KOKEMUKSEN ÄÄNTÄ

Ylituomari Juha Pystynen tarkastelee vakuutusoikeuden naapuriin Helsingin Pasilaan nousevan kaupunkikeskus Triplan työmaata.
Ylituomari Juha Pystynen tarkastelee vakuutusoikeuden naapuriin Helsingin Pasilaan nousevan kaupunkikeskus Triplan työmaata.

Vakuutusoikeus

Haipakalla

muutokseen

Vakuutusoikeus on satavuotiaan itsenäisen Suomen ikätoveri. Se jakaa sosiaaliturvaoikeutta, ja on valmis asioiden käsittelyyn sähköisesti, kertoo kokenut ­ylituomari Juha Pystynen.

teksti sulevi pellinen | kuvat karoliina paatos

Sosiaaliturvan muutoksenhakuelimen satavuotinen historia kuvastaa hyvin suomalaisen yhteiskunnan ja sosiaaliturvalainsäädännön kehitystä.

Alkuun muutoksenhakua voitiin soveltaa vain työtapaturma- ja sotilasvamma-asioihin. Vasta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä alkoi tulla yhä kiihtyvämpään tahtiin uusia asiaryhmiä.

– Ansioeläkkeet alkoivat työllistää tuntuvasti 1960-luvulta lähtien, toteaa vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen.

Nykyään eri asiaryhmiä on kaikkiaan nelisenkymmentä. Mukaan on tullut runsaasti muita asiaryhmiä, kuten rikosvahinkoihin, työttömyysturvaan, opintotukeen ja sairausvakuutukseen liittyvät asiat.

Ensimmäinen kolmikannan ilmentymä

Vakuutusoikeuden perustamisesta tuli viime joulukuun lopulla kuluneeksi sata vuotta. Juuri itsenäistynyt maa sai sosiaaliturvan muutoksenhakuelimen, jollaista oli ehdotettu eduskunnassa useaan otteeseen kymmenen vuoden ajan. Perustettu elin oli nimeltään vakuutusneuvosto. Se sai käsiteltävikseen aikaisemmin alemmissa oikeuksissa hoidetut muutoksenhakuasiat.

Tiettävästi vakuutusneuvosto oli ensimmäinen suomalaisen kolmikannan ilmentymä, jossa valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt yhdessä kävivät ratkomaan ongelmia. Vakuutusneuvoston nimi muutettiin vakuutusoikeudeksi vuoden 1943 alusta.

Juttumäärät vakiintuneet puoleen aiemmasta

Vakuutusoikeudessa on ollut melkoinen jutturuuhka menneinä vuosikymmeninä. Saapuneiden korvausasioiden määrä nousi 1970-luvun loppuvuosina yli 12 000:een.

Silloin ruuhkaa purettiin tehokkaasti perustamalla uudeksi ensimmäisen asteen muutoksenhaku­elimeksi vuonna 1982 työnsä aloittanut tapaturmalautakunta.

Viimeksi vakuutusoikeuden käsittelyyn tulleiden asioiden määrää vähensivät huomattavasti vuonna 2007 lainmuutokset, joilla päätöksen poistamista koskevat asiat siirrettiin muutoksenhakulautakunnille.

Sen seurauksena juttumäärät vähenivät ensin yli 10 000:sta noin 7 000:ään ja ovat nykyisin vakiintuneet alle kuuden tuhannen vuotuismääriin.

Käsittelyyn varattava 10 kuukautta

Käsittelyajat ovat lyhentyneet parin viime vuoden aikana useilla kuukausilla. Vuonna 2018 keskimääräinen käsittelyaika on ollut alle 10 kuukautta.

Käsittelyn sähköistymisessä eletään h-hetkiä. Vakuutusoikeus oli jo 1980-luvulla tuomioistuinlaitoksen edelläkävijä tietokoneavusteisen käsittelyn kehittäjänä. Nyt sähköinen käsittely on tekemässä lopullista läpimurtoaan ja vakuutusoikeus on vahvasti kehityksessä mukana.

Sähköinen käsittely on jo käytössä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka alkoi lähettää asiakirjoja vakuutusoikeuteen sähköisesti vuonna 2017. Vakuutusoikeudessa tutkittiin asiaa ja todettiin, että valmiudet asiakirjojen sähköiseen vastaanottamiseen ovat olemassa.

