Pallo hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Lisää luettavaa muiden maiden eläketurvasta löydät osoitteesta www.etk.fi/muutmaat.

Peter Lindström

Tiedottaja

Eläketurvakeskus

NORJA

Liki nelinkertaisesti odotettua kalliimpi uudistus

Norjan eläkeviranomainen NAV julkisti helmikuussa yllättäviä laskelmia perus- eläkkeiden uudistuksen kustannuksista.

Laskelmien mukaan vuoden 2011 eläke- uudistuksesta tuli odotettua kalliimpi. Valtion budjetissa uudistuksen hinnaksi oli arvioitu 1,3 miljardia Norjan kruunua. Lopullisen hinnaksi tuli viisi miljardia kruunua.

Korkea hinta johtuu odotettua aikaisemmasta eläkkeelle siirtymisestä. Moni norjalainen on siirtynyt eläkkeelle heti kun se on mahdollista, jo 62-vuotiaana.

Peruseläkkeet vastaavat noin 70 prosenttia keskimääräisen eläkkeensaajan kuukausituloista. Ne rahoitetaan jakojärjestelmällä, josta vastaavat valtio, työntekijät ja työnantajat.

Aftenposten 17.2.

ISO-BRITANNIA

Eläkesäästöt sileäksi omaan tarpeeseen

Mitä jos ottaisit eläkesäästöt käyttöösi 55-vuotiaana ja lähtisit maailmanympärimatkalle?

Britanniassa tämä on mahdollista. Huhti- kuussa astui voimaan keskustelua herättänyt uudistus, joka sallii maksuperusteisten työmarkkinaeläkkeiden ja yksityisten eläkevakuutusten pääoman nostamisen, uudelleensijoittamisen ja käyttämisen vakuutetun oman mielenkiinnon mukaan.

Pääomasta saa neljäsosan käteen verottomana. Tarkoituksena on lisätä vakuutettujen valinnanvapautta. Varjopuolena pidetään riskien siirtämistä yksilölle: vanhuusajan turva on entistä enemmän yksilön omalla vastuulla.

Tähän asti pääoma on muutettu eläkkeelle siirryttäessä henkivakuutusyhtiön annuiteetiksi.

Financial Times 13.3., Economist 3.3.

RUOTSI

Pensionsmyndigheteniltä 360 000 osoitetta hukassa

Ruotsin eläkeviranomainen Pensionsmyndigheten ilmoitti alkuvuodesta, että se tarvitsee yli 360 000 ulkomailla asuvan henkilön osoitetiedot, jotta se voi tiedottaa heille karttuneen työeläkkeen määrästä. Osa henkilöistä on jo saavuttanut Ruotsin lakisääteisen eläkeiän.

Pensionsmyndighetenin mukaan suuri osa kadonneista vakuutetuista asuu joko Suomessa, Tanskassa tai Norjassa. Arviolta vajaa puolet heistä on suomalaisia.

Pensionsmyndigheten vetoaa erityisesti 1938–1948 syntyneisiin, jotka ovat olleet vähintään kolme vuotta Ruotsissa töissä, ottamaan yhteyttä ja hakemaan eläkettä.

Osa hakematta jääneistä eläkkeistä on huomattavan suuria.

Etk.fi 24.2., Pensionsmyndigheten.se 24.2.

VENÄJÄ

Rahastot hupenevat valtion tukemiseen

Venäjän eläkejärjestelmän uudistamiseen tarkoitettu kansallinen hyvinvointi- rahasto tyhjenee nopeassa tahdissa, kirjoittaa Kauppalehti.

Hyvinvointirahaston alkuperäisenä tarkoituksena oli Venäjän eläkejärjestelmän turvaaminen, mutta rahaston varoja on talouskriisin vuoksi käytetty investointihankkeisiin sekä valtionpankkien ja -yhtiöiden tukipaketteihin.

Asiantuntijoiden mukaan rahaston varat joudutaan käyttämään valtiontalouden tukemiseen jo parissa vuodessa.

Rahaston varat olivat maaliskuussa noin 70 miljardia euroa.

Kauppalehti 9.3.2015

PERU

Köyhien työkyvyttömyyden tunnistusprikaatit tulevat

Perun sosiaaliministeriö ilmoitti tammikuussa uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on tarkoitettu vaikeasti vammautuneille köyhille.

Maan hallitus arvioi, että uuteen eläkkeeseen on oikeutettu noin 87 000 kansalaista. Eläkkeellä ei ole ikärajaa. Se on suuruudeltaan noin 40 euroa kuukaudessa.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettujen tunnistaminen on vaikea tehtävä. Perulaisten on aluksi koulutettava noin 32 000 terveydenhuollon työntekijää etuuden myöntöprosessien hallitsemiseksi.

Ministeriö suunnittelee perustettavaksi ”liikkuvia työkyvyttömyyden tunnistusprikaateja”, jotka operoivat köyhillä ja huonojen liikenneyhteyksien päässä olevilla alueilla.

International Update – February 2015

maaesittely

Alankomaissa

Väkiluku: 16 900 000 (2015)

Elinajan odote: naiset 83,2, miehet 78,9 vuotta (2013)

Arvioitu eläke: 1 650 €/kk (2011)

Eläkeikä: 65 vuotta 3 kuukautta.

Eläkelaitosten lukumäärä puolittunut 10 vuodessa

Maailman paras eläkejärjestelmä, ainakin rahastointiasteen osalta, kasvaa korkoa Pohjanmeren rannalla. Alankomaiden työmarkkinaeläkkeiden rahastojen arvo ylittää jopa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvon – rahastoissa on varoja yli 1 000 miljardia euroa.

Suuri osa Alankomaan työntekijöistä kuuluu sekä työmarkkinasopimuspohjaisiin että työnantajakohtaisiin lisäeläkejärjestelmiin. Ne kattavat yli 90 prosenttia palkansaajista.

Lisäeläkkeet rahoitetaan palkansaaja-­ja työnantajamaksuin. Keskimääräinen kokonaismaksu viime vuonna oli 17,6 prosenttia palkasta. Siitä kolmannes on palkansaajan osuutta ja kaksi kolmasosaa työnantajan osuutta. Lisäeläkkeet ovat täysin rahastoituja.

Lisäeläkkeitä hoitavien kassojen, säätiöiden ja yhtiöiden lukumäärä on fuusioiden myötä vähentynyt tuntuvasti. Vielä 2005 maassa oli 800 eläkelaitosta. Nyt niitä on enää 365.

Myös kansaneläkkeellä on vahva asema. Kansaneläkettä maksetaan noin 1 000 euroa kuussa eläkkeensaajaa kohti. Eläkkeet ovat tasasuuruisia ja ne rahoitetaan pääasiassa työntekijän maksulla, joka on 17,9 prosenttia palkasta 33 600 euron vuosituloon asti. Asumisperusteisesta kansanvakuutusjärjestelmästä myönnetään vanhuus- ja perhe-eläkkeitä sekä työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille.

Eläkeikä on 65 vuotta ja kolme kuukautta. Eläkeikä nousee 67 vuoteen vuoteen 2023 mennessä. Vuodesta 2024 lähtien se sidotaan elinajanodotteeseen.