TYÖELÄKEPÄIVÄ 2018

Turvallisempaa yhdessä

Eläkejärjestelmä sopeutuu ­talouden muutoksiin eikä ole erillään yhteiskunnan kehityksestä, totesi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala Työeläkepäivässä.

teksti Anne iivonen

kuvat Karoliina Paatos

Työeläkepäivässä Ilmarisen Jouko Pölönen (vas.), Eläketurvakeskuksesta Jukka Rantala ja Heli Backman, STM:stä Outi Antila ja Kevasta Timo Kietäväinen.
Työeläkepäivässä Ilmarisen Jouko Pölönen (vas.), Eläketurvakeskuksesta Jukka Rantala ja Heli Backman, STM:stä Outi Antila ja Kevasta Timo Kietäväinen.

Työeläkepäivässä Jukka Rantala vertasi eläkejärjestelmän toimivuutta myllyn rataspyöriin. Rattaat tarvitsevat jatkuvaa vedenvirtausta (palkkasummaa) toimiakseen.

– Olennaiset eläkkeiden rattaat on uusittu ja ovat kunnossa, Rantala totesi.

Periaate on hyvä, mutta rattaita pitää koko ajan huoltaa.

– Sekä YEL että perhe-eläke ovat seuraavana uudistamistarpeessa.

Rantala painotti erilaisten tulevaisuutta hahmottavien kehityskulkujen tarkastelun tarpeellisuutta. Pitkän aikavälin laskelmat ovat skenaarioita siitä, mitä voisi tapahtua. Seuraava eläkejärjestelmän PTS-2019 julkistetaan kevättalvella.

Toimintaympäristön muutos yhteiskunnassa vaikuttaa myös eläkejärjestelmään. Yhä enemmän tapahtuu työn siirtymistä julkiselta sektorilta yksityiselle. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus voi luoda Kevan jäsenyhteisöille maksupainetta.

Kunnallinen ja yksityinen yhteen?

Kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämiseen tähtäävän työryhmän tuloksista kertoi Työeläkepäivässä Eläketurvakeskuksen johtaja Heli Backman.

Backman on vetänyt työryhmää, jossa sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työeläkejärjestelmän sopijaosapuolet sekä työeläkelaitosten asiantuntijat ovat työskennelleet puolitoista vuotta. Raportti tulee julki 19. joulukuuta.

– Työn taustalla ovat järjestelmien rahoituspohjiin kohdistuvat muutokset, Backman sanoi.

Työeläkeyhtiöillä ja kunnallisella Kevalla on erilaiset rahoituspohjat. Mahdolliset muutokset kohdistuisivat järjestel­mien rahoitukseen, sen sijaan eläke-etuuksiin muutokset eivät vaikuttaisi.

– Nyt näyttää siltä, että mahdollisesti työryhmä tulee ehdottamaan yksityisen ja julkisen sektorin yhdistämistä.

Lopullinen ratkaisu on vielä auki.

– Sen vuoro tulee myöhemmin ja päätös siitä tehdään seuraavassa hallitusohjelmassa, Backman painotti.

Työntekijän kannalta sillä ei enää ole merkitystä, työskenteleekö julkisella vai yksityisellä sektorilla, eläke kertyy molemmissa samoin periaattein. Myös maksut ovat työntekijöille samat.

Rahoitusjärjestelmät ovat perusluonteeltaan erilaiset. Kyse on siitä, miten puskurirahastotyyppistä Keva-järjestelmää olisi mahdollista yhdistää osittain rahastoivaan yksityiseen eläkejärjestelmään.

Eläkelaitokset voisivat kilpailla yli sektorirajojen, jos kunnallinen ja yksityinen työeläkejärjestelmä yhdistyisivät.

– Myös ulkoapäin tulevat toimintaympäristön muutokset kannettaisiin eläkejärjestelmässä yhdessä, Backman sanoi.

Mahdollisia rahoituspohjaan vaikuttavia megatrendin tapaisia muutoksia ovat syntyvyys, maahanmuutto, keskimääräinen elinikä ja työllisyyskehitys. Samoja, joita Rantala tarkasteli osuudessaan.

– Tulevaisuuteen on turvallisempaa mennä yhdessä kuin yksin, Backman kiteytti työryhmän näkemykset.

Keva rakentavalla kannalla

Kommenttipuheenvuorossaan Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi, että nyt ollaan pidemmällä rahoitusjärjestelmien yhdistymiskeskusteluissa kuin koskaan aiemmin.

– Luomme ensimmäistä kertaa yhteistä faktapohjaa siitä, miten asiassa voimme edetä.

Keva suhtautuu Kietäväisen mukaan rakentavasti yhdentymiseen.

