkkokunnan ja 26 000 jäsenen yhteisöllä on paljon kiinteistömassaa, joka alkaa olla kunnostuksen tarpeessa.

Partanen on aikoinaan vastannut useamman seurakunnan kiinteistön rakennesuunnittelusta. Hän on myös osallistunut niiden korjaustöihin ja niin aikoo tehdä jatkossakin.

– Se on niin hyvässä kunnossa ja innoissaan. Viime viikollakin oli tuossa Salosten kirkon harjalla, kun kattoa korjattiin. En minä olisi uskaltanut sinne kiivetä, naurahtaa Ilkko.

Ilkon mukaan seurakunnalla on ollut muitakin ikääntyneitä töissä, mutta lähinnä keikkahommissa eläkkeeltä. Partasen mukaan hänen oman kuntonsa salaisuus on ”tyyppivika”, joka pitää liikkeessä.

– Minulla ei aika kulu jouten. Olen ollut ikäni liikkeessä ja nautin siitä. Koen olevani voimissani. Päihitän monet nuoret kunnossa.

Antti Karkiainen

Työeläkeotteiden postijakelu alkanut

Työeläkeote sisältää tiedot kaikista niistä työansioista, joista on karttunut eläkettä. Tiedot esitetään otteella aina edellisvuoteen saakka. Tänä vuonna otteella näkyvät ansiotiedot vuoden 2014 loppuun saakka.

Yksityisellä sektorilla työskentelevät saavat otekirjeen postitettuna kotiin joka kolmas vuosi. Työeläkeotteen lähetysaikataulu riippuu syntymäpäivästä.

Tänä vuonna otekirjeen kotiin kannettuna saavat syys-joulukuussa syntyneet. Otteita toimitetaan toukokuusta lähtien pitkin vuotta.

Työeläkeotekirjeen työeläkelaitokset lähettävät työeläkeotteen 18–67-vuotiaille Suomessa asuville.

Työeläkeotteen voi myös tarkistaa milloin vain verkossa joko oman eläkelaitoksen sivuilla tai Työeläke.fi:ssä.

Julkisella sektorin työeläkkeen voi tarkistaa otteelta suoraan Kevan verkkopalvelussa.

Muutokset ja taantuma laskevat luottamusta eläkkeisiin

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain puolet kansalaisista uskoo eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa, ja riittävään työkyvyttömyyseläkkeeseen uskoi enää joka kolmas.

– Suomalaisten heikentynyt luottamus eläketurvaan on tietysti kurja uutinen meille eläkeyhtiöissä. Käsitykseni mukaan luottamusta ovat heikentäneet järjestelmään 1990-luvulta lähtien tehdyt lukuisat muutokset, sanoo Ilmarisen eläkevakuutuksista vastaava varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta.

Samalla, kun toistuvat muutokset ovat lisänneet epävarmuutta, ovat ne olleet järjestelmän kannalta välttämättömiä.

– Nämä muutokset, tuore eläkeuudistus viimeisimpänä, ovat olleet tarpeellisia ja niillä eläketurvaa ja eläkelupausta on vahvistettu. Paradoksaalista on, että ihmiset eivät koe niin. Tunnetta on selvästi vaikea muuttaa.

Kivihuhdan arvion mukaan kansalaisten luottamusta eläketurvaan painaa myös taantumavuodet.

– Taloudellinen tulevaisuus huolettaa ihmisiä yleisemminkin. Tiedostetaan, että jos ei ole töitä, eläkekin jää pienemmäksi. Eläkehän perustuu ansioihin.

Tutkimustuloksista lähemmin Mervi Takalan asiantuntija-artikkelissa lehtemme sivulla 14.

Sosiaalipolitiikkaa EU:ssa määritetään yhä tarkemmin sekä yhteisessä työryhmissä että komission maakohtaisissa suosituksissa.
Sosiaalipolitiikkaa EU:ssa määritetään yhä tarkemmin sekä yhteisessä työryhmissä että komission maakohtaisissa suosituksissa.

EU:n eläkepolitiikka

syntyy monesta kanavasta

EU:n eläkepolitiikka syntyy talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhteisvaikutuksesta. Taloutta, työllisyyttä ja sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään pääosin kansallisella tasolla.

EU-tasolla sovitaan kuitenkin yhteisiä kriteerejä, suosituksia ja suuntaviivoja, joilla pyritään ohjaamaan kansallista politiikkaa. Ne koskevat usein myös kansallisten eläkejärjestelmien uudistamista.

EU:n komission ja jäsenmaiden eläkepoliittiseen yhteistyöhön liittyvät asiat valmistellaan komission työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosastolla.

Eläketurvan kannalta tärkeät ovat neuvoston alaiset työryhmät talouspoliittinen Working Group on Ageing Populations and Sustainability (AWG) sekä sosiaalipoliittinen Indicators’ Sub-Group (ISG).

AWG laatii arvion ikääntymisen aiheuttamista julkisten menojen kasvusta jäsenmaissa. Uusin ilmestyi toukokuussa ISG valmistelee eläketurvan riittävyyttä mittaavat indikaattorit. Uusi raportti julkaistaan kesällä. Lisätietoa: Tela ja ETK; www.etk.fi/eu-seuranta.

Peter Lindström

Lasse Koskinen

vakuutustieteen

professoriksi

FT Lasse Koskinen on valittu Tampereen yliopiston vakuutustieteen professoriksi 1. elokuuta lukien.

Hän on työskennellyt Vakuutusvalvonnassa ja Finanssivalvonnassa johto- ja asiantuntijatehtävissä. Hän työskenteli myös tilastotieteilijänä Tukholman Konjunkturinstitutetissa, matemaattisena asiantuntijana ETK:ssa ja konsulttina Model IT:ssä

Yliopistomaailmassa hän on työskennellyt Tampereen yliopistossa ja TTY:ssä opetus- ja tutkimustehtävissä sekä vuodesta 2006 Aalto-yliopiston vakuutus- ja sijoitustoiminnan menetelmien dosenttina. Hän on kirjoittanut myös kolumneja Työeläke-lehteen.

Verneri Aalto

nimitykset

Elo

Satu Huber, KTM, on nimitetty Elon toimitusjohtajaksi 1.6.2015 alkaen. Huber on toiminut Elon varatoimitusjohtajana yhtiön perustamisesta eli 1.1. lähtien.

Eija Kaipainen-Perttula, FM, on nimitetty kehitysjohtajaksi työeläkeyhtiö Elon asiakkuudet ja kanavat -yksikköön 7.1. lähtien. Hän on aiemmin työskennellyt Varmassa.

Hilkka Malinen, KM, on nimitetty 1.6. lähtien johtoryhmän jäseneksi ja johtajaksi vastuualueenaan Elon henkilöstöpalvelut. Hän on aiemmin toiminut yhtiön henkilöstöjohtajana.

Anu Suutela-Vuorinen, VTL, on nimitetty työeläkeyhtiö Elon työhyvinvointijohtajaksi 20.4. lähtien. Hän on aiemmin työskennellyt Ilmarisessa.

57,10 EUROA

Työnantajan velvollisuus on ottaa 18–67-vuotiaille työntekijöilleen työeläkevakuutus, kun palkka ylittää 57,10 euroa.

Alaraja on matala. Käytännössä näin kaikki ansiotyö kerryttää eläketurvaa.