tapasimme

– Työssämme on  opittava hallitsemaan  kriisejä, lukemaan  karttaa huolellisesti  ja kyettävä nopeasti  ottamaan oikea  suunta, toimitusjohtaja  Timo Ritakallio sanoo.
– Työssämme on opittava hallitsemaan kriisejä, lukemaan karttaa huolellisesti ja kyettävä nopeasti ottamaan oikea suunta, toimitusjohtaja Timo Ritakallio sanoo.

Timo Ritakallio karttaa hasardeja

Riskinoton vastapainoksi Timo Ritakallio harrastaa rastinottoa, suunnistusta.

Teksti Anne Iivonen Kuvat Kai Widell

Kovakuntoinen Ritakallio lukee suunnistuskarttaa tarkasti kuin maailmantalouden suhdannekäyrää. Rastiväli suunnistajan kartalla voi olla 2,5 kilometrin pituinen. Kuin kvartaali sijoitusmaailmassa.

– Kummankaan, rastien tai kvartaalien, välillä ei voi jäädä paikalleen. On mentävä eteenpäin ja analyyttisesti päätettävä, minkä reitin valitsee muutosten keskellä.

Pikalajissaan sprinttisuunnistuksessa Ritakallio vaatii itseltään kilpailutilanteessa äärimmäistä keskittymistä. Sen verran miehessä on ninjan ketteryyttä ja jiujutsumestaria, että mielenhallinta mahtuu vartalonmyötäisiin trikoisiin.

– Teen taatusti heti virheen, jos hetkeksi herpaannun, hän parahtaa.

Koulittu vastuulliseksi

Sijoitusjohtajasta yhtiön toimitusjohtajaksi ylennetty Ritakallio osaa hallita riskejä. Hän sai jo nuorena pankkiirina vastuullisia töitä ja eteni nousujohteisesti urallaan. Pankkiryhmänsä nuorimpana, 28-vuotiaana, hänet valittiin Uudenkaupungin Osuuspankin pankinjohtajaksi. OKO johtokuntaan hän kiri kaikkien aikojen nuorimpana, 34-vuoti- aana.

– Kun nyt katson samanikäisiä nuoria, tajuan että heissä on hurjasti potentiaalia. Näin kriisit läheltä jo nuorena ja opin, että näitä kriisejä tulee ja niistä selvitään, 52-vuotias mies sanoo.

Suomalaisten työeläkevarat, reilut 170 miljardia euroa olisi valtava yksittäinen riskikeskittymä, jos varat olisivat yhdessä potissa. Sijoituskannan moneen työeläketoimijaan jakautuminen tuo hajautusta sijoituksiin.

– Hajautetussa mallissa eri toimijat valitsevat kukin painotukset ja sijoitusstrategiat. Tuottavasti ja varat turvaavasti maaliin kun voi edetä niin monesta suunnasta. Me korostamme myös vastuullisuutta kohteiden valinnassa, hän kuvaa.

Kuplat puhkeavat

Seuraavakin finanssikriisi tulee yllättäen. Talouden ilmastoa leimaa Kreikan velkojen takaisinmaksun järjestelyt, mutta myös Ukrainan ja Venäjän tilanne voi äkisti sysätä yllättävää epävarmuutta. Suomessa on realistista olettaa hyvin maltillista aikaa.

– Sijoitusmarkkinoille muodostuu kuplia, jotka aikaa myöten puhkeavat. Varmaankin jo vuoden loppuun mennessä näemme voimakkaita kurssiheilahteluja.

– En osaa ennustaa paikkaa tai aikaa. Emme tiedä täsmälleen suuntaa, mistä muutos lähtee liikkeelle. Koskaan emme voida hallita kaikkia riskejä kokonaan, Ritakallio sanoo.

Euroalueella korkotuotot ovat nollassa, todellisuudessa jo miinusmerkkisiä. Kaikki kyttäävät, mihin suuntaan nolla keikahtaa. Kun euron ja dollarin ero kasvaa, valuuttaliikkeellä on isoja vaikutuksia sijoitustulokseen.

– Kokonaisuus lopulta ratkaisee, kuka onnistuu välttämään pahimmat karikot. Jos joku niihin iskeytyy, koko työeläkejärjestelmä sen varmasti huomaa, maan toiseksi suurimman työeläkeyhtiön toimitusjohtaja sanoo.

Miljardit haluttua riistaa

Työeläkevaroja ei pureta äkisti kuin makeannälkään mielitekojen mukaan. Niillä hankitaan pitkäaikaista sijoitustuottoa, jota tuloutetaan eläkkeiden maksamiseen. Jo nyt rahaa maksetaan järjestelmästä ulos enemmän kuin kerätään. Erotus maksetaan sijoitustuotosta.

– Koska aikajänne on pitkä, ei mikään toiminta lyhyellä aikavälillä saa vaarantaa varojen pitkäaikaista kehittymistä. Eläkevaroja keräämme vain eläkkeiden maksua varten.

Vakuutusmaksuina Ilmarinen keräsi viime vuonna asiakkailtaan 4,17 miljardia, ja maksoi eläkkeinä enemmän, 4,35 miljardia. Inflaatiosta putsattuna yhtiö on hankkinut viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana keskimäärin neljän prosentin reaalisen tuoton sijoituksilleen, joiden markkina- arvo ylsi viime vuonna 34 miljardiin.

Yleisesti ottaen kotimaan osakkeiden osuus Ilmarisen salkussa on laskenut, vastaavasti eurooppalaiset ja kiinalaiset sijoitukset kasvaneet. Osake- ja korkosijoituksia on molempia Ilmarisen omaisuuslajeina kumpaakin tasavahvasti. Loppu viidennes jakautuu kiinteistöihin ja muihin pienempiin osiin.