– Olemme rakentavan kriittisiä. Tässä ei ole kysymys siitä, mitä Kevalle työeläkevakuuttajana käy, vaan erityisesti siitä, miten kunta-alan vakuutettujen ja työnantajien sekä veronmaksajien käy.

– Luonnollisesti on varmistettava, että järjestelmien mahdollisen yhdistämisen ja sen seurauksena syntyvien julkis-Kevan ja TyEL-Kevan kilpailuedellytykset ovat kunnossa ja että muutokseen säädetään riittävän pitkä siirtymäaika, Kietäväinen sanoi.

Tulorekisteristä kertoi verohallinnon Terhi Holmström.
Tulorekisteristä kertoi verohallinnon Terhi Holmström.

Kaikki pian valmista Tulorekisterille

Tulorekisteriyksikön johtaja Terhi Holmström verohallinnosta kertoi nukkuvansa yönsä hyvin, vaikka h-hetkeen on aikaa reilu kuukausi.

– Kovasti on testailtu, ja kaikki­ näyttää etenevän suunnitelmien mukaan.

Kehityspäällikkö Tarja Keveri Eläketurvakeskuksesta kertoi eläkealankin olevan valmiina.

Kriittiset vaiheet on testattu. Järjestelmämuutokset tulevat tuotantoon 29. joulukuuta.

Keverin mukaan alkuvuosi on silti varmasti haastava.

Holmström korosti, että eläkevakuuttajien on tärkeää viestiä nyt aktiivisesti asiakkailleen.

– Tunnette itse hyvin asiakkaanne ja tulorekisterin juuri heille tuomat muutokset.

Matti Lumijärvi

Kansainvälisten vertailujen tuloksista kertoivat Marjukka Hietaniemi ja Mika Vidlund.
Kansainvälisten vertailujen tuloksista kertoivat Marjukka Hietaniemi ja Mika Vidlund.

Puntarissa riittävyys ja kestävyys

Kansainvälinen vertailu -osiossa käsiteltiin eläkkeiden riittävyyttä ja eläkejärjestelmien kestävyyttä EU:ssa ja maailmalla.

– Eläkkeiden nettokorvausasteet laskevat EU28-maissa tulevaisuudessa, kertoi kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta.

Tieto käy ilmi Pension Adequacy 2018 -raportista, jonka mukaan suomalaisten eläkkeet pysyvät kohtuullisina tulevaisuudessakin.

Raportin mukaan Suomessa on vähemmän pienituloisia yli 65-vuotiaita kuin EU:ssa keskimäärin. Ikäsidonnaisten kustannusten näkymä on synkempi. Suomen kustannukset ovat 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luku on EU-maiden suurimpia.

Antti Karkiainen

Työn muutoksesta puhuivat Mikael Pentikäinen ja Jarkko Eloranta.
Työn muutoksesta puhuivat Mikael Pentikäinen ja Jarkko Eloranta.

Yrittäjän eläkevakuutus mainettaan parempi

Miten lisätä nuorten yrittäjien luottamusta eläkejärjestelmään? Tämä on yhteinen haaste, sanoi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen työtä ja sosiaaliturvaa käsitelleessä paneelikeskustelussa.

– Miksi on niin vaikea saada perille sitä viestiä, että kyse ei ole vain eläketurvasta, vaan myös työnaikaisesta sosiaaliturvasta?

Pentikäisen mukaan nuoret yrittäjät tuntevat suurta epäluottamusta YEL-järjestelmää kohtaan.

Sekä Pentikäinen että SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioivat YELin olevan mainettaan parempi järjestelmä. Eloranta muistutti lisäksi, että veronmaksajien maksuosuus yrittäjien eläkkeistä kasvaa koko ajan.

Sirkku Aalto

Sähköisen tietojenvaihdon Eessi-hankeesta kertoi Sari Alanko.
Sähköisen tietojenvaihdon Eessi-hankeesta kertoi Sari Alanko.

EESSI digitalisoi EU-maiden sosiaaliturvaa

Euroopan sosiaaliturvassa alkaa ensi vuonna uusi aikakausi, kun kansalliset rajat ylittävä EESSI-järjestelmä (Electronic Exchange of Social Security Information) käynnistetään.

– Järjestelmä korvaa maiden välillä käytetyt paperilomakkeet digitaalisilla dokumenteilla ja viestiketjuilla, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Sari Alanko sanoi.

Hän arvioi Työeläkepäivässä, että Suomesta uuteen järjestelmään liittyy noin 80 sosiaaliturvalaitosta. Kaikkiaan EESSI yhdistää toisiinsa 32 maata ja yli 10 000 laitosta.

Digitaalisen tietojenvaihdon odotetaan lyhentävän hakemusten käsittelyaikoja ja nopeuttavan etuuk­sien maksamista.

Peter Lindström