luupin alla

Eläkeikä puskee eteenpäin

Suomi on hyppäämässä samaan kyytiin, jossa jo suurin osa EU-maista on. Päätepisteenä on nykyistä huomattavasti korkeampi eläkeikä.

Teksti: Mika Vidlund ja Niko Väänänen Kuvitus: Jouko Ollikainen, Tähtikuviot

Eläkeikä nousee lähes kaikissa Euroopan unionin jäsen- maissa. Poikkeuksen muo- dostavat Ruotsi ja Luxemburg, joissa ei vielä ole tehty päätöstä eläkeiän nostamisesta lähivuosina. Eläkeiät nousevat nykyisin yleisestä 65 vuodesta 67–68 vuoteen. Nousun suurimmat muutokset tapahtuvat pääsääntöisesti ennen vuotta 2030.

Suomi samoilla raiteilla

Kauaskantoisimmat päätökset eläkeiän sopeuttamisesta ovat tehneet ne maat, jotka ovat kytkeneet eläkeiän elinajanodotteeseen.

Tällainen päätös on Suomen lisäksi tehty Alankomaissa, Italiassa, Britanniassa, Kreikassa, Kyproksella, Portugalissa, Slovakiassa ja Tanskassa. Näistä tosin Kyproksella ja Kreikassa kytkennän yksityiskohdat ovat vielä tarkemmin määrittelemättä ja kirjaamatta lakiin. Oman erityisen ratkaisunsa on tehnyt Tšekki, jossa eläkeikä nousee vuosittain kaksi kuukautta ilman ylärajaa tai varsinaista kytkentää elinajanodotteeseen.

Suomessa kytkentä elinaikaan tarkoittaa sitä, että vuoteen 2050 mennessä alaikäraja on nykylaskelmien mukaan nousemassa reiluun 67 vuoteen. Eläkeuudistuksessa tavoite-eläkeikä eli tavoiteltava elinaikakertoimen vaikutuksen kompensoiva eläkeikä sitäkin ylemmäs, noin 70 vuoteen. Tanskassa eläkeikä nousee laskelmien mukaan tuolloin OECD-maiden korkeimmaksi: 72 vuoteen.

Välietappina 65 vuotta

Suomessa huhtikuun eduskuntavaaleissa valittava eduskunta saa istuntokautensa alussa käsiteltäväkseen eläkeuudistuksen lakiesitykset, jotka perustuvat viime syyskuussa 2014 saavutetun eläkeneuvotteluryhmän sopimukseen.

Eläkelain pitäisi olla voimassa 2017. Siitä on sovittu, että eläkeikä nousee kolme kuukautta kutakin ikäluokkaa kohti.

Asteittain alin vanhuuseläkeikä nousee 2027 mennessä nykyisestä 63:sta 65:een vuoteen. Vuonna 1955 syntyneet on ensimmäinen ikäluokka, jota korotus koskee. Vuonna 1962 syntyneet puolestaan ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta.

Vuodesta 2030 lähtien eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen. Toisin sanoen eläkeiän nostoon vaikuttaa työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan välinen suhde. Eläkeikä nousee enintään kaksi kuukautta vuodessa.

Tavoitteena on, että työssäoloajan – ikäväli 18 vuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään – ja eläkkeellä oloajan – elinajanodote alimmassa vanhuuseläkeiässä – suhde säilyy samana kuin se on vuonna 2025.

Samalla tässä yhteydessä arvioidaan myös lukuisia työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä ja työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Arviointi toteutetaan ensimmäisen kerran vuonna 2027. Ylipäätään työurasuhteen kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla viiden vuoden välein.

Veturimiehiä ja automatiikkaa

Kytkentä elinajanodotteeseen on tehty eri maissa hieman eri tavoin. Osassa maita eläkeiän nousu tapahtuu automaattisesti, osassa maita siihen vaaditaan niin sanotusti veturimiehiä eli parlamentin, ministeriön tai työmarkkinaosapuolten päätös.

Tanskassa parlamentin on päätettävä eläkeiän nostamisesta, samoin kuin Britanniassa. Kreikassa eläkeikäpäätöksestä tulee alisteinen sosiaali- ja valtionvarainministeriön yhteisymmärrykselle.

