tapasimme

Tennis on Satu Huberin­ mielestä erinomainen ­harrastus työn vastapainona. Työasiat unohtuvat vähäksi aikaa, ­sillä kentällä on keskityttävä sataprosenttisesti palloon.
Tennis on Satu Huberin­ mielestä erinomainen ­harrastus työn vastapainona. Työasiat unohtuvat vähäksi aikaa, ­sillä kentällä on keskityttävä sataprosenttisesti palloon.

Pallo siirtyy eläke­yhtiöille

Satu Huber toivoo, että edus­kunnan päätösten jälkeen työeläkeyhtiöt saavat työrauhan toteuttaa eläkeuudistus käytännössä.

Teksti Matti Remes Kuvat Veikko Somerpuro

Tapiolan Tennispuisto Espoossa täyttyy aamuvarhaisella pelaajista, jotka tennistuntinsa jälkeen rientävät lähistön työpaikkoihin. Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber kuuluu kenttien vakiokuluttajiin.

– Jos suinkin mahdollista, käyn pelaamassa pari, kolme kertaa viikossa. Ja jos voi valita, niin aina aamuisin.

Tenniskentällä muut asiat unohtuvat, sillä onnistunut peli edellyttää sataprosenttista keskittymistä palloon ja omiin lyönteihinsä. Laji on Huberin mielestä erinomainen tapa tyhjentää muisti ennen kiireistä työpäivää.

Kiirettä onkin viime aikoina riittänyt. Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö yhdistyivät vuoden 2014 alussa Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Eloksi.

Huber nousi kesäkuun alussa varatoimitusjohtajan paikalta uuden työeläkeyhtiön toimitusjohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Lasse Heiniö jää eläkkeelle vuoden lopussa.

Fuusio oli iso urakka

Kahden työeläkeyhtiön yhdistyminen on Huberin mukaan iso urakka. Kyse ei ole vain yksittäisten palikoiden uudelleenjärjestelystä tai tietojärjestelmien yhdistämisestä, vaan kokonaan uuden organisaation ja yrityskulttuurin luomisesta.

Isossa fuusiossa moni asia voi mennä vikaan. Huberin mukaan kaikki on sujunut kuitenkin odotusten mukaisesti.

– Olimme valmistelleet asiaa huolella ennen varsinaisen urakan aloittamista.

Huberin mukaan fuusion keskeisin lähtökohta oli varmistaa, että asiakaspalvelun taso ei laske uuden organisaation rakentamisen aikana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on parantaa kustannustehokkuutta.

Viime syksynä fuusioon liittyvät asiat nousivat otsikoihin, kun Helsingin Sanomat uutisoi säännösten vastaisista menettelytavoista LähiTapiola Eläkeyhtiön palveluveloituksissa ja -sopimuksissa.

Lehden skuuppi työeläkevarojen väärinkäytöstä kuivui kuitenkin kokoon. Finanssivalvonnan mukaan LähiTapiola Eläkeyhtiön toiminnassa oli havaittu joitakin moitittavia hallinnollisia menettelytapoja. Edellytyksiä julkisen varoituksen antamiseksi ei ollut, eikä asiakkaille koitunut vahinkoa, Huber huomauttaa.

– Suhtaudumme Finanssivalvonnan tekemiin havaintoihin joka tapauksessa vakavasti ja huolehdimme siitä, että toimintamme on täysin ohjeiden mukaista.

Markkinaosuuksissa ei isoja muutoksia

Kahden keskikokoisen työeläkeyhtiön yhdistyminen oli merkittävä muutos työeläkemarkkinoilla.

Elo on nyt Varman ja Ilmarisen jälkeen Suomen kolmanneksi suurin työeläkeyhtiö. Runsaan kolmen miljardin euron kokonaismaksutulolla sen markkinaosuus työ- ja yrittäjäeläkkeissä oli viime vuonna noin 23,8 prosenttia.

Elossa vakuutettujen yrittäjien ja työntekijöiden määrä on lähes puoli miljoonaa.

Erityisen vahva markkinaosuus Elolla on pienten ja keskisuurten yritysten asiakkuuksissa.

Yrittäjien eläkevakuutuksissa sen markkinaosuus oli viime vuonna runsaat 40 prosenttia.

Markkinaosuuksiin fuusio ei ole tuonut suurta muutosta. Huberin mukaan Elo menetti viime vuonna hieman asiakkaita muille työeläkeyhtiöille, mutta sai myös uusia.

– Mitään suuria siirtymiä markkinoilla ei ole tapahtunut.

Maksutulossa mitattuna Elon markkinaosuus nousi vuoden 2014 aikana. Huberin mukaan tähän vaikutti Elon asiakasyritysten taloudellinen menestys.

– Fuusiovuonna tämä oli meille torjuntavoitto. Uskon, että Fennian ja LähiTapiolan verkostot tuovat Elolle lisää voimaa.

Tarkoin säännellyllä toimialalla keskeinen kilpailuvaltti on Huberin mielestä laadukas ja kilpailukykyinen palvelu. Kyse on pitkälti perusasioista, esimerkiksi kuinka nopeasti asiakkaiden puheluihin vastataan tai korvaushakemukset käsitellään.

Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä tärkeämpää on Huberin mukaan kokonaispalvelu.

– Pk-yrittäjä haluaa usein hoitaa työeläkeasiat ja muutkin vakuutukset yhden yhteyshenkilön kautta. Suuremmat asiakkaat sen sijaan tarvitsevat usein tarkempaa tietoa työeläkevakuuttamisen eri osa-alueilta ja ovat suoraan yhteydessä eri palvelujemme asiantuntijoihin.

Kilpailuvalttina työhyvinvointi

Huber uskoo, että yksi Elon kilpailuvaltti ovat työhyvinvoinnin palvelut. Työeläkeyhtiöt toimivat asiakkaiden kumppanina ja tuovat asiakasyritysten kanssa yhdessä kehitettyjä hyviä käytäntöjä myös muiden yritysten ulottuville.

– Isot yritykset ovat heränneet, koska ne joutuvat itse käytännössä maksumiehiksi, jos työntekijä joutuu työkyvyttömäksi.

Huberin mukaan työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämisessä yritykset katsoivat ennen lähinnä kustannussäästöjä. Nyt huomio on kuitenkin siirtynyt entistä enemmän siihen, että työssä viihtyvä ja hyvinvoiva työntekijä tekee myös parempaa tulosta.

– Kun johtamisjärjestelmät, toimintatavat ja tavoitteet ovat selkeitä, koko henkilöstö voi paremmin ja tekee töitä tehokkaammin ja innovatiivisemmin. Näitä käytäntöjä parantamalla myös sairauspoissaolot vähenevät.

Eläkeyhtiöt tarvitsevat nyt työrauhan

Työhyvinvointi liittyy oleellisesti työurien pidentämiseen, johon myös viime syksynä työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus tähtää.

Huberin mielestä eläkeratkaisu oli onnistunut. Hän toivoo, että uusi eduskunta vie nyt uudistuksen päätökseen ja hyväksyy asiaa koskevan lakipaketin.

– Sen jälkeen olisi hyvä, että saisimme työrauhan toteuttaa uudistukset käytännössä.

Huber muistuttaa, että kansainvälisissä vertailuissa Suomen työeläkejärjestelmä on yksi vakaimmista ja tehokkaimmista. Järjestelmän on kuitenkin pysyttävä mukana nopeasti muuttuvassa maailmassa.

– Ei pidä tarttua olemassa oleviin toimintamalleihin, vaan elää mukana muutoksessa.

Aina tulee löytää keinoja parantaa toimintaa niin, että se on eläkkeensaajan ja yhteiskunnan kannalta järkevintä.

Suomalaisen eläkejärjestelmän vahvuuksiin kuuluvat Huberin mielestä itseään korjaavat mekanismit. Elinaikakerroin on tästä hyvä esimerkki.

Huber muistuttaa kuitenkin, että eläkejärjestelmän kestävyys on kiinni yleisestä talouskehityksestä.

– Nyt tarvitaan ennen muuta talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

kuka?

Satu Huber

Ikä: 56-vuotias.

Koulutus: kauppatieteiden maisteri, Hanken.

Työ: Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja; aiempi työura finanssialan johtotehtävissä Citibankissa, Merita Pankissa, Suomen Yhdyspankissa ja Valtiokonttorissa 1982–2006. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja 2006–2008. LähiTapiola Eläkeyhtiön toimitusjohtaja 2008–2013.

Perhe: aviomies ja kolme aikuista poikaa.

Harrastukset: tennis, savikiekkoammunta, metsästys, jooga, poikien jääpalloharrastuksen seuraaminen.

Tennistunti on ohi, on aika rientää pirteänä töihin. Satu Huberin pelikaverina oli tänä aamuna Saija Sundén.
Tennistunti on ohi, on aika rientää pirteänä töihin. Satu Huberin pelikaverina oli tänä aamuna Saija Sundén.

Innostavasta työstä hyötyvät kaikki

Satu Huberin mielestä työhyvinvoinnin eteen kannattaa tehdä töitä, sillä innostunut ilmapiiri antaa lisää virtaa niin työntekijöille kuin yrityksellekin.

– Innostus ja positiivisuus tarttuvat. Vastaavasti sama pätee kyynisyyteen, lannistamiseen ja pahantuulisuuteen.

Huber korostaa, että työntekijä ei ole muutoksen kohde ja sopeutuja, vaan aktiivinen toimija.

– Jokaisen on ymmärrettävä tässä vastuunsa, sillä kaikki voivat vaikuttaa oman työyhteisönsä ilmapiiriin.

Työhyvinvointiin liittyy oleellisesti hyvä johtaminen. Ylhäältä johtamisen sijaan tarvitaan esimiehiä, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työyhteisön kehittämiseen ja työrutiineihin.

Huber yrittää itse luoda ympärilleen ilmapiiriä, jossa ollaan avoimia mutta myös kyseenalaistetaan asioita rakentavassa hengessä.

– Haluan olla avoin, delegoiva ja luottava esimies. Vastaavasti arvostan, jos omia tekemisiäni johtajana välillä kyseenalaistetaan.