perustulokokeilu

PERUSTULO,

mitä tarkoittaa työeläkkeelle?

Kelan Olli Kangas tutkii, olisiko perustulo ratkaisu sosiaaliturvan ongelmiin. Perustulon euromäärä voi vaikuttaa työn tarjontaan, sanoo Eläketurvakeskuksen Susan Kuivalainen.

Teksti Peter Lindström Kuvat Liisa Huima

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas vetäisee henkeä. Hänen vastuulleen valikoitunutta perustulokokeilua on syksyn ajan julkisuudessa kiitelty ja kritisoitu paljon, vaikka työ on vasta alkumetreillä.

– Olen tavattoman innostunut tästä kokeilusta. Samalla painotan, että olen tutkija, en julistaja. Minulle perustulo on tutkittava asia, ei missio, Kangas sanoo.

Empirismin nimeen vannova Kangas tutkii, ratkaisisiko perustulo tarveharkintaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista. Kokeilu kiinnostaa Kangasta myös siksi, että se paljastaa sosiaalipolitiikan valtarakenteita.

– Kuka kannattaa ja kuka vastustaa perustuloa? Ja mitä perustelut kertovat vastustajista ja kannattajista, Kangas kysyy.

Vaikuttaisi pienituloisten maksuhalukkuuteen

Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikkö Susan Kuivalainen pitää perustulon euromäärää avainkysymyksenä.

– Juristit tuskin hyväksyvät kovin pientä perustuloa. Ekonomistit puolestaan epäilevät suuren perustulon taloudellista kestävyyttä, Kuivalainen vertaa.

Kuivalainen näkee perustulossa vaikutuksia työvoiman tarjontaan. Se kytkeytyy myös työeläketurvan rahoitukseen.

– Jos perustulon seurauksena työvoiman tarjonta heikkenee, palkkasumma ja työeläkemaksut vähenevät.

Sosiaalipolitiikka ei vain siirrä rahaa maksajilta vastaanottajille. Olli Kangas muistuttaa, että politiikka varastoi yhteiskunnan valtasuhteita instituutioihin, kuten työeläkejärjestelmään. Politiikan muuttuessa insti­tuutiot tarkistavat asemiaan, kansalaiset rahankäyttöään.

– Jos perustulosta tulisi totta ja se olisi niin utopinen kuin Hollannissa ehdotettu 1 300 euroa tai Sveitsissä esillä ollut 2 000 frangia (yli 1 800 euroa), se vaikuttaisi pienituloisten työeläkkeenmaksajien maksuhalukkuuteen, Kangas kuvailee.

– Itse en pidä tuollaisia summia realistisena Suomessa. Kokeilussa perustulo voisi esimerkiksi olla tasoltaan, mitä työttömyydestä maksetaan nyt perusturvana, noin 550 euroa nettona kuukaudessa. Tämän pohjalta tarkastelisin perustulon vaikutuksia eri puolella Suomea, Kangas toteaa.

Työikäiselle turvaa

Olli Kangas pitää luontevana, että perustulokokeilu kohdistuu työikäiseen väestöön.

– Maksamme jo lapsille ja vähävaraisille iäkkäille eräänlaista perustuloa, lapsille lapsilisää ja ikääntyneille takuueläkettä.

Kokeilun kohdistaminen työikäisiin olisi Kankaan mukaan mielekästä siksikin, että toimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi 2017. Valtaosa tuesta menee nyt työttömien asumiskustannuksiin, kun yleinen asumistuki ei ole seurannut vuokrannousua.

– Työttömille maksetaan Kelasta tuloa monen eri etuuden kautta. Perustulokokeilussa nämä etuudet yhdistettäisiin ja perustulo olisi sama kaikille. Asumiskustannukset hoidettaisiin asumistukijärjestelmän kautta.

– Tulo olisi vähimmäisraha, jonka ihminen saisi elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta, Kangas pohtii.

Susan Kuivalainen on samaa mieltä sosiaaliturvan kehittämistarpeista, mutta suhtautuu varauksella perustulon mahdollisuuksiin ratkaista sosiaaliturvan ongelmat.

– Jos haluamme parantaa työttömien kannustimia työhön, meidän tulisi kehittää ensi sijassa työttömyysturvaa.

Perustuloon siirtyminen on haasteellista moninaisista etuuksista ja maksuista koostuvassa sosiaaliturvajärjestelmässämme. Esimerkkinä Kuivalainen nostaa työeläkkeen karttumissäännöt.

– Tietyt palkattomat jaksot, kuten kotihoidontukijaksot, kartuttavat työeläkettä. Miten karttumissäännöt huomioidaan kokeilussa? Laajennetaanko ne koskemaan kaikkia vai poistetaanko kaikilta?

