Pallo

hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Aiheesta laajemmin Etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät

Kari Lindstedt

Informaatikko

ISO-BRITANNIA

Joka kolmannella ei eläkesäästöjä

Noin 15 miljoonalla eli noin joka kolmannella britillä ei ole ollenkaan eläkesäästöjä lisäeläkejärjestelmässä, kertoo maan ylimmän rahoitusvalvojan FCA:n laaja kysely.

Eläkkeelle siirtyessään tämä joukko joutuu tukeutumaan pelkkään valtion takaamaan tasaeläkkeeseen, joka on maksimissaan vain 830 euroa kuukaudessa.

Kyselyyn vastanneet kertovat syyksi säästämättömyyteen sen, että on joko liian myöhäistä alkaa säästää tai ettei siihen ole varaa.

Lisäeläkesäästäminen tuotiin vuonna 2008 yhä useamman ulottuville. Käyttöön otettiin järjestely, jossa palkansaajan liittyminen lisäeläkejärjestelmään automatisoitiin. Itsensä työllistäjät ja osa-aikaiset työntekijät ovat yleensä järjestelyn ulkopuolella.

The Guardian 21.10.

NORJA

Valtion eläkerahasto biljoonaluokkaan

Norjan valtion eläkerahaston markkina-arvo ylitti syyskuussa ensimmäisen kerran biljoonan eli tuhannen miljardin dollarin rajan. Euroina rahaston markkina-arvo on noin 860 miljardia.

Syynä historialliseen ylitykseen olivat osakkeiden hintojen nousu sekä dollarin arvon heikentyminen suhteessa muihin valuuttoihin.

Asukasta kohden rahaston arvo on runsaat 190 000 dollaria eli vajaat 160 000 euroa. Rahaston kasvu on ollut hurjaa, sillä vuonna 2000 rahaston arvo oli vain 47 miljardia dollaria.

Eläkevarat suhteessa BKT:hen ovat Norjassa maailman suurimmat, yli 200 prosenttia. Öljyrahastoksikin kutsuttu Norjan valtion eläkerahasto perustettiin alun perin maan öljy- ja kaasurikkauksien pohjalle.

Norges Bank, Talouselämä 19.9.

TANSKA

Ykkössija Mercerissä laskusta huolimatta

Kansaneläkkeeseen pitkälti perustuva Tanskan eläkejärjestelmä todettiin maailman parhaaksi kansainvälisessä Mercer Global Pension Index 2017 -vertailussa. Lähes samaan pistemäärään ylsi Hollanti.

Yksittäisistä osa-alueista Tanska sai parhaan tuloksen osiossa, jossa arvioitiin eläkejärjestelmän kestävyyttä.

Tanskan pistemäärä sekä luokitus tippui niin, ettei mikään maa saavuta tänä vuonna parasta A-luokkaa Mercerin asteikolla. Viime vuonna sekä Tanska että Hollanti kuuluivat parhaaseen A-luokkaan.

Tanskaa kehotetaan edelleen parantamaan eläkejärjestelmäänsä nostamalla kotitalouksien säästöastetta, parantamalla puolisoiden eläkeoikeuden jakamista erotilanteissa sekä nostamalla eläkeikää lähestyvien työllisyysastetta.

Mercer Global Pension Index

RUOTSI

Työmarkkinaeläkkeiden tilastot kuntoon

Ruotsissa suunnitellaan työmarkkinaeläkkeiden tilastotietokannan perustamista. Tällä hetkellä työmarkkinaeläkkeitä ei tilastoida virallisesti, mikä vaikeuttaa kokonaiseläkkeiden arviointia.

Ruotsin eläkeviranomaisen eli Pensionsmyndighetenin mukaan tietokanta sisältäisi yksityiskohtaiset tiedot jokaisen vakuutetun työmarkkinaeläkkeistä. Yksityiskohtaisten tietojen perustella voitaisiin muodostaa muun muassa ammattikohtaisia tilastoja.

Työmarkkinaeläketilastoihin tulisi Pensionsmyndighetenin mukaan rakentaa myös yhteys muiden viranomaisten, kuten Tilastokeskuksen, kanssa.

Hanke etenee luultavasti eläkeviranomaisen johdolla, kunhan työmarkkinaeläkkeet hyväksytään viralliseksi tilastoksi lainsäädännön tasolla.

Pensionsmyndigheten 4.10.

SVEITSI

Sveitsiläiset sanoivat ei eläkeuudistukselle

Sveitsiläiset hylkäsivät eläkeuudistuksen niukasti syyskuussa järjestetyssä kansanäänestyksessä. 53 prosenttia äänesti uudistusta vastaan.

Äänestystä edelsi vuosien neuvotteluprosessi, jonka tuloksena parlamentti pääsi sopuun uudistuksen sisällöstä.

Uudistus olisi nostanut naisten eläkeikää 65 ikävuoteen ja leikannut työmarkkinaeläkkeiden tasoa. Työmarkkinaeläkkeen leikkausta olisi kompensoitu korottamalla lakisääteistä vanhuuseläkettä.

Eläkeuudistuksen lisäksi sveitsiläiset hylkäsivät arvonlisäveron korotuksen, joka olisi helpottanut eläkeuudistuksen rahoittamista.

Sveitsin edellinen eläkeuudistus tehtiin vuonna 1997. Nyt kumoon äänestetty paketti on jo kolmas epäonnistunut uudistus­yritys sen jälkeen.

SWI 24.9.

maaesittely

VENÄJÄ

Venäjän väkiluku: 144 miljoonaa

Elinajan odote: 71 vuotta

Eläkeikä: 55 vuotta (naiset), 60 vuotta (miehet).

Pieniä eläkkeitä lyhyen aikaa

Venäjällä on työeläkejärjestelmä, muttei asumisperusteista kansaneläkettä. Vähimmäiseläkkeenä maksetaan sosiaaliavustusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen.

Maassa on pyritty muuttamaan jakojärjestelmällä toimivaa eläkejärjestelmää osittain rahastoivaksi, mikä toteutettiin ottamalla käyttöön yksilölliset eläketilit vuonna 1967 ja sen jälkeen syntyneille. Rahastoivat osuudet ohjataan nykyisin suoraan valtion budjettiin. Eläkkeensaajalle maksetaan kuitenkin rahastoeläkettä tilin saldon perusteella.

Eläkkeet rahoitetaan työnantajanmaksuin ja yleisin verovaroin. Palkansaajilta ei peritä maksuja. Työnantajan maksu on 22 prosenttia tuloista, jotka jäävät alle 300 000 ruplan (noin 4 400 euroa).

Vanhuuseläke muodostuu ansiosidonnaisesta vakuutusosasta, joka sisältää myös tasasuuruisen peruseläkkeen, sekä rahastoeläkkeestä. Peruseläke maksetaan, mikäli vakuutusaika (9 vuotta vuonna 2017) täyttyy. Peruseläke on suurempi yli 80-vuotiaille ja niille, joilla on huollettavia.

Keskimääräinen eläke on noin 14 000 ruplaa eli reilut 200 euroa kuukaudessa. Eläkkeet nousivat alkuvuodesta 5,4 prosenttia inflaation vuoksi. Monet venäläiset paikkaavat pieniä eläkkeitä tekemällä töitä. Varsinkin miehet nauttivat eläkkeitä lyhyen aikaa, koska heidän odotettavissa oleva elinikä on vain 65 vuotta.

Yleistä eläkejärjestelmää hallinnoi Venäjän eläkekassa. Työ- ja sosiaaliministeriö säätää lait ja valvoo Venäjän eläkekassaa.