tapasimme

Tapasimme Olli Puustisen

Entistä parempia

perusteluja

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa johtava Olli Puustinen sanoo, että eläkelaitoksilla on vielä parannettavaa etuushakemusten hylkäysten perusteluissa.

Teksti: Matti Remes

Kuvat: Veikko Somerpuro

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) puheenjohtaja Olli Puustinen nostelee työhuoneessaan isoja ja raskaita asiakirjalaukkuja. Ne ovat täynnä papereita, jotka liittyvät eläkelaitosten etuuspäätöksiin tyytymättömien kansalaisten valituksiin.

TELK käsittelee muutoshakemukset kuudessa jaostossa, joissa on 5–6 jäsentä. Alkuperäiset asiakirjat kiertävät jaoston jokaisen jäsenen luettavana ennen ratkaisevaa istuntoa.

– Kaikki tämä vaatii valtavaa paperirumbaa. Tarvitsemme esimerkiksi lähettifirman kuljettamaan asiakirjoja ympäri kaupunkia.

Puustisen mukaan käytäntö on pysynyt samana koko TELKin 54-vuotisen olemassaolon ajan. Nyt edessä on kuitenkin iso muutos.

– Tavoitteemme on ottaa käyttöön digitaalinen järjestelmä syksyllä 2018. Paperipinot katoavat, kun lautakunnan jäsenet voivat lukea kaikki asiakirjat omilta päätteiltään.

Perusteellinen muutos työtapoihin

TELKiin kuuluu päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa ja 28 sivutoimista jäsentä. Jäsenistö koostuu lääkäreistä sekä työeläkeasioita, työelämää ja työmarkkinoita sekä yrittäjätoimintaa ja maatalousyrittämistä tuntevista asiantuntijoista.

TELKin toimistossa asioita käsittelee 39 toimihenkilöä.

Digitalisaatio muuttaa perusteellisesti myös lautakunnan työskentelytapoja.

Tuleva sähköinen järjestelmä helpottaa esimerkiksi lisäselvitysten hankkimista ja asianosaisten kuulemista käsittelyprosessin aikana.

Suunnitteilla on esimerkiksi asiointitili, jossa muutoksenhakija pääsee pankkitunnusten avulla tutustumaan häntä koskeviin asiakirjoihin. Lopulta hän pääsee lukemaan myös TELKin ratkaisun valitukseensa.

TELKiin tulleiden muutoshakemusten keskimääräinen käsittelyaika on noin kuusi kuukautta. Puustinen uskoo, että sähköisen järjestelmän avulla käsittelyajoista saadaan puristettua pois vielä muutamia viikkoja.

Puustinen huomauttaa, että digitaaliseen järjestelmään siirtyminen säästää paitsi TELKin myös työeläkelaitosten aikaa ja kustannuksia.

– Eläkelaitosten sisäiset prosessit ovat jo nyt sähköisiä, mutta TELKille menevät dokumentit on vielä tulostettava paperille. Tämä vaihe jää jatkossa historiaan.

Laki edellyttää parempia perusteluja

Eläkelaitokset hylkäävät noin 30 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista, joista osasta valitetaan TELKiin. Vuosittain lautakunnan käsittelyyn tulee vireille runsaat 5000 asiaa.

Viime vuonna TELK muutti 9,3 prosenttia tapauk­sista muutoksenhakijan eduksi. Lisäksi 5,6 prosenttia tapauksista palautettiin eläkelaitokseen uuteen käsittelyyn.

Viime aikoina TELKissä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä eläkelaitosten että lautakunnan omien päätösten perusteluihin tilanteissa, joissa etuushakemuksen hylkääminen perustuu keskeisiltä osiltaan lääketieteellisiin seikkoihin.

TELKiin saapuvissa asioissa yli 80 prosenttiin ­sisältyy lääketieteellistä arviointia.

Entistä parempia perusteluja edellyttävät työntekijän eläkelain uudet säädökset, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alusta.

– Lainmuutoksen esitöissä korostetaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteisiin, joissa eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta.

Perusteluissa riittää parannettavaa

Puustisen mielestä kysymys on ennen muuta luottamuksen lisäämisestä työeläkejärjestelmän ratkaisuihin, vakuutuslääkärijärjestelmään ja muutoksenhakuun. Hänen arvionsa mukaan suunta on hyvä: eläkelaitosten perustelut ovat täsmentyneet viime vuosina.

