minä väitän!

Nainen ja eläkeraha

Suomalainen eläkejärjestelmä on naisen toiseksi paras ystävä heti tupon jälkeen. Työ- ja yrittäjäeläke turvaa työelämän jälkeisen toimeentulon. Eläkeajan toimeentulon ennustettavuus vapauttaa työelämän aikana voimavaroja, joita voi silloin käyttää työhön ja muuhun elämään. Se helpottaa myös oman talouden suunnittelua.

Eläkeyhtiöiden sijoitusammattilaiset huolehtivat eläkevarojen sijoittamisesta niin, että rahoille saadaan pitkäjänteisesti mahdollisimman hyvä tuotto. Harvalla miehellä olisi varaa palkata ammattilainen antamaan sijoitusvinkkejä – ja vielä harvemmalla naisella. Naiset kun ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin miehet.

Suomalaisten keskiansio on noin 3 300 euroa kuukaudessa. Työnantaja maksaa pakollisen eläkemaksun ja palkansaajalta se otetaan veronluonteisesti suoraan palkasta. Jos näin ei olisi, kuinka moni pystyisi säästämään itselleen riittävän eläketurvan. Jälleen naisista harvempi kuin miehistä, koska naisten ansiot ovat noin 83 prosenttia miesten ansioista.

Työeläke on myöhennettyä palkkaa. Palkkatasa-arvo ja -arvottomuus heijastuvat suoraan eläkkeiden jakautumiseen miesten ja naisten kesken. Palkkatasa-arvon edistäminen on vaikeinakin taloudellisina aikoina tärkeää. Työ ja palkka määräävät loppuelämän taloudellisen itsenäisyyden.

Kansaneläke on valitettavan monelle ensimmäinen oma raha, jonka saamista ei tarvitse perustella, kunhan on hengissä ja 65-vuotias. Tässäkin ryhmässä naiset ovat enemmistö. Äitini, joka 50-luvulta lähtien hoiti kotiäidin tehtävää, osti ensimmäisellä kansaneläkkeellään ilmakiväärin. Hän aloitti uuden harrastuksen, ammunnan.

Työuran pidentäminen yli eläkeiän on naisten etu. Perhevapaiden epätasaisen jakautumisen ja palkkaeron aiheuttamaa eläkevajetta voi kuroa umpeen jatkamalla työelämässä. Kirittäjänä toimii nykyinen kannustinkarttuma ja tuleva lykkäyskorotus.

Matemaatikot ovat laskeneet kannustinkarttuman ja lykkäys­korotuksen edullisuutta pääomittamalla myöhennettyä eläkettä. Myöhennyksen aikana maksetaan eläkemaksuja ja eläkeaika kokonaisuudessaan lyhenee, joten laskennallisesti järjestelmästä itselle saatava rahamäärä ei ehkä nouse. Tämä kuitenkin edellyttää, että työnteon jatkaminen ei pidennä odotettavissa olevaa elinaikaa. Mutta entä jos työvuosien lisääminen lisää myös terveitä elinvuosia?

Jos pidentää työuraa, saa eläkkeen sijasta palkkaa. Keskiansiolla vuoden ansio on noin 40 000 euroa. Samalta ajalta eläke olisi noin 20 000 euroa. Verot pois, ja erotuksella nainen voi ostaa vaikka auton.

Kansantalouden kannalta on järkevää, että naisia ja miehiä on yhtä paljon päättävissä tehtävissä. Näin ei ole, koska naisten ja miesten ajankäyttö on erilaista ainakin niin kauan kun perhevastuita ei jaeta tasaisesti. Tässä asiassa hallitus, eduskunta ja työmarkkinajärjestöt eivät voi väistää vastuutaan.

Naisten ja miesten osuus työeläkeyhtiöitten hallituksissa ja hallintoneuvostoissa ei ole kunniaksi tasa-arvolle. Näkökulmien erilaisuus ei toteudu niin kauan kun naiset ovat niin selvä vähemmistö eläkeyhtiöiden hallinnoissa kuin nyt on.

Hallitusten ja hallintoneuvostojen kokoonpanossa avainasemassa ovat työeläkeyhtiöitten vaalivaliokunnat. Työmarkkinajärjestöjen on syytä katsoa peiliin.

Tyttöjä on kannustettava opiskelemaan matematiikkaa, taloutta ja rahaa. Kannustettava valitsemaan rahaan liittyvä työura.

Tässä on meille kaikille tekemistä. Onnistumme, kun aloitamme omista, ystävien ja naapureitten tyttäristä. Onhan pojalla ja tytöllä yhtä suuri viikkoraha? Ja sitten joskus yhtä suuri eläke.

Leila Kostiainen

Palstalla vieraileva kirjoittaja ottaa kantaa eläkekeskusteluun.

Leila Kostiainen

Kuka?

Leila Kostiainen

Ikä: 65-vuotias

Koulutus: juristi ja fysioterapeutti

Työ: viimeisellä vuosilomalla STTK:n pääsihteerin tehtävistä.