Työeläkepäivä

Elämää ja eläketurvaa. Eläketurvakes­kuksen ­tj. Jukka Rantala ja sketsihahmo Irma Rönkkö jutustelevat eläketurvasta ja  elämästä.
Elämää ja eläketurvaa. Eläketurvakes­kuksen ­tj. Jukka Rantala ja sketsihahmo Irma Rönkkö jutustelevat eläketurvasta ja elämästä.

Unikkoa, tilastoja

ja kuvakerrontaa

Työeläkepäivässä paneuduttiin kertomaan tarinaa sekä numeroin että kuvin. Sitäkin kysyttiin, tarvitseeko yrittäjien eläke­vakuutus uuden käsikirjoituksen.

teksti viestintä, ETK | kuvat Karoliina Paatos

Työeläkepäivä sai vauhditusta koko kansan anopilta Irma Rönköltä, joka haastatteli Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalaa. Päivän punaisena lankana kulki työeläkkeen tarina, ja monen muun esiintyjän tavoin Rönkkö konkretisoi, että tarinan keskiössä tulee olla ihminen.

Ihminen nousi pääosaan myös kahdessa Työeläkepäivän paneelikeskustelussa. Työeläkejärjestelmän ja sen kestävyyden sijaan toivottiin, että huomio olisi entistä enemmän yksilöiden eläketurvan kestävyydessä. Työeläkkeen tulisi tulla osaksi ihmisen tarinaa.

Eläketurvan tarina näyttäytyy scifinä

Umpirehellisyyden aika on tulossa. Näin Työeläkepäivän osallistujajoukkoa puhutteli Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila.

Hän tarkoittaa tarinoita, joita yritykset kertovat itsestään ja arvoistaan.

– Arvot on kerrottava suoraan – teoilla, Kurttila sanoi. Tästä eläkeala voisi ottaa oppia Finlaysonilta, joka tunnetaan muun muassa Tom of Finland -lakanoistaan

Kurttilan kanssa tarinoiden voimasta keskustelivat innovaation ja johtamisen professori Alf Rehn, elokuva­tuotannon opiskelija Karoliina Kuutti ja Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Kati Kalliomäki. Keskustelua Työeläkepäivän paneelissa johti Baba Lybeck.

Lybeck keskustelutti panelisteja eläkkeen tarinasta, siitä miten se saataisiin lentoon.

Rehnin mukaan eläketurvan tarina on tylsä ja tarvitsee lisää draamaa. Kalliomäen mukaan kerrontaa vaikeuttaa se, että eläketurvan tarina on pitkä, ihmisen elämän mittainen.

– Siksi vain poikkeukset, eläkkeisiin liittyvät trage­diat nousevat otsikoihin, Kalliomäki sanoi.

Ihmisten työelämässä kokema epävarmuus heijastuu väistämättä ajatuksiin eläkevuosista. Eläke on jossain kaukana, sitä on vaikea käsittää.

– Tarinana se näyttäytyy enemmän scifinä kuin matka­kertomuksena, arvioi Kurttila.

Opiskelija Karoliina Kuutin mukaan eläkeala saisi tarinansa lentoon, jos eläkkeestä osattaisiin kertoa kaikkien yhteisenä asiana.

– Eläke koskettaa jollain tasolla kaikkia, niin nuoria, keski-ikäisiä kuin vanhojakin, Kuutti sanoi.

Kuvat ovat tarinoita

Eläketurvan tarinaa käsiteltiin myös Työeläkepäivän kakkosseminaarissa. Kuvat ovat tarinoita siinä missä tekstitkin.

Kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori­ Merja Salo Aalto-yliopistosta silmäili työeläkealan verkkopalvelujen kuvitusta, ja löysi puutteita. Salon mielestä kuvissa vilisee asiakkaita, kahvikuppeja ja kännyköitä, mutta varsinaista visuaalista tarinaa niistä ei voi lukea.

– Ehkä työeläkealalle tarina ei ole tärkeä. Tärkeää on palvelu, Salo arvioi.