– Päätösten perusteluissa on edetty huikeasti 30 vuoden aikana. 1980-luvulla vielä epäröitiin, onko edes soveliasta laittaa päätöksiin mitään ihmisten potemista sairauksista.

– En tunne tarkemmin eläkelaitosten päätösten laadintaa koskevia prosesseja, mutta kyllä siellä oikein laadukkaasti perusteltuja päätöksiä osataan kirjoittaa. Asiantuntijalääkäreiden seikkaperäiset kannanotot lienevät tässä ratkaisevassa asemassa.

Parannettavaa silti riittää. Puustisen mielestä suurin haaste on, että eri eläkelaitosten perustelujen tasossa on nähtävissä epätasaisuutta.

– Vakuutettujen yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun kannalta ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä eläkkeenhakija on vakuutettu. Hänellä tulee olla aina oikeus saada kattavasti ja laadukkaasti perusteltu päätös.

Hakijalle ainutkertainen tilanne

Puustisen mukaan TELK on palauttanut jonkin verran asioita uuteen käsittelyyn puutteellisten perustelujen vuoksi.

– Vielä useammin olemme tehneet niin, että TELK on todennut eläkelaitoksen perustelut riittämättömiksi, mutta viivytyksen välttämiseksi olemme kuitenkin tutkineet asian.

Puustinen korostaa kuitenkin, että luottamus oikeudenmukaiseen ratkaisutoimintaan syntyy ennen kaikkea eläkelaitostasolla.

– Eläkelaitoksen on syytä pysähtyä miettimään, olisiko päätöksen rakentamismenettelyssä jotakin parannettavaa, jos TELKin palautuspäätöksiä alkaa tulla useampia.

Puustinen muistuttaa, että eläkkeenhakija on harkitusti liikkeellä. Hänelle tilanne on useimmiten ainutkertainen.

– Kyse on perustavaa laatua olevista asioista eli toimeentulosta ja terveydestä.

Puustinen ottaa esimerkiksi hakijan, jolla hoitavat lääkärit ovat todenneet työkyvyttömyyden aiheuttavan vaikean masennuksen. Mikäli eläkelaitos päätyy toiseen ratkaisuun, hylkäyspäätöksessä olisi tuotava esille arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.

– Ratkaisijan ajattelun ja harkinnan eteneminen tulisi avata perusteluissa. Ei riitä, että päätöksessä vain esimerkiksi todetaan masennus lieväksi ja hakija työkykyiseksi terveysongelmista huolimatta.

Puustinen kertoo, että TELK on palauttanut tapauksia työeläkelaitoksille takaisin uuteen käsittelyyn puutteellisten perustelujen vuoksi.

kuka?

Olli Puustinen

Työ: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) puheenjohtaja vuodesta 2010

Ikä: 62 vuotta

Kolulutus: varatuomari

Aiempi työura: 35 vuoden kokemus päätös­tuotannossa muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa. Siirtyi TELKiin vakuutusoikeuden eläkeosaston johtajan paikalta.

Perhe: aviopuoliso ja collie-koira, 2 lasta ja 3 lastenlasta.

Paperirumbasta Puustinen toivoo päästävän digiaikaan. Vielä nykyisin lähettitaksit kuljettavat pinoittain asiakirjoja lautakunnan jäsenten luettavaksi.
Paperirumbasta Puustinen toivoo päästävän digiaikaan. Vielä nykyisin lähettitaksit kuljettavat pinoittain asiakirjoja lautakunnan jäsenten luettavaksi.

Valitusten määrä laskussa

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.

Vuonna 2015 lautakuntaan tuli vireille 5 394 asiaa, mikä oli 5,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

– Asioiden määrä on vähentynyt vuosikymmenessä noin 20 prosenttia. Syitä tähän on monia, TELKin puheenjohtaja Olli Puustinen sanoo.

Puustinen huomauttaa, että etuushakemukset eläkelaitoksiin ovat vähentyneet ikäluokkien pienentymisen myötä. Työkyvyttömyyseläkkeelle hakevien määrää vähentää myös voimistunut ammatillinen kuntoutus.

– Keskustelu työurien pidentämisestä lienee johtanut puolestaan siihen, että ihmiset haluavat ansaita eläkettä pidempään. He ovat ehkä terveempiäkin kuin aiemmat ikäluokat.