tilastot

Tiina Palotie-Heino on uusi Eläke- turvakeskuksen  tilastoyksikön päällikkö.
Tiina Palotie-Heino on uusi Eläke- turvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö.

Tilastojen tulkitseminen ei ole mutkatonta

Tiina Palotie-Heino tietää ja tuntee tilastoihin liittyvät reunaehdot ja muutokset.

Teksti ja kuva: Antti Karkiainen

Tilastot ovat kiehtovia, ei mahda mitään, naurahtaa Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön uusi päällikkö, Tiina Palotie-Heino.

Hän kiinnostui tilastoista jo lapsena. Palotie-Heinolla oli tapana kirjata itseä kiinnostavia havaintoja tilastoiksi sinikantiseen ruutuvihkoon – sittemmin harrastuksesta tuli työ.

Eläketurvakeskukseen Palotie-Heino siirtyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Sitä ennen hän työskenteli lähes 20 vuotta sosiaali- ja terveysministeriössä tilasto- ja tietotuotannon koordinoinnin ja kehittämisen tehtävissä.

Palotie-Heinon mielestä tilastot ovat elintärkeitä tietolähteitä esimerkiksi päätöksenteossa aina suunnittelusta, vaikutusten arviointiin ja jälkiseurantaan. Ne auttavat meitä hahmottamaan yhteiskunnan tilaa ja kehitystä.

– Tilastojen avulla maailma avautuu aivan uudella tavalla. Parhaimmillaan ne kertovat lyhyesti ja yksinkertaisesti ydinasiat jostakin kiinnostavat ja ajankohtaisesta asiasta.

Tilastoihin on tapana vedota kaikenlaisissa debateissa ja tietysti mediassa. Niiden tulkitseminen ei kuitenkaan ole yksioikoisen ongelmatonta. Siihen voi liittyä poliittista tarkoitushakuisuutta, väärinkäsityksiä tai ihan silkkaa ammattitaidottomuutta.

– Tulkitakseen tilastoja oikein on ymmärrettävä niiden laatimiseen liittyvät reunaehdot ja ajassa tapahtuneet muutokset. Harva asia on täysin yksioikoinen. Siksi oikeaan tulkintaan tarvitaan asiantuntijaa.

Eläketurvakeskus tuottaa Suomen virallista tilastoa eläkkeistä ja työeläkevakuutetuista. Tilastot perustuvat pääosin työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin. Kaikkia eläkkeensaajia koskevat tilastot tuotetaan yhteistyössä Kelan kanssa.

Tietopyyntöjä tulee paljon. Haasteena on antaa kysyjille oikeat tiedot eläkejärjestelmästä, joka on käsitteineen melko monimutkainen.

– Esimerkiksi kokonaiseläke ja omaeläke voivat olla hankalia käsitteitä. Eläkelajejakin on monta. Joudumme usein tekemään kysyjälle lisäkysymyksiä, jotta varmasti on selvää mihin kysymykseen halutaan vastaus.

Digitalisaatio on mullistanut yhteiskuntaa ja tiedonvälitystä paljon viime vuosina. Muutokset heijastuvat myös tilastotuotantoon ja tilastojen hyödyntämiseen.

Minkälaisia visioita sinulla on Eläketurvakeskuksen tilastojen kehittämiseksi?

– Ajan haasteena on lisätä ja nopeuttaa tiedon tuotantoa sekä tarjota tiedon käyttäjille sähköisiä palveluja, joiden avulla he voivat itse poimia haluamansa tiedot haluamillaan ryhmityksillä ja valinnoilla. Painettujen julkaisujen rooli tulee hieman vähenemään, mutta emme luovu niistä kokonaan. n