asiantuntija

Varhaiseläkkeiden merkitys laskenut

Eläkeläisten määrä ja osuus väestöstä kasvaa tasaisesti, vaikka viime vuosina on johdonmukaisesti pyritty luopumaan varhaiseläkkeistä.

Tilastoissa ryhmittelemme ja analysoimme eläkettä saavat kolmen termin avulla. Ensinnäkin kaikki eläkkeensaajat sisältää kaikki omaa eläkettä ja perhe-eläkettä saavat. Omaa eläkettä saavaksi lasketaan henkilö, joka saa vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä. Perhe-eläkettä saavia ei siis lasketa omaa eläkettä saaviksi. Ja kolmantena eläkeläiseksi puolestaan lasketaan henkilö, joka saa muuta omaa eläkettä kuin osa-aikaeläkettä. Tämä siksi, että osa-aikaeläkkeen saamisen ehtona on työnteko ja näin osa-aikaeläkettä saavat lasketaan työllisiksi.

Yhden henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti sekä useamman eläkelain että useamman eläkelajin mukaista eläkettä.

Tilastofakta kerrotaan lukujen avulla. Vuoden 2015 lopussa eläkkeensaajia oli yhteensä lähes 1 541 000. Vanhuuseläkeläisiä oli 1 270 400, työkyvyttömyyseläkkeensaajia 222 000 ja osa-aikaeläkkeensaajia 12 100. Leskeneläkettä sai 256 300 henkilöä ja lapseneläkettä 18 900 lasta. Lukuja ei voi laskea yhteen, koska henkilö voi samanaikaisesti saada useampaa eri eläkelajia. (Taulukko 1).

Vanhuuseläkkeensaajien määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Samaan aikaan muiden eläkelajien yleisyys on vähentynyt, kun 1980-luvulla luoduista varhaiseläkemuodoista on johdonmukaisesti luovuttu (Kuvio 1).

Varhennettu vanhuuseläke ja yksiköllinen varhaiseläke (työkyvyttömyyseläkelaji) tulivat uusina eläke-etuuksina voimaan yksityisellä sektorilla ja kansaneläkejärjestelmässä vuonna 1986.

Osa-aikaeläke tuli voimaan 1987 ensin yksityisaloille. Kesällä 1989 osa-aikaeläke sekä varhennettu vanhuuseläke että yksiköllinen varhaiseläke tulivat mahdollisiksi myös julkisaloille. Osa-aikaeläkkeen ikärajaa laskettiin vielä 1994 samalla kun yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja nostettiin. Osa-aikaeläkkeen suosio oli huipussaan 2002–2004, jolloin sitä sai noin 40 000 henkilöä. Yksilöllistä varhaiseläkettä sai enimmillään 63 400 henkilöä vuonna 1994. Sitten 2000-luvun alkupuolella kaikkien varhaiseläkkeiden ikärajoja nostettiin vähitellen, ja lopulta yksiköllisestä varhaiseläkkeestä luovuttiin.

Työttömyyseläke tuli voimaan jo 1970-luvulla. Se oli hyvin suosittu eläkelaji 2000-luvun loppupuolelle saakka. Sitä sai 2000-luvulla parhaimmillaan 58 000 henkilöä. Vuoden 2005 työeläkeuudistuksessa työttömyyseläke poistettiin 1949 jälkeen syntyneiltä. Viimeiset työttömyyseläkkeet maksettiin vuoden 2014 lopussa.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on laskenut tasaisesti vuoden 2008 jälkeen. Vähennystä on yli 51 000 henkilöä. Työkyvyn ylläpitoon ja työoloihin on panostettu aiempaa enemmän ja tämä näkyy. Erityisesti masennuksen vuoksi jäädään nykyään selvästi harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin ­aikaisemmin.

Suomessa asui vuoden 2015 lopussa 1 438 800 eläkeläistä. Tämä vastaa lähes 32 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Koko 1990-luvun ja vielä 2000-luvun alun osuus pysytteli 28 prosentin tuntimassa, mutta sen jälkeen osuus on tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta (Kuvio 2).

Samalla on kuitenkin tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Kaikissa alle 65-vuotiaiden ikä-luokissa eläkeläisten osuus on laskenut. 55–59-vuotiaista­ enää vajaat 15 prosenttia oli eläkkeellä vuonna 2015, kun vastaava osuus oli yli 37 prosenttia vuonna 1990. Myös ikäryhmässä 60–64-vuotiaat on eläkeläisten osuus laskenut huomattavasti samalla ajanjaksolla: 76 prosentista 46 prosenttiin.

Miten sitten on mahdollista että samaan aikaan kun eläkeläisten osuus eri ikäryhmissä pienenee eläkeläisten osuus 16 vuotta täyttäneistä kuitenkin kasvaa? Tämä johtuu väestörakenteesta.

Ikääntyminen kiihtyy, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa edelleen ja näin ollen myös heidän ja eläkeläisten osuus väestöstä nousee.

Valtaosalla eläkeläisistä toimeentulon pääasiallisena lähteenä on ansiosidonnainen työeläke. Sen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2015 vain työeläkettä sai eläkeläismiehistä 67 prosenttia ja eläkeläisnaisista 51 prosenttia. Vuonna 2001 vastaava osuus oli miehillä 56 prosenttia ja naisilla 34 prosenttia.

Pelkkää perusturvaa eli vain kansaneläkettä sai 106 100 henkilöä eli vain seitsemän prosenttia kaikista eläkeläisistä.

Eläketurvakeskus tilastoi työeläkkeensaajat ja Kela puolestaan kansaneläkettä saavat. Näistä Kelan ja Eläketurvakeskuksen tiedoista kootaan vuosittain yhteistilasto, jossa yksi henkilö on yhteen kertaan, vaikka hän saisi sekä kansaneläkettä että työeläkettä.

Tiina Palotie-Heino

Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2015. Suomen virallinen tilasto, Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos 2016.

Tiina Palotie-Heino

Tilastopäällikkö

Eläketurvakeskus

Eläkeläinen tilastoissa

Omaa eläkettä saava Vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä saava henkilö.

Eläkeläinen Muuta omaa eläkettä paitsi osa-aika­eläkettä saava henkilö. Osa-aika­eläkkeen ehtona on ollut työnteko.

Kaikki eläkkeensaajat Omaa eläkettä ja perhe-eläkettä saavat henkilöt.

Kaikki eläkkeensaajat eläkelajin ja sukupuolen mukaan 31.12.2015

Eläkelaji

Miehet

Naiset

Kaikki

Vanhuuseläke

557 143

713 265

1 270 408

Työkyvyttömyyseläke

114 233

107 719

221 952

Maatalouden erityiseläke

5 600

9 722

15 322

Osa-aikaeläke

4 876

7 190

12 066

Leskeneläke

40 076

216 254

256 330

Lapseneläke

9 403

9 482

18 885

Kaikki eläkkeensajat

687 295

853 677

1 540 972

Henkilö voi samanaikaisesti saada useampaa eri eläkelajia.