pääkirjoitus

Perusidea kestää ja pysyy

Väitetään, että muutos pelottaa ihmisiä. Siitä huolimatta sitä peräänkuulutetaan kaikkialla ja kaiken aikaa.

Työeläkealaa muutos ei ole liiemmälti pelottanut, vaan työeläke on hioutunut kautta elinolonsa pikkuhiljaa vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutoksia. Silti ydin on pysynyt samana: työstäsi kasvaa työeläke. Kasvuvauhtikin on hakeutunut pienen poikkeaman jälkeen samaan tuttuun 1,5 prosenttiin vuotuisesta palkasta.

Kansa kuitenkin kokee, että työeläkkeessä muuttuu tavan takaa jotakin, ja jatkuva muuttuminen kylvää epävarmuutta ja epäluottamusta.

Siinä missä joillain toimialoilla suorastaan vaatimalla vaaditaan jatkuvaa uusiutumista elinehtona, työeläkettä koskevat muutokset koetaan lähes petoksena.

Muuttuako vai ei? Itse asiassa kysymys on epärelevantti, sillä monesti vaihtoehtoa ei ole. Väitän kuitenkin, että työeläkkeeseen ensi vuoden alusta tulevat uudistukset eivät välttämättömyydestään huolimatta ole lopulta suuren suuria.

Sen sijaan suurta ja lähes suurenmoista on se, ettei työeläkkeen perusidea ole muuttunut miksikään sitten 1960-luvun. Ja yhtälailla suurenmoista mielestäni on se, ettei eläkkeen laskukaava ota kantaa, miten ja millaisesta työstä palkkasi kertyy. Kaikki työ siis kelpaa – ja kaikenlainen työntekijä kelpaa.

Vasta pidetyssä Työeläkepäivässä paneuduttiin maahanmuuton aiheuttamiin muutospaineisiin ja todettiin, että työelämän ja työllistymisen pitää muuttua, mutta työeläke sopii uuteenkin tilanteeseen aivan sinällään.

Jos uusista suomalaisista saadaan lisää maksutuloa eläkejärjestelmään, niin hyvä. Vastuut pystytään aikanaan kantamaan, mutta näin alkuvaiheessa uudet työntekijät toimisivat peräti piristysruiskeena ikääntyvän Suomen työeläkejärjestelmälle – ja takuuvarmasti myös suomalaiselle työelämälle.

Työeläkepäivän videotallenteet Etk.fi:ssä

Kati Kalliomäki

päätoimittaja

Digilehti: työeläke-lehti.fi

Twitter: @KatiKalliomaki