Osallistujista etualalla Tuomo Lähdeniemi (vas.), Mikko Kautto, Jaakko Tuomikoski, Marika Sahlberg ja Marina Paulaharju.
Osallistujista etualalla Tuomo Lähdeniemi (vas.), Mikko Kautto, Jaakko Tuomikoski, Marika Sahlberg ja Marina Paulaharju.

Työeläkepäivä kutkutteli

JÄRKEÄ JA TUNNETTA

Työeläkepäivä kertoi­ eläkeuudistuksesta.­ Päivän teema Tuunattu työeläke kokosi­

Messukeskukseen 850 alan ammattilaista.

Teksti Anne Iivonen Kuvat Karoliina Paatos

Uutta lakipakettia, vuoden 2017 työeläkeuudistusta, on tuunattu sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemana johtaja Heli Backmanin vetämän virkamiesjoukon voimin.

Backman antoi tunnustusta virkamieskunnalleen ja työeläkelaitosten asiantuntija-apua antaneiden sitoutuneelle työskentelylle. Myös sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän viesti työeläkealan toimijoille oli kannustava ja rohkaiseva.

– Uudistuksessa työeläkeala joutuu suuren toimeenpanotyöhön: järjestelmien ja käytäntöjen uusiminen on edessä ja neuvontatyötä tulee olemaan paljon.

Eduskuntakäsittely valmistuu tämän vuoden aikana, ja presidentti vahvistaa lait vuodenvaihteen tuolla puolen.

Selkeän viestinnän merkitys nostettiin keskusteluun useita kertoja päivän teemoissa. Panelistien puheenvuoroissa etenkin Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio painotti, että työeläkealan pitäisi pystyä nykyistä paremmin kommunikoimaan eläkeasioissa kansalaisten keskuudessa.

– Pitää kirkastaa viestimme niin yksinkertaiseksi, että mahdollisimman moni ymmärtäisi sen.

Työeläkepäivän yli 850 osallistujaa, työeläkealan ammattilaista, osallistui myös itse mielipiteiden muokkaukseen sekä Messukeskuksen viestiseinällä että reaaliaikaisia some-kanavia hyödyntäen.

Työeläkeuudistuksen palapelistä kertoi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Tärkeimpinä paloina hän pitää eläkeikää, elinaikakerrointa, palkansaajan työeläkemaksun käsittelyä eläkkeen perusteena olevassa palkassa ja eläkkeen karttumisprosentteja.

Näillä neljällä elementillä on keskinäisiä riippuvuuksia ja niiden väliset painotukset vaikuttavat eri tavoin tuleviin eläkkeensaajiin ja eri sukupolviin. Elementtien yhteensovittaminen neuvotteluissa onnistui Rantalan mukaan loogisella ja elegantilla tavalla.

– Muutostarpeen takana on se tosiasia, että elinikä pitenee. Sitä eläkejärjestelmässä ei voida olla ottamatta huomioon.

Hän painotti, että hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen vastuullisesti huomioon. Ja tekee sen sillä tavoin, että kansalaiset voivat luottaa työnteolla ansaittuun eläketurvaan.

– Kyllä uudistus on iso juttu, mutta ei sen suuruutta pidä paisutella. Eläkejärjestelmä on aina ennenkin muuttunut, vaikkei hoppuillen, muuttuneita olosuhteita vastaavaksi, Rantala sanoi.

Työuravuosien ja eläkeajan keskinäistä suhdetta Rantala havainnollisti aikajanoin. Nykyisessä eläkepolitiikassa korostetaan työuran ja eläkeajan pituuksien pitämistä oikeassa suhteessa toisiinsa.

– Tämä merkitsee, että eliniän kasvaessa sekä työura että eläkeaika pitenevät samassa suhteessa. Niin, että pidentyvä elinaika ei mene kokonaan eläkeajan pidennykseksi. Itse asiassa suuremman osan osa pidennyksestä tulee kohdistua työuraan kuin eläkeaikaan, hän osoitti.

Eläkeuudistuksen seurauksena laskennallisen työikäisen ajan ja eläkeajan suhde vakiinnutetaan yli sukupolvien. Rantala kertoi työurien ja eläkkeelläoloaikojen suhteen olevan yllättävän samanlainen eri Euroopan maissa.

Kultainen leikkaus (1:1.618) näyttäisi olevan jonkinlainen luonnonlaki myös eläkkeissä, vitsaili Rantala.

Toisin sanoen, jokaista eläkkeellä vietettyä vuotta kohden työuraa on yli puolitoista vuotta.

Luovan ja kokeilunhaluisen työskentelyotteen tärkeyttä korosti Ihmisten päätöksenteko ja järki -esityksessään Mikael Jungner, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja.