Salo kehottaa työeläkealaa ottamaan esimerkkiä hyvinvointivaltion muista menestystarinoista. Äitiyspakkaus ja kouluruokailu tarjoavat vuosikymmenestä toiseen yhteistä hyvää jaettavaa. Niiden tarinat ovat kuva-aineistoltaan runsaita ja elävät ajassa mukana.

Mikä on eläkelupaus?

Päivän päätteeksi keskusteltiin eläkelupauksesta ja lupauksen lunastuksesta Suvi-Anne Siimeksen luotsaamassa paneelissa.

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto sanoi, että eläkelupaus on periaatteiden tasolla muuttunut, kun eläkkeen määräytymisen sääntöjä on maailmaan muuttuessa rukattu.

– Tämän päivän eläkelupausta on toisaalta vaikea viestiä, koska meillä on paljon pieniä sääntöjä, toisaalta helppo, koska kaikki työ kerryttää eläkettä.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä peräänkuulutti mekanismia, joka pakottaisi tarkastelemaan eläkejärjestelmää systemaattisemmin. Vihriälän mukaan tiheämpi arviointi mahdollistaisi loivemmat kertamuutokset.

Kansanedustaja Elina Lepomäki puolestaan luovuttaisi eläkkeissä nykyistä enemmän päätösvaltaa yksilöille.

– Suomalaisten pitäisi altistua sijoitusriskille edes pikkuriikkisen verran, jotta he ymmärtäisivät, miten markkinat ja maailma toimivat, Lepomäki sanoi.

Eläkelupaus ja sukupolvien välinen katkeamaton vastuunkannon ketju liittyvät yhteiseen työeläkkeen tarinaan.

Työeläkkeen tarinassa ei ole yhtä oikeaa pääjuonta tai yhtä vastausta. Jokaisella ihmisellä on työhistoriansa mukainen eläketarina, jota eri elämänvaiheet ovat muokanneet. Työeläketarinassa päähenkilö olet sinä itse. 

Työeläkepäivän videokoosteet

Etk.fi:ssä

Heli Backmanin mukaan yrittäjän eläkelakiin tulevia muutoksia tarkastellaan STM:n työryhmän selvitykseen perustuen.

Heli Backman: YEL:n uudistamiselle perusteltu tilaus

Työeläkepäivässä yrittäjän eläkevakuutuksen uudistamistarpeista puhunut Eläketurvakeskuksen lakijohtaja Heli Backman sanoi, että YEL:n uudistamiselle on perusteltu tilaus.

Uudet yrittämisen muodot ovat välimaastossa palkansaajan ja yrittäjän statuksen välissä.

Lähelle yrittäjävakuutuksen alarajaa noin 7 500 – 8 500 euron vuosityötulon vakuutuksen ottaa jo yli kolmasosa alkavista yrittäjistä, heistä moni on ns. itsensä työllistäneenä.

– Itsensä työllistäjät eivät miellä itseään yrittäjiksi, kuitenkin heihin tulee soveltaa yrittäjän eläkelakia, totesi Backman.

Eläkelainsäädännön perin juurin kokonaisuudessaan tuntevana Backman kertasi perusperiaatteet.

– Työoikeuden käsitteistö tulee todellisuudeksi myös sosiaa­liturvan määrittelyssä. Nykyisenlaisista itsensä työllistämisen muodoista ei ollut minkäänlaista käsitystä silloin, kun yrittäjän eläkelainsäädäntö on laadittu, Backman sanoi.

Itsensä työllistäjien keto lähitulevaisuudessa kasvaa ja laajenee. Näitä muutoksia mietitään nyt STM:ssä yrittäjän eläkevakuutusta uudistavassa työryhmässä. Se jättää mietintönsä reilun vuoden kuluttua.

Työ- ja elinkeinoministeriön jakamistaloutta koskevan selvityksen mukaan digitaalisten alustojen kautta tehtävien osto­tapahtumien arvo voi lähivuosina kymmenkertaistua.

