Pallo hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Lisää luettavaa muiden maiden eläketurvasta löydät osoitteesta www.etk.fi/muutmaat.

Kari Lindstedt

Informaatikko

YHDYSVALLAT

Könttäsummien maksaminen kielletään

Yhdysvaltojen verovirasto ja valtionvarainministeriö aikovat kieltää työnantajia maksamasta koko eläkepottia kertasummana eläkeläisille.

Kielto koskee etuusperusteisia lisäeläkkeitä.

Monet yhtiöt, kuten Ford, GM ja New York Times, pyrkivät hallitsemaan omia riskejään maksamalla koko eläkepotin kertamaksuna jatkuvan eläkkeen (annuiteetin) sijaan.

Kertamaksussa riskit siirretään eläkeläisille. Yksittäisen kansalaisen on vaikea sijoittaa eläkepottia tuottavasti.

Elinikäiset annuiteetit ovat myös kalliimpia yksilöllisissä kuin työnantajan järjestämissä vakuutuksissa.

Marketwatch 5.8.

ISO-BRITANNIA

Eläkkeensaajille lisäpotkua eläkkeeseen

Brittieläkeläisille tarjotaan nyt lisäpotkua eläkkeeseen kompensaationa siitä, että he eivät pääse nauttimaan uuden tasaeläkejärjestelmän etuuksista.

Eläkkeensaajat voivat täydentää lakisääteistä eläkettään maksamalla kertamaksuna valtiolle vapaaehtoisen sosiaalivakuutusmaksun. Maksu on sitä korkeampi, mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse ja mitä suuremman korotuksen valitsee.

Maksun vastineeksi eläke nousee 1–25 puntaa viikossa. Korkeimmillaan maksu on 65-vuotiailla miehillä ja 25 punnan viikoittaisella lisällä. He pulittavat korotetusta eläkkeestä peräti 22 000 puntaa.

Eläkeministeri Baroness Altmannin mukaan järjestely sopii niille, joille ei ole kertynyt täyttä lakisääteistä eläkettä.

The Guardian 11.10.

RUOTSI

Sopimuseläke tuo luksusta virkamiehille

Valtion työntekijät voivat jäädä ensi vuoden alusta osaeläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Valtion sopimuseläkkeissä alaikäraja on 65 vuotta. Osaeläkkeet rahoitetaan erillisellä lisämaksulla.

Vastaavia järjestelyjä on käytössä myös joillakin yksityisen sektorin sopimusaloilla.

Eläkevirasto on huolestunut suuntauksesta, koska osaeläkkeelle jääminen lyhentää työuraa. Viraston mukaan on kyseenalaista, että valtion työntekijät siirtyisivät eläkkeelle ennen muita – etenkin, kun uusi osaeläke ei edellytä alentunutta työkykyä.

Valtion sopimuseläke muuttuu uuden sopimuksen myötä täysin maksuperusteiseksi. Muutos on linjassa yksityisen sektorin sopimuseläkkeiden kanssa.

Arbestgivareverket 29.6. , Arbetet.se 19.10.

RANSKA

Sähköyliherkkyys vei työkyvyttömyyseläkkeelle

Toulousen oikeus myönsi 800 euron kuukausittaisen työkyvyttömyyseläkkeen 39-vuotiaalle ranskalaisnaiselle sähköyliherkkyyden perusteella. Eläke myönnettiin kolmen vuoden määräajaksi.

Oikeuden päätös on merkittävä ennakkotapaus. Sähköyliherkkyyden perusteella ei ole juurikaan myönnetty eläkettä. Oikeus ei kuitenkaan tunnustanut sähköyliherkkyyttä varsinaiseksi sairaudeksi.

Eläkkeen saanut Marine Richard on vetäytynyt asumaan maaseudulle mahdollisimman kauas sähkölaitteista. Hänen mukaansa päätös merkitsee läpimurtoa sähköyliherkkyydestä kärsiville.

Useimmat maat eivät luokittele sähköyliherkkyyttä sairaudeksi. Maailman terveysjärjestö WHO myöntää vaivan, mutta pitää oireiden syitä epäselvinä.

BBC 27.8.

VENÄJÄ

Eläkkeiden rahoitus kestämättömällä pohjalla

Pitkään jatkunut heikko taloustilanne on pannut Venäjän eläkejärjestelmän koville. Rahastot tyhjenevät kokonaan parin vuoden sisällä, jos nykymeno jatkuu.

Eläkkeitä on toistaiseksi korotettu inf­laation tahtiin. Siihen ei enää ole varaa, kun inflaatio on 12–13 prosenttia.

Alhainen eläkeikä ei myöskään helpota hankalaa tilannetta. Vanhuuseläkeikä on miehillä 60 vuotta ja naisilla 55 vuotta. Isompaa eläkeremonttia ei kuitenkaan ehditä toteuttaa tähän hätään.

Eläkepolitiikan tiukennus on herkkä paikka presidentti Putinille, koska hänen kannatuksensa perustuu pitkälti anteliaaseen eläkepolitiikkaan.

Eläkeläiset muistavat edelleen 1990-luvun talouskriisin, jolloin eläkkeitä ei maksettu välillä kuukausiin.

Reuters 28.9.

maaesittely

CHILE

Chilen väkiluku: 18 000 000

Elinajan odote: naiset 81,7, ­ miehet 75,6 vuotta

Eläkeikä: naiset 60 vuotta, miehet 65 vuotta.

Chilessä eläketilimalli

Chilen eläkejärjestelmä on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Se sijoittui kahdeksanneksi lokakuussa julkistetussa Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa ja päätyi samaan kategoriaan Suomen ja Ruotsin kanssa.

Maan lakisääteinen eläkejärjestelmä perustuu yksilölliseen eläketilimalliin, jossa eläkemaksut rahastoidaan kokonaisuudessaan. Periaatteessa kaikki työntekijät kuuluvat järjestelmään, mutta kaikki eivät maksa eläkemaksuja säännöllisesti. Tämän vuoden alusta järjestelmä on pakollinen myös yrittäjille.

Työntekijät ja yrittäjät vastaavat järjestelmän rahoittamisesta käytännössä yksin. Työntekijöiden ja yrittäjien vanhuus­eläkemaksu on 10 prosenttia palkasta. Maksuja maksetaan, jos palkka ylittää vähimmäispalkkarajan, joka on 266 euroa kuukaudessa. Ansiokatto on puolestaan 2038 euroa. Sen ylimenevästä osasta ei peritä eläkemaksua.

Eläkkeen suuruus riippuu maksettujen vakuutusmaksujen määrästä ja niiden sijoittamisesta saadusta tuotosta. Valtio takaa 145 euron vähimmäiseläkkeen kaikille, jotka ovat suorittaneet järjestelmään maksuja vähintään 20 vuoden ajan. Verorahoitteisesta vähimmäiseläkejärjestelmästä maksetaan lisäksi eläkkeitä kaikkein pienituloisimmille.

Vanhuuseläkkeen lisäksi järjestelmästä myönnetään työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää täytenä tai osaeläkkeenä.

Järjestelmän hallinnosta ja varojen sijoittamisesta vastaavat yksityiset eläkelaitokset.

Valtio valvoo ja ohjaa järjestelmän toimintaa.