Työyhteisön sisäinen dynamiikka tuottaa Jungnerin kokemuksen mukaan parhaiten, kun ihmiset lakkaavat toimimasta ikään kuin käsijärrun kangistamina varuillaan.

– Oma-aloitteinen, intohimoinen ja luova ihminen on ketterä ja pystyy käsittelykyvyllään tiedostamaan tuhatkertaisesti varautuneen tietoisen mielen.

Päivän päätteeksi panelisteina Timo Ritakallio Ilmarisesta, professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta, Fountain Parkin tutkimuspäällikkö Tuomo Lähdeniemi ja blogisti Lilja Tamminen keskustelivat eläkeuudistuksesta.

Uudistuksen hämmennystä loitontaa tehokkaimmin tieto, tätä korosti päivän juontanut Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Kati Kalliomäki.

– Faktoja ja laskelmia meillä on vaikka kuinka uudistuksen vaikutuksista eläkejärjestelmään.

– Kansalaisille ei tätä kaikkea voi vain kaataa sisään. Se pitää tarjota tavalla, joka vastaa heitä kiinnostaviin kysymyksiin, Kalliomäki korosti.

Eläkeikä nousee uudistuksessa siten, että eläkeikä sidotaan elinajan muutokseen kuin takki niskaan. Alkuun eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen, ja kolmen kuukauden porrastuksina korotukset alkavat purra vuodesta 2018 lähtien.

Vuonna 1955 syntyneillä alin eläkeikä nousee kolmella kuukaudella nykylain 63 vuotta korkeammaksi. Ikäraja nousee ikäluokittain kunnes 2027 vanhuuseläkkeen alaikäraja saavuttaa 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä lähtien eläkeikä kytkeytyy ikäluokittain elinajan muutokseen.

Työeläkepäivän videotallenteet ovat verkkopalvelussa Etk.fi.

Kaksi uutta eläkelajia

Eläketurvakeskuksen johtaja Riitta Korpiluoma kertoi eläkeuudistuksen myötä voimaantulevista uusista eläkelajeista, työuraeläkkeestä ja osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä.

Korpiluoman mukaan työuraeläkkeen toimeenpanossa tulee olemaan haasteita. Ongelmia pitkän ja raskaan työuran todentamisesta on odotettavissa. Lisäksi kansalaisten yhdenvertaisuus on turvattava lain yhtenäisellä soveltamiskäytännöllä.

– Yhtenäinen linja edellyttää työterveys- ja vakuutuslääkäreiden kouluttamista, hän kertoi.

Antti Karkiainen

Heli Backman, johtaja, STM. Hän huolehti käytännössä, että lainvalmistelu eteni tiukassa aikataulussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kiitti työeläkeväkeä asiantuntija-avusta lainvalmistelussa.

Työuraeläke keskustelutti Postin henkilöstöjohtaja Jaana Jokista ja vastaavaa lakimiestä Jyrki Ojasta Rakennusliitosta, oik. juontaja Kati Kalliomäki.

Jukka Rantala luonnehti eläkkeelläoloajan ja työura-ajan suhdetta kultaiseksi leikkaukseksi.

Panelistit Timo Ritakallio Ilmarisesta, Fountain Parkin tutkimuspäällikkö Tuomo Lähdeniemi, blogisti Lilja Tamminen ja professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta.

Julkiset alat

yhteiseen JuELiin

Julkisen sektorin eläkeperheestä poistuu kolme lakia. Tilalle tulee yksi julkisten alojen eläkelaki JuEL. Valmistelu eteni STM:n työryhmässä sopuisasti.

– Vaikka KuEL, VaEL, KiEL jäävät historiaan, niiden sisältö säilyy JuEL:ssa muuttumattomana, mikäli eläkeuudistuksen muutokset eivät vaikuta, kertoo Anne Perälehto-Virkkala Kevasta.

Eniten lainvalmistelussa askarruttivat alemmat eläkeiät ja lisäeläkkeet. JuEL:n 700 000 vakuutetusta nämä koskettavat vajaata 20 000 henkilöä.

Kimmo Kontio

Vain muutos on pysyvää

Eläkeasioiden ymmärrystä on lisättävä, meidän on oltava läpinäkyviä ja entistä selkeämpiä viesteissämme, korosti toimitusjohtaja Timo Ritakallio.

Professori Kirsti Lonkan mukaan eläkejärjestelmään ei luoteta, koska ollaan paitsi tietämättömiä myös turhan negatiivisia kaikkea kohtaan – ja tietysti myös kateellisia enemmän ansaitseville.

Blogisti Lilja Tamminen toi esille työelämän murroksen: kun emme edes vielä tiedä tulevaisuuden töistä, eläkejärjestelmäkin voi olla hyvin erilainen.

Matti Lumijärvi