Laskutuspalveluyritys Eezyn markkinointi- ja viestintäpäällikkö Saija Hellstén kritisoi kommenttipuheenvuorossaan YEL-työtulon määrittelytapaa.

– Itselleni ei tule mieleen mitään muuta viranomaistyyppistä asiaa, joka pitäisi perustaa aika abstraktiin arvioon vakuuttamisen tasosta, hän sanoi.

Messukeskuksen pääsalissa singahti ilmoille spontaani kysymys: miksi ei voi kytkeä yrittäjän vakuuttamisvelvollisuutta kulloiseenkin verotettavaan tuloon.

– Sekin varmasti tulee selvittelyn alle, Heli Backman vastasi yleisökysymykseen. 

Digitalisaatio muuttaa mittareita

Tilastokeskuksen yliaktuaari Eljas Tuomaala kertoi digitalisaation tuomista haasteista talousmittareille. Heikko tuottavuuskehityskin voi olla osin mittausvirhe, koska paljon asioita jää mittareiden ulkopuolelle.

Tuomaala avasi sitä, mistä oikein puhumme kun puhumme digitalisaatiosta.

– Alueeseen liittyy monia käsitteitä, kuten internet-, jakamis- ja alustatalous, esineiden internet, pilvipalvelut, tekoäly, analytiikka. Kulutustuotteet muuttuvat digitaalisiksi, ja raja kuluttajan ja tuottajan välillä monesti hämärtyy, Tuomaala ­kuvaili.

Digitalisaation kansainvälisinä mittareina on käytetty muun muassa internetin käyttöä yrityksissä ja väestön keskuudessa, pilvipalvelujen käyttöä, internet-myyntiä ja ICT-toimialan osuutta kansantaloudessa.

Tuomaalan mukaan paljon puhutun jakamistalouden arvioitu­ volyymi Suomessa on vielä varsin pieni, noin 100 miljoonaa euroa, mutta varmasti kasvamassa. 

Baba Lybeck juonsi. Panelisteina Alf Rehn, Jukka Kurttila,  Karoliina Kuutti ja Kati Kalliomäki.
Baba Lybeck juonsi. Panelisteina Alf Rehn, Jukka Kurttila, Karoliina Kuutti ja Kati Kalliomäki.
Kuvat eivät ole proosan jatke, vaan itsenäinen, ­monipuolinen ja vaikuttava elementti tarinan kerronnassa, professori Merja Salo muistutti.
Kuvat eivät ole proosan jatke, vaan itsenäinen, ­monipuolinen ja vaikuttava elementti tarinan kerronnassa, professori Merja Salo muistutti.
Eläkelupauk­sesta keskustelivat Suvi-Anne Siimes, Mikko Kautto, ­ Vesa Vihriälä ja Elina Lepomäki.
Eläkelupauk­sesta keskustelivat Suvi-Anne Siimes, Mikko Kautto, ­ Vesa Vihriälä ja Elina Lepomäki.
Koko kansan anoppi Irma Rönkkö, sketsihahmo viihdeohjelma Putouksesta, hurmasi yleisön. Eturivissä ensiesityksen saaneen Suomi 100-videon päähenkilöt Pentti Heinonen (oik.), Lea Musone ja Risto Erjanko ja Karoliina Kuutti.
Koko kansan anoppi Irma Rönkkö, sketsihahmo viihdeohjelma Putouksesta, hurmasi yleisön. Eturivissä ensiesityksen saaneen Suomi 100-videon päähenkilöt Pentti Heinonen (oik.), Lea Musone ja Risto Erjanko ja Karoliina Kuutti.
Heli Backman (oik.), Riitta Korpiluoma ja Jukka Rantala ETK:sta sekä Timo Toropainen ESY:stä. Päivään osallistui lähes 700 työeläkealan ammattilaista.
Heli Backman (oik.), Riitta Korpiluoma ja Jukka Rantala ETK:sta sekä Timo Toropainen ESY:stä. Päivään osallistui lähes 700 työeläkealan ammattilaista.