Pallo hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Lisää luettavaa muiden maiden eläketurvasta löydät osoitteesta www.etk.fi/muutmaat.

Kari Lindstedt

Informaatikko

Chile

Suurmielenosoitus eläkejärjestelmää vastaan

Chilen eläkejärjestelmä on kerännyt kehuja erityisesti ekonomisteilta ympäri maailman, mutta riittäviä eläkkeitä se ei ole kyennyt takaamaan.

Tämän osoittivat arviolta puoli miljoonaa ihmistä, jotka kerääntyivät protestoimaan Santiagon kaduille.

Pinochetin sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1981 käyttöön otettu järjestelmä tarjoaa monille vain hyvin alhaisia etuuksia, jotka jäävät alle minimipalkan.

Presidentti Michelle Bachelet ilmoitti elokuun alussa uudistuksista, joilla työnantajien osuutta maksuista nostetaan ja välityspalkkioita pienennetään.

Mielenosoittajat haluaisivat kuitenkin romuttaa koko järjestelmän.

BBC 22.8.

ESPANJA

Eläkejärjestelmässä krooninen rahoitusvaje

Espanjassa eläkerahastot sulavat kovaa vauhtia. Maa käytti heinäkuussa lähes 10 miljardia euroa puskurirahastoistaan, jotta se sai eläkkeet maksettua.

Rahastot uhkaavat tyhjentyä kokonaan vuoden 2017 aikana. Parhaimmillaan niissä oli varoja vuonna 2011 yhteensä 67 miljardia euroa.

Espanjan eläkejärjestelmä kärsii kroonisesta rahoitusvajeesta, minkä takia hallitus on joutunut kajoamaan rahastoihin, jotka oli alun perin tarkoitettu suurten ikäluokkien eläkepainetta helpottamaan.

Kun rahastot tyhjenevät, eläkejärjestelmää on pakko uudistaa joko eläke-etuja karsimalla, maksupohjaa laajentamalla tai eläkemaksuja nostamalla. Maa oli lähes vuoden ilman hallitusta, mikä vaikeutti ongelmaan puuttumista.

IPE 6.7., El Pais 21.7.

SVEITSI

Ei eläkkeiden tasokorotukselle

Sveitsiläiset hylkäsivät kansanäänestyksessä eläkkeiden korotuksen, joka olisi nostanut maksussa olevia lakisääteisiä eläkkeitä 10 prosenttia.

Lähes 60 prosenttia äänestäjistä torjui ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden käynnistämän aloitteen. Kannattajien mukaan korotus olisi ollut tarpeen, koska alhaiset korot leikkaavat eläke-etuuksia.

Tasokorotus olisi maksanut noin 3,7 miljardia euroa vuodessa. Maksupaine olisi kohdistunut erityisesti nuorille työntekijöille.

Suoran demokratian asiantuntija, professori Georg Lutzin mukaan tapaus osoittaa, miten äänestäjät eivät ajattele pelkästään omaa etuaan, vaan miettivät, mikä on parasta koko yhteiskunnalle.

USA today 25.9.

ITALIA

Renzi kalastelee kannatusta eläkkeillä

Italian hallitus on luvannut panostaa eläkkeisiin kuusi miljardia euroa ylimääräistä seuraavan kolmen vuoden aikana.

Pääministeri Matteo Renzi pyrkii avauksella nostamaan kannatustaan ennen joulukuista kansanäänestystä perustuslain uudistuksesta. Renzi on luvannut erota, jos uudistus ei mene läpi.

Hallitus on kertonut käyttävänsä rahat alle 1 000 euron eläkkeiden korottamiseen sekä raskaissa töissä olleiden eläkeiän alentamiseen. Myös pitkän työuran tehneiden seniorieläkkeen ehtoja helpotetaan.

Italia käyttää eläkkeisiin eniten julkisia varoja kaikista EU-maista. Lisätuki eläkkeisiin pahentaa entisestään maan velkatilannetta. Italian julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen verrattuna on EU-alueen korkein.

Reuters 28.9.

RUOTSI

Eläkeiän nosto askeleen lähempänä

Eläkeiän nostosta ollaan Ruotsissa vähitellen pääsemässä sopuun.

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus ovat käyttäneet neuvotteluissa pohjana jo vuonna 2013 tehtyä eläke-ikäselvitystä. Sen mukaan työeläkkeitä koskeva eläkeikäraja nousisi 61:stä 63 vuoteen sekä yläikäraja 67:stä 69:ään.

Työnantajia edustava Svenska näringslivet suhtautuu skeptisesti oikeuteen työskennellä 69 vuoteen saakka. Sen mukaan työnantajan ja työntekijän pitäisi yhdessä sopia tilannekohtaisesti, kuinka pitkään kukin työskentelee.

Työntekijöitä edustava keskusjärjestö LO puolestaan vaatii, että myös muun sosiaalivakuutuksen ja työttömyyskassan ikärajaa nostetaan samassa yhteydessä.

Muutos astuisi voimaan aikaisintaan vuonna 2020.

DN 18.9., Sveriges radio 19.9..

maaesittely

ISO-BRITANNIA

Väkiluku: 63 700 000

Elinajan odote: naiset 82,6, miehet 78,7 vuotta

Eläkeikä: 65 vuotta

Lisäeläkkeiden merkitys korostuu

Britannian eläkejärjestelmää on uudistettu viime vuosina huomattavasti. Lakisääteinen eläkejärjestelmä muutettiin tänä vuonna tasaeläkejärjestelmäksi. Siirtymäaikana eläkkeitä lasketaan sekä uuden että vanhan lainsäädännön mukaan.

Lakisääteinen eläke ei ole sidottu ansioihin, vaan maksettuihin vakuutuskausiin. Täyden eläkkeen saamiseksi vakuutusmaksuja täytyy olla maksettuna 35 vuodelta. Pienimmistä tuloista vakuutusmaksua ei peritä, muuten maksutaso vaihtelee tulojen mukaan. Täysi eläke on noin 830 euroa kuukaudessa.

Vanhuuseläkkeen saamiseksi vaadittava yleinen eläkeikä on miehillä 65 vuotta. Naisilla eläkeikä nousee asteittain 60 vuodesta 65 vuoteen, ja eläkeikä on samalla tasolla miesten kanssa marraskuussa 2018. Sen jälkeen eläkeikä nousee elinajanodotteen kehityksen mukaisesti.

Koska lakisääteisen eläkkeen taso on matala, työmarkkinoilla sovittavat lisäeläkkeet ovat yleisiä varsinkin keski- ja suurituloisilla. Keskimääräinen työmarkkinaeläke on lähes kaksinkertainen lakisääteiseen eläkkeeseen nähden. Palkansaajat liittyvät nykyisin automaattisesti lisäeläkejärjestelmiin, minkä johdosta nuorempien kokonaiseläke rakentuu yhä enemmän lisäeläkkeiden varaan.

Työmarkkinaeläkkeitten vanhuuseläkeikä on yleensä 60–65 vuotta. Vuonna 2015 tuli voimaan Pension freedom -uudistus, jonka myötä työmarkkinaeläkkeisiin kertyneen eläkepotin on voinut nostaa vapaasti elinikäisen annuiteetin sijaan.

Lakisääteisen eläkejärjestelmän hallinto on keskitetty sosiaaliministeriölle. Työmarkkinaeläkekenttä on voimakkaasti hajautunut.