Alankomaissa, Slovakiassa, Portugalissa ja Italiassa eläkeikä nousee automaattisesti perustuen maan tilastokeskuksen laskelmiin elinajanodotteen kehityksestä.

Slovakiassa ja Portugalissa eläkeikä tarkistetaan joka vuosi. Muissa maissa tarkistus tehdään joko joka kolmas tai viides vuosi.

Töissä vai eläkkeellä?

EU-maille eläkesuosituksia antanut Euroopan komissio on kannustanut maita sitomaan eläkeikä elinajanodotteeseen sen tarkemmin yksilöimättä kytkentätapaa.

Komissio on todennut, että eläkeiän tulisi nousta säilyttäen tasapaino työ- ja eläkevuosien suhteessa. Tätä on tulkittu niin, ettei elinajanodotteen kasvun tule siirtyä täysimääräisenä eläkeikään.

Alankomaissa, Slovakiassa, Italiassa ja Tanskassa elinajanodotteen kasvu ei pidennä eläkkeellä vietettyä aikaa, vaan eläkeikä nousee suoraan eliniän kasvun verran.

On myös maita, joissa elinajanodotteen kasvusta vain osa siirtyy pidempään eläkkeelläoloaikaan. Suomen päätöksen mukaisesti eläkeikä nousee meillä noin kahdella kolmasosalla siitä, minkä verran elinikää tulee lisää. Elinajanodotteen vaikutus voi olla pienempikin, mutta tällöin esimerkiksi työllisyysasteen tulee olla riittävän hyvä.

Portugalissa eläkeikä nousee samoin kahdella kolmasosalla siitä, miten elinikä pitenee. Vastaava ehdotus on Ruotsin poliittisten päättäjien pöydällä. Britanniassa perusperiaatteena on, että eläkeiän tulisi nousta niin, että aikuisaikaisesta elinajasta eläkkeellä oltaisiin yksi kolmasosa.

Ikärajat osa kokonaisuutta

Vaikka maiden ratkaisut yksityiskohdiltaan eroavat toisistaan, on linja hyvin yhtenäinen. Muutokset elinajanodotteessa siirtyvät tavalla tai toisella eläkeikiin.

Euroopan komissio on suositellut Suomelle koko 2010-luvun ajan toimenpiteitä lakisääteisen eläkeiän sopeuttamiseksi elinajanodotteen muutoksiin. Eläkeiän nosto on tärkeä osa kokonaisratkaisua, jolla eri maissa tavoitellaan työurien pidentymistä. Suomen ratkaisu näyttää hyvin istuvan näihin suosituksiin. Kokemukset osoittavat, että ikärajojen ohjaavaa vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen ei voi sivuuttaa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy kuitenkin löytyä myös muita välineitä, samaan päämäärään ohjaavia sivureittejä. Ikärajojen noustessa ihmisten tulisi jaksaa töissä nykyistä pidempään, muuten ikärajan nostolla voi olla negatiivisia vaikutuksia paitsi vakuutettujen myös eläkejärjestelmien taloudelliseen tilanteeseen esimerkiksi kasvavien työkyvyttömyyseläkemenojen myötä.

Maailmalla kiinnitetäänkin laajenevassa määrin huomiota iäkkäiden työssä jaksamiseen. Suomessa tämä on jo pitkään ollut osana eläkepoliittista päätöksentekoa, ja niihinkin liittyvä juna on pidettävä liikkeellä.

Kirjoittajat ovat Eläketurvakeskuksesta. Yhteyspäällikkö Mika Vidlund seuraa eläkepolitiikan muutoksia muissa maissa. Erityisasiantuntija Niko Väänänen seuraa EU-eläkepolitiikkaa ja toimii eurooppalaisten sosiaalivakuuttajien kattojärjestössä ESIP:ssä.

Eläkeikärajat ovat lähivuosina nousemassa rivakasti  lähes kaikissa  Euroopan maissa.
Eläkeikärajat ovat lähivuosina nousemassa rivakasti lähes kaikissa Euroopan maissa.

Eläkeikä nousee lähes kaikissa EU-maissa.

Poikkeuksena Ruotsi ja Luxemburg.

Niko Väänänen, Eläketurvakeskus

Eläkeiän nostoon vaikuttaa työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan välinen suhde.

Mika Vidlund, Eläketurvakeskus