luupin alla

Clas-Håkan Nygård muistuttaa, että ikääntyminen ei automaattisesti­ alenna työkykyä huonoksi.
Clas-Håkan Nygård muistuttaa, että ikääntyminen ei automaattisesti­ alenna työkykyä huonoksi.

TAIDOT KEHITTYVÄT TYÖURAN AIKANA

Työntekijöinä ikääntyneet ovat yhtä tehokkaita kuin alle nelikymppiset. Ennenaikaista eläkkeelle­ jäämistä voi ehkäistä keventämällä työn ­vaatimuksia ja huolehtimalla terveydestään.

Teksti Mia Hemming Kuva Petri Kivinen

Eläkeikää lähestyvien 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on runsas 40 prosenttia. Mutta 55–59-vuotiaiden työllisyysaste on jo yli 70 prosenttia.

Työterveysprofessori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistosta kertoo, 50–60-vuotiaiden työnteko on todettu yhtä tehokkaaksi kuin alle 40-vuotiaiden.

– Ainakaan tuottavuudella ei siten voi perustella ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisia tai rekrytointihaluttomuutta, Nygård huomauttaa.

Viisikymppiset rajaviivalla

Käytännössä yli 56-vuotiaalla on lähes olemattomat mahdollisuudet työllistyä. Mahdollisuudet päästä töihin laskevat romahdusmaisesti, kun täyttää 50 vuotta.

– Kuitenkin kokemusperäinen älykkyys kasvaa myöhäiseen ikään saakka, jolloin iäkkäällä on sitä enemmän kuin nuorella työntekijällä.

Ikääntymisen myötä tiedon valikointi ja yhdistely järkeviksi kokonaisuuksiksi tehostuu. Kokeneilla työntekijöillä on kyky tiivistää ja tallentaa tietoa myöhemmin hyödynnettäväksi työtehtävissä.

– Tiedollisten taitojen lisäksi ikääntyneiden työntekijöiden hyviin puoliin kuuluu usein esimerkiksi korkea oppimismotivaatio. Jos heille annetaan mahdollisuus osallistua koulutukseen, heidän motivaatiossaan ei ole suuria eroja verrattuna nuorempiin työntekijöihin.

Ikääntymisen myötä työteho voi hidastua. Kokemus on kuitenkin tuonut työntekoon tiettyjä rutiineja, jolloin turhat teot työskentelyssä ovat jääneet pois.

– Työtehon hidastuminen voi tarkoittaa myös tarkempaa työskentelyä, jolloin työn laatu paranee, Nygård sanoo.

Kevennä tarvittaessa

Vanhempien työntekijöiden joukossa on nuoria enemmän sellaisia, joilla ei ole lainkaan sairauspoissaoloja. Vanhemmilla on myös vähemmän lyhyitä poissaoloja kuin nuoremmilla. Nygård mainitsee, että vanhemmilla työntekijöillä on kuitenkin enemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin nuoremmilla.

– Pitkiin sairauspoissaoloihin työnantajan on helpompi varautua. Lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat yllättäviä tilanteita, jos jonakin päivänä onkin huomattavasti vähemmän työntekijöitä kuin mitä pitäisi. Yleensä työssäolijat joutuvat silloin paikkaamaan poissaolijoita, ja työilmapiiri kärsii.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että pitkät sairauslomat voivat ennakoida työkyvyttömyyttä. Esimiesten pitäisi osata ajoissa nähdä muutoksia työkyvyssä ja puuttua tilanteisiin – tätä kutsutaan ennakoivaksi tueksi, Nygård selvittää.

Myös 45–55-vuotiaiden työssä olevien joukossa on huonon työkyvyn omaavia henkilöitä, mutta niin on myös erinomaisen. Työkyvyllä Nygård tarkoittaa toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin.

– Jos työn vaatimukset ovat aiemmin sopineet hyvin työntekijän työkykyyn, ne voivat ylittää sen ikääntymisen myötä. Työn vaatimuksia keventämällä autetaan työntekijää jaksamaan eläkeikäiseksi asti. Pitää tarkastella tehtäviä siitä näkökulmasta, että miten ne sopivat niitä tekevälle työntekijälle.

Nygård neuvoo, että ikääntyneen työntekijän työtehtäviä kannattaa vaikka vaihtaa – toki hänen suostumuksellaan. Myös työaikoja on hyvä uudelleen järjestää, jos ne ovat kuormittavia.

– Yövuorot sopivat harvalle ikääntyneelle työntekijälle, ja säännölliset työajat kuormittavat vuorotyötä vähemmän.

Myös palautumisaikoja pidentämällä voidaan tukea työkykyä. Niin työpäivän aikana, kuin työvuorojen välillä sekä pitkillä viikonlopuilla ja pidemmillä lomilla voidaan venyttää taukoja.

– Elpymisen tarve kasvaa iän myötä. Ja mitä raskaampi työ, sen pidempiä taukoja tarvitsee.

Fyysisesti raskas työ ei kohota ikääntyneen kuntoa vaan laskee sitä. Todennäköisesti sen tähden, että palautumisaikoja ei ole pidennetty.

Joustavuus motivoi

Ikääntyvän työntekijän jaksamiseen vaikuttaa paljon myös se, miten hän tulee toimeen lähiesimiehensä kanssa. Ikääntyvän työntekijän työkyky voi parantua johtamisen ja esimiessuhteen parantumisen myötä. Vapauden puute voi alentaa työkykyä.

Nygård tiivisti, että antamalla ikääntyneen työntekijän vapaammin tehdä työnsä omalla tavallaan tuetaan hänen työkykyään.

– Siten voi osoittaa luottamusta työntekijää kohtaan, mikä sekin on hyväksi työkyvylle.

Myös liikunnalla voi kohentaa työkykyä. Esimerkiksi reippaalla kävelyllä neljä kertaa viikossa kunto kohenee ja työtehtävät helpottuvat.

– Työntekijä voi myös oma-aloitteisesti lisätä liikuntaa tai aloittaa liikuntaharrastuksen.

Hyväkuntoisena eläkkeelle

Jaksamisongelmat näkyvät toimintakyvyssä vielä eläkkeelläkin.

– Jos viisi- tai kuusikymppisenä kokee fyysistä tai henkistä pitkäkestoista ylikuormitusta, toimintakyky koetaan heikoksi 10–30 vuoden päästäkin. Pitäisi siis yrittää päästä eläkkeelle ilman, että on viimeiset vuodet työelämässä ylikuormittunut. Kun siirtyy hyväkuntoisena eläkkeelle, on todennäköisemmin hyväkuntoinen vielä 20 vuoden päästä.

– Yli viisikymppisen työntekijän kohdalla täytyisi siis suunnitella, miten hän on työssä seuraavat viisitoistavuotta.

Nygård puhui aiheesta Gerontologian tutkimuskeskus Gerecin luentosarjassa.

KUKA?

Clas-Håkan Nygård

Ikä: 61-vuotias.

Koulutus: Fysioterapeutti, liikuntatieteiden maisteri, työfysiologian tohtori.

Työ: Työterveyden professori Tampereen ­yliopiston terveystieteiden yksikössä.

Perhe: Vaimo, neljä aikuista lasta, kaksi ­lapsen lasta.

Harrastukset: Juoksu, pyöräily, hiihto, ­vapaa-ajan fyysiset työt.