Maahanmuutosta keskustelivat Ab­dirahim Husseinin johdolla Eilina Gusatinsky (vas.), Mikko Kautto, Liisa Larja ja Jorma Mikkonen.
Maahanmuutosta keskustelivat Ab­dirahim Husseinin johdolla Eilina Gusatinsky (vas.), Mikko Kautto, Liisa Larja ja Jorma Mikkonen.

TAUSTALLA EI VÄLIÄ

Työeläkejärjestelmälle maahanmuutto kelpaa

Maahanmuutto nousi Työeläkepäivän kokoavaksi teemaksi.

Yhteiskunnan muutos tehdään yhdessä.

Teksti: Kari Lindstedt Kuvat: Vesa Laitinen

Maahanmuuttoa tarvitaan, koska työikäisen väestön osuus pienenee Suomessa.

Mitä nopeammin ulkomaalaistaustaiset työllistyvät, sitä parempi sekä maahanmuuttajille itselleen että työeläkejärjestelmälle, linjasi Työeläkepäivän paneeli. Juontajana panelisteja haastoi toimittaja Abdirahim "Husu" Hussein.

Husseinin mukaan kotoutuminen tarkoittaa liian usein vain papereiden täyttämistä. Venäjänkielisen Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky painotti, että vanhasta ylhäältä alaspäin -mallista pitäisi irtautua.

– Olisi paljon tehokkaampaa, jos maahanmuuttajat itse otettaisiin mukaan kotouttamaan omia maanmiehiään.

Lassila & Tikanoja tunnetaan siitä, että se on ollut aktiivisesti luomassa kotouttamispalveluita ja työpaikkoja ulkomaalaistaustaisille.

– Meillä pyritään integroimaan pakolaisia työn kautta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutus, joka ei johda ammattiin, pitkittää integraatiota, sanoi L & T:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen.

Maahanmuuttajista puhutaan usein yhtenä isona ryhmänä, vaikka ihmiset tulevat Suomeen monista eri syistä. Työeläkepäivässä peräänkuulutettiin eri maahanmuuttajaryhmien erityispiirteiden huomioimista. Maahantulijat pitäisi kohdata niillä ehdoilla, joihin he ovat tottuneet.

Yliaktuaari Liisa Larja Tilastokeskuksesta muistutti, ettei kotoutuksen tarvitse aina tähdätä suoraan työmarkkinoille.

– Koulutus periytyy erityisen vahvasti ulkomaalaistaustaisilla. Sen takia erityisesti vähän koulutettujen vanhempien tukeminen on tärkeää, jotta he osaisivat auttaa ja tukea lapsiaan koulunkäynnissä.

Miten työeläkejärjestelmä sitten kohtelee maahanmuuttajia – onko taustalla väliä?

– Suomeen tulevien näkökulmasta työeläkejärjestelmän piirteet kuten kattavuus ja pakollisuus ovat loistavia asioita, vakuutti Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala totesi 15. marraskuuta vuoden suurimmassa eläkealan yhteisessä tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa seminaaripäivän alkupuolella, että työeläkkeen perusidea on mukautuva. Eläkkeen ansainnan kannalta ei ole väliä mitä työtä tekee ja kuka sen tekee.

– Työeläkejärjestelmä on täysin neutraali, se ei katso kansalaisuuteen tai etnisyyteen, Kautto jatkoi Rantalan ajatusta.

Työeläkejärjestelmän näkökulmasta maahanmuutto näyttäytyy neutraalina ilmiönä. Mitä enemmän maahanmuuttajat ovat työssä, sitä positiivisemmaksi ilmiö kääntyy.

Työllistyvät maahanmuuttajat tuovat maksutuloa työeläkejärjestelmään, joka vaikuttaa suoraan maksutasoon.

– Jos ihminen ei ole ollut töissä, niin siitä ei synny työeläkevastuuta. Näin maahanmuuttoa voi tulla Suomeen vaikka kuinka paljon ilman, että sillä on työeläkejärjestelmälle mitään rahoituksellista seuraamusta, Kautto selitti.

Eläketiedolle löytyy kysyntää maahanmuuttajaväestössä. Kautto kertoi esimerkin.

– Olen jopa omassa lähiravintolassani kertonut eläkeasioista ulkomaalaistaustaisille työntekijöille, kun he ovat aiheesta kyselleet.

Paneelia luotsannut Hussein innostui Kauton kokemuksista ja jalosti ne humoristiseksi ideaksi.

– Eläketietoa kebab-ravintoloihin!

Työeläkepäivä Helsingin Messukeskuksessa kokosi lähes 800 työeläkealan osallistujaa, kuvassa Työttömyysvakuutusrahastosta Juho Oksanen (vas.) ja Janne Metsämäki sekä valtakunnansovittelija Minna Helle.
Työeläkepäivä Helsingin Messukeskuksessa kokosi lähes 800 työeläkealan osallistujaa, kuvassa Työttömyysvakuutusrahastosta Juho Oksanen (vas.) ja Janne Metsämäki sekä valtakunnansovittelija Minna Helle.
Jukka Rantala luonnehti työeläketurvaa mukautumisen mestariksi. Järjestelmä mukautuu sekä eläkepoliittisilla päätöksillä että automaattisilla ­vakauttajilla.
Jukka Rantala luonnehti työeläketurvaa mukautumisen mestariksi. Järjestelmä mukautuu sekä eläkepoliittisilla päätöksillä että automaattisilla ­vakauttajilla.

Väestötilasto

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55 500 lasta.

Kuolleiden määrä oli 52 500.

Alle 15-vuotiaden osuus väestöstä on noin 16 prosenttia. Ennusteen mukaan osuus pienenee 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Vanhushuoltosuhde eli 65 vuotta täyttäneiden suhde 15–64-vuotiaisiin nousee 32 prosentista arviolta yli 43 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Nettomaahanmuutto

Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2015 aikana 28 700 henkeä.

Suomesta ulkomaille muutti 16 300 henkeä.

Nettomaahanmuutto oli 12 400 henkeä.

Väestönlisäys pysyy positiivisena maahanmuuton ansiosta.