– Nykyisin kansaneläke- ja työttömyysturva-asiat käsitellään jo sähköisesti. Noin puolet asioista hoidetaan nykyisin pääasiassa sähköisesti, kertoo Juha Pystynen.

Haipakalla kohti vuotta 2020

Sähköiseen käsittelyyn johtava tie on lavea. Hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämishanke HAIPA:n on määrä yhdenmukaistaa tilanne vuoteen 2020 mennessä.

Pystysen mukaan toistaiseksi ollaan hyvin aikataulussa.

– Vaikutusta käsittelyaikoihin ei vielä osata ennustaa muuten kuin toteamuksella, että siirtymävaiheen jälkeen käsittelyajat eivät ainakaan pitene, hän sanoo.

Asioiden sähköinen käsittely ei välttämättä näy mitenkään asiakkaalle. Asiakirjojen sisältö ei digitoimalla ja sähköisesti siirtämällä muutu mitenkään. Paperinippujen selaamisen sijaan tiedot katsotaan koneelta.

Ylituomari Pystynen korostaa asiakkaiden tietoturvan ja tietosuojan merkitystä kaikissa muutoksissa. Kun asiakirjat digitoidaan, niiden sisällön suojaaminen korostuu. Jos paperiasiakirja on arkistossa, se otetaan sieltä esiin tarvittaessa.

– Kun asiakirja on sähköisessä muodossa, suojan ja turvan kysymykset ovat aivan toisenlaisia. On myös varmistettava se, miten digitaalinen aineisto säilyy luettavana ja tulkittavana vielä vuosikymmenien kuluttua, kuvailee Pystynen tulevaisuuden haasteita.

Sosiaaliturva-asioissa annettujen ratkaisujen oikeudenmukaisuus on vakuutusoikeuden työssä tärkein päämäärä. Valituksenalaisista ratkaisuista muuttuu vuosittain noin 11 prosenttia, työeläkeasioista lähes viidennes.

Triplan on määrä olla valmis vuonna 2020. Samana vuonna pitäisi vakuutusoikeuden ja muiden hallinto-oikeuksien sähköisen asiain­käsittelyn olla toimintakunnossa.

KUKA?

Juha Pystynen

Ikä: 64-vuotias

Työ: vakuutusoikeuden ylituomari

Parasta työssä: työn monipuolisuus.

"Kun asiakirjat digitoidaan, niiden sisällön suojaamisen tarve korostuu."

Juha Pystynen, vakuutusoikeuden ylituomari

"Ratkaisuista muuttuu vuosittain työeläkeasioista lähes viidennes."

Juha Pystynen

100 oikeusvuotta

Vakuutusoikeuden, suomalaisen sosiaaliturvan ja sosiaaliturvaoikeuden vaiheista kertova satavuotishistoria ilmestyi tammikuussa.

Sulevi Pellisen kirjoittamaa 311-sivuista teosta Pykäliä ja diagnooseja – 100 vuotta sosiaaliturvaoikeutta 1917–2017 on tutkimus- ja asiantuntijakäyttöön saatavissa vakuutusoikeudesta.

Satavuotishistoriassa on osoitettu, että jo aikalaiset pitivät ­vakuutusneuvostoa aidosti tuomioistuimena. Suomen valtiosäännön isäksi mainittu presidentti K. J. Ståhlberg totesi vuonna 1936 vakuutusneuvoston olevan “yksinomaan hallinnollinen ­tuomioistuin”.

Katkeamaton sadan vuoden kaari tuomioistuimena on siten ­kiistämätön tosiasia.

Vakuutusoikeuden avainlukuja 2018

Asioita vireillä 3 865 - näistä ansioeläkeasioita 951

Suurimmat asiaryhmät - työeläkeasiat (ml. kuntoutus) 644 - tapaturma-asiat 627 - kansaneläkeasiat 429

Käsittelyaika 9,9 kk - työeläkeasioissa 10,0 kk

Muutosprosentti 10,8 % - työeläkeasioissa 19,9 %

Tilastotiedot syyskuun lopussa 2018. Käsittelyaika ja muutosprosentit keskimääräisiä.