ASIANTUNTIJALTA

Kanadan eläkerahasto tahkoaa tulosta

Vaahterasiirapista ja jääkiekosta Kanada tunnetaan – ja eläkerahastosta. Sijoitustuottovertailussa Kanadan puskurirahasto erottuu joukosta.

Kanadan lakisääteisten työeläkevarojen sijoittamisesta huolehtii Canada Pension Plan Investment Board (CPPIB). Sen tehtävänä on turvata työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys. Puskurirahastoon on siirretty työeläkemaksuista etuusmenojen ylittävä osuus.

Kanadan 1966 perustetussa työeläkejärjestelmässä on kuitenkin edessään vastaavanlainen tilanne kuin meitä kohtasi Suomessa viisi vuotta sitten: eläkkeitä maksetaan enemmän kuin työeläkemaksuina saadaan kerättyä. Kanadassa käännekohta osuu vuoteen 2021.

Tällöin sijoitustuottojen merkitys kasvaa entisestään, koska juuri niillä katetaan tulevaisuudessa kasvava osa eläkemenoista.

Maailman mittakaavassa varsin tavoiteltuun sijoitustuottoon tähän asti yltäneen Kanadan puskurirahaston arvo oli 367 miljardia dollaria eli 246 miljardia euroa vuoden toisella neljänneksellä. Rahasto kattaa noin seitsemän vuoden työeläkemenot.

CPPIB on yksi tunnetuimmista toimijoista finanssimaailmassa. Sijoitusvarallisuudeltaan se on maailman kahdeksanneksi suurin eläkerahasto. Suhteessa BKT:hen rahaston koko on noin 20 prosenttia.

Mutta omassa maassaan kansalaisten keskuudessa tunnettuus on täysin toinen. Vaikka rahasto turvaa yli 20 miljoonan kanadalaisen työeläkkeenmaksajan ja -eläkkeensaajan järjestelmää, rahaston teettämän kyselyn mukaan vain kolme prosenttia kanadalaisista on tietoisia sijoitusorganisaatiosta. Lisäksi 67 prosenttia kanadalaisista epäilee, onko eläkerahastoa enää olemassakaan siinä vaiheessa, kun vastaajat itse siirtyvät eläkkeelle.

Rahaston riittävyyttä ja eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä kolmen vuoden välein arvioivan aktuaariviraston laskelmat ovat kuitenkin valoisampia kuin kansan syvien rivien tuntemukset.

Aktuaarien tekemät laskelmat sisältävät 3,9 prosentin reaalituotto-oletuksen, joka toteutuessaan takaa työeläkejärjestelmän kestävyyden ja maksutason vakauden 75 vuoden pitkän aikavälin tarkastelussa.

Rahasto on onnistunut sijoituksissaan hyvin, ainakin tuotto-oletukseen verrattuna. Viimeiseltä 10 vuodelta kulujen jälkeinen nettotuotto on ollut keskimäärin kahdeksan prosenttia ja reaalituotto yli kuuden prosentin (kuvio 1).

Puskurirahasto heijastaa yleistä trendiä: osakepainoa on lisätty ja valtaosa työeläkevarojen sijoituksista suuntautuu ulkomaille.

Kanadalaisrahaston toimintaa eivät ohjaa vakavaraisuusvaatimukset eläkevastuiden kattamisesta. Rahasto on suuntautunut vahvasti osakesijoittamiseen pari vuotta perustamisensa jälkeen eli vuodesta 1999 lähtien. Vielä ennen vuosituhannen vaihdetta sen koko omaisuus oli kiinni Kanadan joukkovelkakirjoissa.

Nykyään kiinteätuottoisten arvopaperien osuus yltää vain vajaaseen viidennekseen sijoituksien yhteismäärästä. Osakepaino on noussut rakettimaisesti 60 prosenttiin (kuvio 2), ja niissä pääomasijoitusten osuus eli sijoitukset pörssissä noteeraamattomiin yrityksiin on 20 prosenttiyksikköä.

Isoilla nappuloillaan kanadalaissijoitusyhtiö ei pelaa kotivaahteroiden alla, vaan rahasto hakee kasvua globaalisti hajautetusta salkusta. Sijoitukset kohdistuvat sekä teollisuusmaiden että kehittyvien maiden osakkeisiin.

Nykyään rahaston sijoituksista 85 prosenttia on ulkomailla. Ulkomaisen pääoman omistamiselle oli aiemmin asetettu 30 prosentin raja, mutta rajoista luovuttiin vuoden 2005 lakiuudistuksessa.

Jo vuonna 2002 Maailmanpankki ylisti CPPIB:tä mallina, joka on riippumaton liitovaltion hallituksista ja toimii edunsaajien edun mukaisesti. Maine on kiirinyt sen myötä, kun rahasto on tahkonnut tulosta.

Puskurirahastolla on lailla säädetty riippumaton asema liittovaltion hallituksesta. Rahastoa koskevan lain muuttaminen ja varojen käyttö muuhun kuin eläkejärjestelmän vakauttamiseen on tehty jopa vaikeammaksi kuin perustuslain muuttaminen. Molemmissa tapauksissa vaaditaan 2/3 provinssien määräenemmistö. Eläkerahastolain muuttaminen vaatii lisäksi vastaavan väestöenemmistön, kun perustuslain muuttamiseen riittää, että provinssit edustavat vähintään puolta väestöstä. Rahasto on toiminnastaan vastuussa parlamentille, jolle se raportoi vuosittain.

Hallituksen kokoonpano on monista muista toimijoista poikkeava. Etujärjestöt eivät ole hallituksessa edustettuina, vaan se koostuu finanssialan ammattilaisista.

Siinä missä muualla haetaan keinoja naisten osuuden kasvattamiseksi eläkerahastojen hallituksissa, on CPPIB:n 12-jäsenisessä hallituksessa nais­enemmistö (7). Puheenjohtajana toimii nainen, kuten silloin, kun rahasto perustettiin vuonna 1997.

Kuvio 1

Kanadan työeläkerahaston nimellinen ja reaalinen tuotto vuosina 2009–2018

(Lähde: CPPIB vuosikertomukset)

Kanadassa verovuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy seuraavan maaliskuun lopussa. Näin ollen vuodelta 2018 tiedot 31.3. saakka.

Kuvio 2

Sijoitusjakauma vuosina 1999, 2006 ja 2018, %

(Lähde: CPPIB vuosikertomukset)

Mika Vidlund
Yhteyspäällikkö
Eläketurvakeskus

Mika Vidlund

Yhteyspäällikkö

Eläketurvakeskus

Sijoitusvertailua alan toimijoista

Sijoitusvertailutiedot julkistetaan Etk.fi-verkkopalvelussa torstaina 29. marraskuuta.

Vuosittain päivitettävässä vertailussa on ­mukana 22 toimijaa, joista 9 suomalaista.

Reaalituottoja vertaillaan yhden, viiden ja ­kymmenen vuoden ajanjaksoilla.

Tuloksiin voi tutustua Etk.fi:ssä Kansainvälinen sijoitustuottojen vertailu (Eläkejärjestelmät - Kansainvälinen vertailu – Eläkevarojen sijoitustuotot).