reportaasi

Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan suorilla kansanvaaleilla joka viides vuosi. Parlamenttiin kuuluu 751 jäsentä.
Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan suorilla kansanvaaleilla joka viides vuosi. Parlamenttiin kuuluu 751 jäsentä.

eurooppa etsii uutta suuntaa

Eläkkeellesiirtymisen mittapuuksi on Euroopassa nousemassa työkyky. Pelkkää ikää ei enää tuijoteta. Mutta kohentuuko työkyky oletettua vauhtia, pohtii kokenut eläkelobbari Wolfgang Schulz-Weidner.

Teksti Peter Lindström Kuvat Thierry Charlier

Pitkän linjan eläkelobbari on huolissaan. Hallintokortteleiden tasalämpöisissä humidoreissa eurooppalaisten eläketurva on jäämässä talouspolitiikan ja vapaan kilpailun puristuksiin. Schulz-Weidnerin työpaikka, Euroopan sosiaalivakuutuslaitosten edunvalvojan ESIP:n toimisto, sijaitsee vain kivenheiton päässä Euroopan parlamentista.

Brysselin katuvilinä on nuorekas, kaupunkilaisten keski-ikä 36 vuotta. Nuoruuden elinvoima korostuu nyt myös Euroopan komission puheissa.

– Komissio ei enää pidä vanhuutta sosiaalisena riskinä. Komission arvomaailmassa kansalaisen tulee työskennellä niin pitkään kuin mahdollista, iästä riippumatta. Esimerkiksi sosiaaliasioista aikaisemmin vastanneen komissaarin László Andorin mielestä lakisääteinen eläkeikä on vanhentunut ajatus.

– Työkyky on syrjäyttänyt iän eläkkeellesiirtymisen mittapuuna, Schulz-Weidner kuvailee politiikan suuntaa.

Nyt Brysselissä vaikuttava Schulz-Weidner on seurannut EU:n eläkepolitiikkaa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hän ihmettelee, kuinka helposti EU:n komissio uskoo, että eliniän pidentyminen johtaa työkyvyn paranemiseen ja työurien kasvuun.

– Euroopassa on illuusio, että ihmiset kykenevät työskentelemään aina vain pidempään. Minä taas epäilen, että työkyky ei parane oletettua vauhtia, Schulz-Weidner huokaisee.

Eläkkeistä talouspolitiikkaa

Ajat muuttuvat, niin myös Brysselin lobbareiden ja virkamiesten asenteet. Eläkeikää ja työkykyä koskeva asennemuutos on seuraus EU:n talouspolitiikasta. Muutoksen ajureina toimivat jäsenmaiden julkisen talouden kestävyyskriisit.

EU haluaa säännellä jäsenmaiden eläkejärjestelmiä nykyistä kattavammin, sillä eläkkeet muodostavat merkittävän osan julkistaloudesta. Suomen lakisääteinen työeläketurva tekee tässä poikkeuksen: se on kansantalouden tilinpidossa osa julkistaloutta, mutta käytännössä eläkevarat on erotettu valtion budjetista.

– Suomi ei ehkä tunne vastaavanlaista velkapainetta kuin ­vaikkapa Belgia, jota komissio parhaillaan patistaa nostamaan eläkeikää. Mutta voitte helposti joutua samaan tilanteeseen, pitäkää varanne.

Kilpailu ulottuu vakuutuksiin

Talouskriisi saa Schulz-­Weidnerin mielestä liikaakin huomiota. Kriisiotsikot jättävät varjoonsa Euroopan sisämarkkinahankkeet, joihin ladataan suuria odotuksia eläkeinstituutioille.

– Komission tavoitteena on kehittää työmarkkinaeläkkeitä ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Niitä hoitavat vakuutus- ja rahastoyhtiöt.

– Lakisääteisen, verovaroilla rahoitetun eläketurvan tulisi komission mielestä olla minimaalinen ja vastaus vain eläkeläisköyhyyteen.

Toisen ja kolmannen pilarin eläkkeet ovat komissiolle tärkeitä siksi, että ne ovat harvoin kaikille kansalaisille pakollisia. Ne kuuluvat EU:ssa avoimen kilpailu piiriin. Kehittämällä lisäeläkkeitä vakuutus- ja rahoitusyhtiöille avautuisivat valtavat euroopanlaajuiset markkinat.

– Suomen liittymissopimus on fiksusti suojellut kansallista eläketurvaanne. Esimerkiksi EU pakotti jo 1990-luvulla Ranskan maataloustuottajien lisäeläkejärjestelmä Corevan vapaasti kilpaillun vakuutustoiminnan piiriin.

