tapasimme timo ritakallion

Ritakallio listaa menestyvän Suomen ominaisuuksiksi ­nämä: pitkäjänteisyys, määrä­tietoisuus ja uudistushaluisuus. Näillä sen sijaan ajaa karille: lyhytjänteisyys, populistisuus, muutosvastaisuus.
Ritakallio listaa menestyvän Suomen ominaisuuksiksi ­nämä: pitkäjänteisyys, määrä­tietoisuus ja uudistushaluisuus. Näillä sen sijaan ajaa karille: lyhytjänteisyys, populistisuus, muutosvastaisuus.

Ilmarinen haukkaa Eteran

Kilpailu kiristyy

Ilmarinen vie Varmalta ykköspaikan suurimpana toimijana. Etera ja Ilmarinen sulautuvat ensi vuoden alussa yhteen. Uudella yhtiöllä on 37 prosentin markkinaosuus yksityisalojen eläketoimialasta.

teksti Anne Iivonen | kuvat Karoliina Paatos

Säästösyyt johtivat fuusioon. Alan yhteistä etua tärkeämpänä selittäjänä voi nähdä Ilmarisen kasvuhalukkuuden. Työeläkemaksulla ei voi kilpailla, koska maksu on kaikille toimijoille sama.

Mutta asiakashyvityksillä kilpaillaan.

– Isot asiakkaat kysyvät heti, minkä verran voitte maksaa asiakashyvitystä. Vastaavasti pienemmät arvostavat palvelulähtöisyyttä, Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio luonnehtii.

Asiakashyvitykset muodostuvat hoitokustannussäästöistä ja riskinkantokyvystä. Kukin alan toimijoista pyrkii tarjoamaan parempia asiakashyvityksiä kuin kilpailijansa.

Fuusio pienentää hoitokustannuksia ja sillä tavoin lisää mahdollisuutta asiakashyvityksiin. Uudessa Ilmarisessa tämä tarkoittaa päällekkäisten toimintojen karsimista ja tuotavuuden mittareiden tarkkaa seurantaa.

– Yhdistymisen myötä Suomen työeläkejärjestelmästä tulee kokonaisuutena noin 4–5 prosentin säästö hoitokuluissa, Ritakallio toteaa.

Eteran elinvoima ei vielä ollut kiikun kaakun. Mutta se ei empinyt, vaan vastasi myöntävästi varakkaamman talon kosintaan. Eteran heikentynyt vakavaraisuusaste (115) alentaa Ilmarisen vakavaraisuusastetta (129) ja jättää sen hieman Varman (lähes 131) vakavaraisuudesta.

Varma riskinkantokyvyltään vakavaraisimpana pystyy oman pääoman turvin ja onnistuneella sijoitusstrategiallaan pitämään yllä tasaväkistä ja kiperää kilpailua.

Fuusioneuvottelut käynnistyivät Ilmarisen aloitteesta. Hattu käteen ja neuvottelemaan, totesivat hallituksen puheenjohtaja Mikko Helander ja Ritakallio ottaessaan yhteyttä Eteraan sen jälkeen, kun Ilmarisen hallitus oli keväällä 2016 päättänyt katsoa fuusiokortin. Yhteydenpito Ritakallion ja Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkmanin välillä tiivistyi, kun oli selvillä yhdistymisellä saatavien tuntuvien säästöjen kokoluokka.

Uusi Ilmarinen aikoo uudistaa palvelumuotoja ja samanaikaisesti kiristää vyötään siinä määrin, että hoitokustannuksissa on mahdollisuus saavuttaa arviolta 20 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt. Myös tulorekisterin käyttöönotto avaa työeläkealalle uudenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpidossa asiakaskuntaansa reaaliaikaisesti ja digitaalisesti.

– Tavoitteenamme on olla kustannustehokkain työeläkeyhtiö vuonna 2020, Ritakallio sanoo.

Sijoitusvarallisuudeltaan Ilmarinen kasvattaa osuutensa noin 45 miljardiin (nykyinen 39 mrd. ja Eteran kuusi mrd.). Vertailuna Varmalla on myös noin 45 miljardin, kolmanneksi suurimmalla Elolla noin 23 miljardin ja julkisalojen työeläkevakuuttajalla Kevalla noin 51 miljardin euron eläkevarat.

Fuusion valmistelu on vienyt tarkkaan Ritakallion ajatukset ja ajan viime kesästä lähtien. Ehkä siinä on tullut jokunen uurre otsalle ja harmaata ohimolle.

– Nyt olemme jo maalisuoralla ja fuusio ehtii olla voimissaan vajaan kolmen kuukauden ajan ennen kuin siirryn toisiin tehtäviin, Ritakallio sanoo.

Hän siirtyy maaliskuussa OP-ryhmän pääjohtajaksi.

Ilmarisen toimitusjohtajavalinta on meneillään ja tämän vuoden loppuun asti toimitusjohtajan sijaisena jatkaa Sini Kivihuhta. Ensi vuoden alusta lukien Ilmarisen varatoimitusjohtajaksi siirtyvälle Björkmanille lankeaa toimitusjohtajan sijaisuus.

Ritakallion seuraajalle tulee johdettavakseen alan suurin yksityisalojen työeläkeyhtiö, joka vastaa yli 1,1 miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Vakuutettujen lukumäärä kasvaa fuusion seurauksena 675 000:een ja eläkkeensaajien 464 000:een.