– Emme juurikaan sijoita hedge-fundeihin. Pidämme niitä kalliina, läpinäkymättöminä ja epälikvideinä, Ritakallio sanoo.

– Pitkän ajan sijoitusstrategiassa olemme yltäneet tavoitteisiimme, ja uskon että saavutamme ne myös vaikeassa suhdanteessa tänä vuonna. Samanaikaisesti vakavaraisuusasemamme on vahvistunut kaksinkertaiseksi suhteessa vakavaraisuusrajaan.

Joka viikko maanantaisin Ilmarisen pääkonttorissa sijoitukset pannaan puntariin riskitestissä, joka näyttää missä mennään varavaraisuusrajan puitteissa.

– Riskinotto asetetaan tasolle, joka vastaa enintään 2,5 prosentin todennäköisyyttä ajautua lain edellyttämällä vakavaraisuusrajalle vuoden tähtäimellä, Ritakallio kertoo.

Tuotto haetaan vaikka Kiinasta

Ritakalliolla on sisäpiiritietoa, jos jollakulla tässä maassa. Vastikään hän palasi Yhdysvalloista, jossa oli tavannut turneellaan lukuisia sijoitusammattilaisia.

Jo nyt Ilmarisen sijoituksista 70 prosenttia on Suomen ulkopuolella, 30 prosenttia Suomessa.

– Lyhyellä aikavälillä tarkasteluna Euroopassa menee nyt huonosti. Mutta ei mene koko maailmalla! Kasvua on haettava Suomeen ja euroalueen ulkopuolelta kehittyvistä talouksista maailmalta, Ritakallio näkee.

– Suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat houkuttelevia asiakkaita kelle tahansa.

Ilmarinen sijoittuu Varman ja Kevan rinnalla 15. suurimman eurooppalaisen eläkesijoittajan joukkoon. Työeläkevarojen hajautus ja yhteisvastuu eläkkeistä sääntelee, ettei mikään yhtiö voi ottaa yltiöpäistä riskiä liiaksi jossain omaisuuslajissa.

Kilpailutilanne tuo hänen mukaansa vireyttä ja tuottaa paremman kokonaistuloksen kuin monopoli. Suomen työeläkejärjestelmän yhteen toimijaan keskittäminen heikentäisi Ritakallion mukaan tehokkuutta.

Hoitokulusuhde kahdessa suurimmassa työeläkevakuutusyhtiöissä on 75–76 prosenttia. Toisin sanoen vain kolme neljäsosaa vakuutusmaksussa hoitokuluihin varatusta määrästä menee yhtiön liike- kuluihin.

Ilmarinen katselee itään yli Venäjän mantereen ja perusti pari vuotta sitten toimiston Kiinaan.

– Siitä on ollut valtavasti hyötyä, myös sijoitustiimimme ymmärrys Kiinan tilanteesta on kehittynyt. Yksin Kiina-sijoituksille saimme viime vuonna 45 prosentin tuoton.

Parasta isänmaallisuutta Ritakallion mukaan on se, että tuotto haetaan sieltä mistä se on saatavissa.

– Me ottaisimme sen aivan varmasti myös Suomesta, jos sellaista tuottoa täältä saisi. Ei ole eläkkeitä maksavien eikä niitä saavienkaan etu, että jämähdämme paikoillemme, Ritakallio sanoo.

kuka?

Timo Ritakallio

Ikä: 52-vuotias

Koulutus: OKT, MBA, AMP jatko-opintoja Harvardissa

Työ: Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1.2. lukien, sijoitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana 2008–2014.

Perhe: Avioliitossa, rehtori-vaimo ja 2 lasta.

Harrastukset: Suunnistus, tennis, golf, jatko-opiskelu.

Kevätloskassa  mieleen palaavat  kisatunnelmat  viime kesän SM- suunnistuksesta  Hyvinkään  Kytäjänkorvessa.
Kevätloskassa mieleen palaavat kisatunnelmat viime kesän SM- suunnistuksesta Hyvinkään Kytäjänkorvessa.

Liikkeelle puoli kuudelta

Mustan trikooasun hartialinjaan painettu keltainen teksti Lynx (lat. ilves) kertoo suunnistusseurasta Kirkko­nummelta, Timo Ritakallion kilpailuseurasta.

Hän kuitenkin asuu saaressa keskellä Helsinkiä, hienostokaupunginosassa Kaskisaaressa. Meri velloo ympärillä, mutta metsä vetää puoleensa lenkkimaastoon.

– Herään puoli kuudelta, ja näin ennätän liikkua aamuisin ennen työpäivää. Illasta on paljon vaikeampi löytää aikaa, hän sanoo.

Ritakallio on jo nuorena harrastanut kilpailumielessä suunnistusta ja juoksua SM-tasolla. Kilpailemista hän ei ole koskaan lopettanut. Hän on menestynyt SM-tasolla ikäluokassaan kärkisijoille. Myös puoliso harrastaa suunnistusta.

Suunnistuksen MM-kilpailuissa Brasiliassa Ritakallio ei tyytynyt edustamaan kansainvälisen suunnistusliiton hallituksen jäsenenä, vaan osallistui sarjassaan kisaan ja ylsi tuloksellaan parhaaseen A-luokkaan.

Ritakallion 3 vinkkiä nuorelle

1. Tee pitkä ura

Varmasti saat hyvän eläketurvan suhteessa ansiotasoosi, kun työskentelet tuollaiset 37–40 vuotta.

2. Älä lannistu

Arvioi tavoitettasi ja onnistumistasi pitkin matkaa.

3. Seuraa tilannetta

Se motivoi, kun näet eläkesaldosi kasvavan. Haluamme jakaa tiedon kertyneestä eläkkeestä ansiojaksojen rytmissä kuukausittain.