Työpaikka juustolautasella

Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista, ja Brysselissä sen huomaa. Yli kolmannes asukkaista on ulkomaalaisia. EU, Nato ja muut kansainväliset organisaatiot työllistävät 40 000 henkilöä.

– Rakastan tätä kaupunkia ja sen ihmisiä, Schulz-Weidner naurahtaa aurinkoisella Luxemburgin aukiolla.

– Bryssel on monikielinen ja monikulttuurinen kansainvälisen politiikan keskus. Se vaatii kuitenkin aikaa, paljastaa helmensä hitaasti.

Hän pitää itseään etuoikeutettuna. Asemapaikka Euroopan ytimessä avaa asiantuntijalle uusia ajatuksia sosiaalivakuutuksesta lähes päivittäin.

– Ristiriitaista kyllä, tunnen vähemmän belgialaisia paikallisia kuin tullessani tänne. Bryssel on myös byrokraattista elämää hengittävä keinotekoinen olio vailla kosketusta ulkopuoliseen todellisuuteen.

– Me byrokraatit vitsailemmekin, että elämme täällä kuin juustolautasen suojakuvun alla.

Wolfgang Schulz-Weidner

kuka?

Wolfgang Schulz-Weidner

Ikä: 59-vuotias.

Koulutus: Juristi, väitellyt geenitutkimuksen merkityksestä oikeusjärjestelmälle ja sosiaalivakuutukselle.

Työ: Saksan sosiaalivakuutuslaitosten edunvalvojan Deutsche Sozialversicherungin pysyvä edustaja Brysselissä vuodesta 1996 lähtien, ESIP:n eläkepoliittinen neuvonantaja vuodesta 2002.

Perhe: Avopuoliso.

Harrastukset: Ruuanlait­to­ ­ystävien kanssa, historia, ­musiikki, postimerkkien ja mineraalien keräily.

Wolfgang Schulz-­Weidner puolustaa kansallista sosiaaliturvaa. Brysselin poliittisessa ytimessä hän on löytänyt paikkansa.
Wolfgang Schulz-­Weidner puolustaa kansallista sosiaaliturvaa. Brysselin poliittisessa ytimessä hän on löytänyt paikkansa.
Pala Berliiniä Brysselissä. Muurin pätkä parlamentin edustalla, lähellä Schulz-Weidnerin työpaikkaa.
Pala Berliiniä Brysselissä. Muurin pätkä parlamentin edustalla, lähellä Schulz-Weidnerin työpaikkaa.

Brysselin eläkelobbarit

ESIP – European Social Insurance Platform

Lakisääteisten sosiaalivakuutuslaitosten edunvalvoja.

Suomalaisina jäseninä Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työttömyysvakuutusrahasto.

www.esip.eu

AEIP – The European Association of Paritarian Institutions

Työmarkkinajärjestöjen hallinnoimien sosiaali- ja eläkevakuutusinstituutioiden edunvalvoja.

Suomalaisena jäsenenä Tela ja yhteistyökumppanina Työttömyysvakuutusrahasto.

www.aeip.net

PensionsEurope

Ammatti- ja toimialakohtaisen lisäeläketurvan edunvalvoja.

Suomalaisena jäsenenä Eläkesäätiöyhdistys – ESY ry.

www.pensionseurope.eu

Suomen työeläkkeet suojattu

rajat ylittävältä kilpailulta

Suomen työeläkevakuutuksen asema päätettiin maamme liittyessä EU:hun 1995. Liittymissopimukseen lisättiin maininta, joka pitää yksityisalojen eläkelaitokset EU:n henkivakuutusdirektiivin ulkopuolella.

Liittyessä sovittiin, että vakuutusyhtiöiden tulee eriyttää työeläkkeet yhtiön muusta vakuutustoiminnasta. Työeläkevakuutusyhtiöt saavat harjoittaa ainoastaan lakisääteistä työeläkevakuuttamista, eivätkä ne saa kilpailla muusta vakuutustoiminnasta.

Ulkomaiset eläkeyhtiöt saavat toimia Suomessa, mutta vain Suomen lainsäädäntöä noudattaen.

Suomen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema on 20 vuodessa vakiintunut ja tunnustettu. EU:n komissio voisi kyseenalaistaa työeläkejärjestelmän aseman vain, jos Suomi itse muuttaisi olennaisesti lakisääteisen työeläkejärjestelmän sääntelyä ja toimeenpanotapaa.

Tällainen tilanne voisi syntyä, jos työeläkevaroja käytettäisiin Suomessa muuhun kuin eläketurvan hoitamiseen tai laitosten sosiaaliturvatehtävästä poikettaisiin.