asiantuntija

Osa-aikaeläkkeen hyvät ja huonot puolet

Osa-aikaeläke oli voimassa kolme vuosikymmentä ennen kuin se lakkautettiin vuonna 2017. Osa-aikaeläkeläiset pitivät järjestelmää hyvänä, mutta eläkkeiden rahoituksesta huolehtivien mielestä etuus oli kallis ja tarpeeton.

Kun osa-aikaeläke tuli Suomessa voimaan vuonna 1987, ei vähittäisen eläkkeen siirtymisen malli ollut ainutlaatuinen. Muualla Euroopassa oli jo voimassa erilaisia osittaisen eläkkeelle siirtymisen ohjelmia ja Suomeen osa-aikaeläkkeen malli otettiin lähes sellaisenaan Ruotsista.

Kun vähittäinen eläkkeelle siirtyminen alkoi nousta eurooppalaisiin keskusteluihin 1960- ja 1970-luvuilla, alettiin mallia markkinoida sen kiistattomilla hyödyillä niin työntekijälle, työnantajalle kuin eläkejärjestelmälle. Erityisesti ikääntyneelle työntekijälle koituvia hyötyjä korostettiin. Osa-aikaeläkkeen katsottiin valmistavan elämänmuutokseen, jonka pysyvä eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa, puhuttiin pehmeästä laskusta vanhuuseläkkeelle ja yhtäkkisen eläkkeelle siirtymisen aiheuttaman eläkesokin estämisestä.

Vähittäisen eläkkeelle siirtymisen katsottiin sopeuttavan työnteon paremmin ikääntyneiden työntekijöiden voimavaroihin. Sitä pidettiin ”luonnol­lisena” tapana siirtyä pois työnteosta: ennen teollistumista niin talonpojat kuin käsityöläisetkin luopuivat työstä vähitellen fyysisten voimien heiketessä.

Eläkepolitiikan suunta muuttui 1990-luvulle tul­taessa. Laman seurauksena eläkejärjestelmien ennakoitua rahoitusvajetta ryhdyttiin ratkomaan karsimalla varhaiseläkeväyliä ja panostamaan monella tavalla työurien pidentämiseen. Osa-aikaeläkkeen toivottiin osaltaan toimivan keinona työurien pidentämiseen.

Suomessa näkemykset osa-aikaeläkkeen hyvistä ja huonoista puolista on herättänyt paljon keskustelua. Työntekijäjärjestöt ovat vuosien varrella pitäneet esillä osa-aikaeläkkeen myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden jaksamiseen. Työnantajajärjestöt ovat puolestaan pitäneet järjestelmää kalliina ja näyttöä osa-aikaeläkkeen työuria pidentävästä vaikutuksesta heikkoina.

Nykyään Euroopassa osittaisia eläkejärjestelyjä on sekä lakisääteissä järjestelmissä, että kollektiivisissa lisäeläkejärjestelmissä, Isossa-Britanniassa ja Saksassa on myös yritystason järjestelyjä. Noin puolessa EU-jäsenmaita on käytössä joko lakisääteinen tai lisäeläkeperusteinen osittainen eläke.

Merkittävä EU-maiden välinen ero on se, että erityisesti entisissä sosialistimaissa on vähän osittaisia eläkejärjestelmiä (ks. kuva 1). Vähittäisen eläkkeelle siirtymisen järjestämisen tapoja on monia, mutta niille on yhteistä mahdollisuus vähentää työtunteja osittaisen eläke-etuuden avulla.

Suomessa kiinnostus osa-aikaeläkkeeseen oli aluksi varsin vähäistä. Vasta ahkeran tiedottami-sen ja ikärajojen alentamisen myötä kiinnostus kasvoi. Suosion kasvuun vaikutti osaltaan myös yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen korottaminen, joka sulki pois vaihtoehtoisia työstä poistumisreittejä.

Osa-aikaeläkkeen ikärajat ovat vaihdelleet voimassaolon aikana, alimmillaan alaikäraja oli 56 vuotta. Kun ikärajoja on alennettu, osa-aikaeläkkeelle on siirrytty aiempaa enemmän.

Huippuvuosi oli 2002, jolloin osa-aikaeläkkeelle siirtyi yli 16 000 henkeä.

Seuraavana vuonna osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi kahdella vuodella, 58 vuoteen ja osa-aikaeläkeläisiä oli yli 41 000 (kuva 2). Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet olivat tavallisimmin eläkkeeseen oikeutetuista nuorimmista ikäluokista riippumatta siitä, mikä kulloinkin oli eläkkeen alaraja.

Lähes koko osa-aikaeläkkeen voimassaolon ajan yksityisen sektorin miehet ovat siirtyneet lukumääräisesti eniten osa-aikaeläkkeelle. Tämä muuttui osa-aikaeläkkeen loppuvaiheessa siten, että 2010-luvulla osa-aikaeläkkeelle siirtyi lukumääräisesti eniten julkisen sektorin naisia.

Eläketurvakeskuksessa osa-aikaeläkeläisille tehtyjen kyselytutkimusten valossa osa-aikaeläke on ollut toimiva ja osa-aikaeläkeläisten itsensä mielestä onnistunut järjestely. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet olivat valinneet eläkkeen omasta halustaan. Ikäviä yllätyksiä oli eläkkeelle siirtymiseen ja eläkeaikaan liittynyt varsin vähän. Kielteiset kokemukset liittyivät töiden ruuhkautumiseen, työaikajärjestelyihin ja epäselvyyksiin ansioiden laskennassa (esimerkiksi bonukset, ylityöt).

Osa-aikaeläkeläisten mieliala oli tutkimustulosten mukaan hyvä ja se oli parantunut eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Siirtyminen osa-aikaeläkkeelle oli tuonut helpotusta työn raskauteen ja auttanut palautumaan työn rasituksista. Miesten ja naisten kokemukset eivät juuri eronneet.

Osa-aikaeläkkeen vaikutusta työuriin on tutkittu rekisteriaineistojen avulla ja niiden mukaan osa-aikaeläkeläisten työurat ovat olleet hieman pidempiä kuin saman ikäisten kokoaikatyössä käyvien työurat.

Osa-aikaeläke lyhyesti

Osa-aikaeläkkeitä myönnettiin vuosina 1987–2016.

Osa-aikaeläkkeen alaikärajat vaihtelivat ja osa-aikaeläkkeelle siirryttiin eniten nuorimmista ikäluokista.

Useimmissa Euroopan maissa on voimassa joko lakisääteinen tai lisäeläkejärjestelmän osittainen eläke.

Mervi Takala, Erikoistutkija, Eläketurvakeskus
Mervi Takala, Erikoistutkija, Eläketurvakeskus