Tiede ei ole politiikkaa

Kelan kyselyn mukaan perustulo­ nauttii poliittista kannatusta yli puoluerajojen. Kangas ja Kuivalainen kokevat kannatuksen kaksijakoisena. Kokeilu tarvitsee poliittista tukea, mutta tiede ja politiikka tulisi pitää toisistaan erillään.

– Toivon, ettei tutkijaryhmän työtä lähdetä ehdollistamaan. Meidän tulee rakentaa rauhassa hyvä tieteellinen asetelma, josta saadaan luotettavia tuloksia päätöksenteon pohjaksi, Kangas sanoo.

– Samoin nykyiselle sosiaaliturvajärjestelmälle on annettava mahdollisuus. Emme pyri osoittamaan, että perustulo on lähtökohtaisesti parempi, hän jatkaa.

Sipilän hallitus suhtautuu Kankaan mielestä perustuloon välineenä, joka tukee työn vastaanottamista. Kuivalainen epäilee, että perustulo voi johtaa myös päinvastaiseen tulokseen.

– Esimerkiksi kotihoidontukea suurempi perustulo voi johtaa siihen, että pienten lasten äidit jäävät pidemmäksi aikaa kotiin työelämästä. Seurauksena voi olla naisille pienempi työeläke.

Poliittinen valinta

Jos perustulosta tulee kokeilun jälkeen totta, sen seuraukset ilmenevät vuosien kuluttua. Kankaan mielestä asia on poliitikkojen käsissä.

– Esimerkiksi oikeistoliberaalien ideologiassa perustulo nähdään keinona toteuttaa yövartijavaltio. Kansalaisille annettaisiin sosiaaliturvan nimissä minimalistinen perustulo, ja muun vakuutusturvan kansalaisten pitäisi ostaa vapailta vakuutusmarkkinoilta.

Kangas itse pitää käytännöllisistä ratkaisuista, joissa valinnanvapaus ei vaaranna sosiaaliturvan tasoa.

– Brittiläinen taloustieteen professori Nicholas Barr on tiivistänyt asian hyvin. Barrin mukaan eläkejärjestelmän täytyy olla köyhyyttä minimoiva. Lisäksi siinä pitää olla ansiotasoa säilyttäviä elementtejä, jotka eivät ole vapaasti valittavissa.

– Perustulo voisikin olla tukilauta, jonka päällä kartutamme työeläkettämme, Kangas toteaa.

Kuka?

Olli Kangas

Ikä: 62 vuotta

Koulutus: Valtiotieteiden tohtori

Työ: Kelan tutkimusjohtaja.

Kuka?

Susan Kuivalainen

Ikä: 42 vuotta

Koulutus: Valtiotieteiden tohtori

Työ: Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston osastopäällikkö.

Mikä kokeilu?

Perustulokokeilu on kirjattu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, Selvitystyön vetäjänä Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas.

Mukana yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita, perustuslaki- ja verojuristeja sekä kunta-alan ja yrityselämän edustajia.

Selvitystyön loppuraportin määräpäivä 30.11.2016.

Perustulo?

Perustulo olisi kansalaisille säännöllisesti maksettavaa rahaa toimeentuloa varten.

Vastikkeetonta ja verotonta.

Kansalaisen tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty perittäisiin takaisin verotuksen kautta.

Tarkoituksena helpottaa työn vastaanottamista.

Korvaisi osittain syyperustaisen sosiaaliturvan.

Perustulo – vakuutus epävarmuutta vastaan?

Vakuutusajattelussa ja perustulossa on tutkijan silmissä kiinnostavia yhtymäkohtia. Molemmissa olennaista on tarveharkinnan puuttuminen.

– Sosiaalivakuutus ja perustulo eivät ole avustuksia, vaan ennalta määriteltyjä lupauksia tietystä toimeentulon tasosta. Molemmat ovat eräänlaisia tulotakuita, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Jyri Liukko kertoo.

Vakuutusajattelun kehityksestä väitelleen Liukon mukaan vakuuttamisessa on aina jokin selkeästi rajattu riskitapahtuma, jota vastaan vakuutetaan. Sen sijaan perustulo ei vakuuta mitään tiettyä riskiä.

Perustulon ideana on turvata yleisemmin elämän epävarmuutta toimeentulotuen tapaan. Se nojaa kuitenkin enemmän vakuutuksen logiikkaan kuin tarveharkintainen toimeentulotuki.

– Lähimpänä perustulo on ajatusta kansanvakuutuksesta. Näin perustulon suhde ansiosidonnaiseen toimeentuloturvaan olisi sama kuin takuueläkkeen suhde työeläketurvaan.

Peter Lindström