Työpaikat vähenevät, niin kuin sanotaan vähenevän koko finanssisektorilla kokonaisuudessaan. Yhteensä Ilmarisen ja Eteran nykyinen työntekijäjoukko (560 + 230) muodostaa myös henkilöstömäärällä mitaten maan suurimman työeläkeyhtiön.

Yhteistoimintamenettelyn neuvotteluja käydään parhaillaan, ja ne aloitettiin johtoportaasta. Ilmarisen uusitussa johtoryhmässä eteralaiset käytännössä menettivät paikkansa, mutta voivat hakea yhtiön sisällä uusiin tehtäviin.

Eterasta ylsi johtoryhmään vain Björkman. Hänen päävastuualueenaan tulevat olemaan talous, HR, IT sekä integraatioon liittyvät tehtävät. Ilmarisen varatoimitusjohtaja Kivihuhta jatkaa tehtävässään ja hänen vastuulleen johtoryhmässä kuuluvat eläkevakuutukset ja kehittäminen.

Muiksi johtoryhmän jäseniksi on nimitetty Jaakko Kiander (viestintä ja yhteiskuntasuhteet), Hillevi Mannonen (aktuaaritoimi ja riskienhallinta), Mikko Mursula (sijoitukset), Pekka Puustinen (asiakkuudet ja työkyky) sekä Leena Siirala (lakiasiat ja compliance). Päivi Sihvola menetti johtoryhmäpaikkansa.

Yt-menettelyn mukaisia neuvotteluja jatketaan läpi organisaation. Etenkin väliportaan päälliköiden paikoissa käy tiheä kampa.

– Tässä vaiheessa ei henkilöstövähennyksistä ole mitään lukua kerrottavana. Lukumäärä on kuitenkin ensi vuoden lopussa huomattavasti pienempi kuin uuden yhtiön aloittaessa. Sopeutumista helpottaa, että määräaikaisissa työsuhteissa on 60 henkilöä ja näköpiirissä on 80 henkilön siirtyminen eläkkeelle kolmen seuraavan vuoden aikana, Ritakallio ­sanoo.

kuka?

Timo Ritakallio

55-vuotias

oikeustieteen maisteri, MBA, tekniikan tohtori

eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja 2015–2018, varatoimitusjohtaja vuodesta 2008

siirtyy OP-ryhmän pääjohtajaksi 3/2018

työskennellyt OP:ssä 1986–2008

aktiivinen urheilumies, harrastuksina ­suunnistus, tennis ja golf.

Kompassintarkka suunnistaja Timo Ritakallio trimmaa Ilmarisen tuloskuntoon. Sen tehtyään hän siirtyy maaliskuussa OP-ryhmän pääjohtajaksi.
Kompassintarkka suunnistaja Timo Ritakallio trimmaa Ilmarisen tuloskuntoon. Sen tehtyään hän siirtyy maaliskuussa OP-ryhmän pääjohtajaksi.

Ritakallio OP:n pääjohtajaksi

Timo Ritakallio jättää Ilmarisen kohta fuusion jälkeen. Hänet on valittu OP-ryhmän pääjohtajaksi, ja siirtyminen Vallilaan OP:n pääkonttoriin tapahtuu maaliskuussa.

Takavuosina Ritakallio työskenteli noin 20 vuotta OP:n eri johtotehtävissä. Hän palaa juurilleen osuuskunta-aatteen linnakkeeseen, maan suurimpaan finanssiryhmään.

– Hyväksyn OP:n arvot täysin, ne minun on helppo omaksua, Ritakallio myöntää.

Tekniikan tohtori ja oikeustieteen maisteri, MBA Timo Ritakallion nousujohtaisella uralla vuodenvaihteen fuusio putoaa kuin kirsikaksi kakun päälle.

– Ajatukseni ovat nyt 95-prosenttisesti fuusiossa. Vien fuusion alkuvaiheen kunnialla lävitse, hän sanoo.

Ilmarisessa hän on palvellut vuodesta 2008 lähtien. Toimitusjohtajana hän aloitti Ilmarisessa 2015 Harri Sailaksen seuraajana.

Ritakallio on helposti lähestyttävä, ja hänen uudistumiskykyään ja strategista ajatteluaan pidetään arvossa. Johtajaominaisuuksien lisäksi kokemus varallisuudenhoidosta, rahoituksesta ja kotimaisesta yrityselämästä pantiin OP:ssa merkille.

Parhaillaan headhunterit metsästävät Ilmarisen toimitusjohtajan kovapalkkaiselle paikalle osaavaa henkilöä johtamaan maan suurinta työeläkeyhtiötä.

Mitä Ritakallio jää kaipaamaan Ilmarisesta?

– Paljon. Näitä ihmisiä en unohda, hän sanoo.

– Tietysti olisin innokas näkemään, mitä fuusio tuo mukanaan. Vien tämän lävitse, mutta sitten vastuu sen jälkeen siirtyy seuraajalleni ja koko Ilmarisen väelle.

OP on Ilmarisen kumppani asiakaskontaktiverkostossa, joten yhteydet Ruoholahteen säilyvät myös fuusion jälkeen.

Anne Iivonen