luupin alla

Fivan johtaja Anneli Tuominen sanoo, että TyEL-maksusta työhyvinvointitoimintaan tarkoitetut rahat ovat korvamerkittyjä eikä tarkoitukseen tule nykysäännöksin käyttää muita osia kuin työkyvyttömyysriskin hallintaosaa.
Fivan johtaja Anneli Tuominen sanoo, että TyEL-maksusta työhyvinvointitoimintaan tarkoitetut rahat ovat korvamerkittyjä eikä tarkoitukseen tule nykysäännöksin käyttää muita osia kuin työkyvyttömyysriskin hallintaosaa.

Finanssivalvonta:

Pelisäännöt

työhyvinvoinnin rahojen käyttöön

Työeläkevaroilla tehtävään työhyvinvoinnin edistämiseen on luvassa ohjeistusta ensi keväänä. Yhteisillä ohjeilla eläkeyhtiöiden pelikenttä työhyvinvointirahojen käytössä kirkastuisi.

Teksti Leena Seretin

Kuva Pirjo Mailammi

Piirros Jouko Ollikainen

Ohjeistus on lähdössä lausuntokierrokselle ennen joulua, sanoo Finanssivalvonnan Fivan johtaja Anneli Tuominen.

Finanssivalvonta (Fiva) on havainnut tarkastuksessaan, että työeläkeyhtiöt ovat muutamana viime vuonna käyttäneet työhyvinvoinnin edistämiseen enemmän kuin säädösten mukaan saisi käyttää. TyEL-maksusta työhyvinvointiin on varattu keskimäärin 0,03 prosentin työkyvyttömyysriskin hallintaosa. Hallintaosaa on kuitenkin velotettu puolet vähemmän kuin mitä työhyvinvointitoimintaan on käytetty varoja, mikä Fivan mielestä rikkoo tarkoitettua periaatetta.

Johtaja Anneli Tuominen sanoo, ettei valvova viranomainen ota kantaa, onko työhyvinvointiin tarkoitettuja eläkevaroja käytetty puhtaasti kilpailuun uusista yritysasiakkaista.

– Selvityksen mukaan menettelytavat vaativat kuitenkin tarkennusta. Varoja tulisi käyttää mahdollisimman riskiperusteisesti. Näkemyksemme mukaan kaikissa työeläkeyhtiöissä ei ole toimittu riskiperusteisesti ja joissakin yhtiöissä hyvinvointirahoista on sovittu, vaikka tarvekartoitusta ei ole tehty, Anneli Tuominen sanoo.

– Toki työhyvinvointitoiminta on eläkeyhtiöille kilpailukeino, mutta selkeästi joissain yhtiöissä nykyisiä toimintatapoja olisi syytä muuttaa.

Valvova viranomainen ei anna julkisuuteen yhtiökohtaisia tietoja. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Varma ja Ilmarinen ovat viime vuosina kunnostautuneet hyvinvointirahojen höveliäällä käytöllä ja vieläpä niin, että rahaa on keskitetysti mennyt muutamiin suuriin yrityksiin.

Tuominen korostaa, ettei valvoja edellytä, että rahat jaetaan tasaisesti asiakasyrityksille, vaan jaon täytyy olla riskiperusteista.

Vaikuttavuuteen tarkkuutta

Fivan johtaja sanoo selvityksen osoittaneen, että työhyvinvointirahojen käyttö on ollut monen asiakasyrityksen kannalta varsin tuloksellista. Tosin yhtiöillä on parannettavaa vaikuttavuusanalyyseissään.

– Täysin tarkkaan tulokseen siitä, kuinka työhyvinvointirahat ovat jatkaneet työuria tai vähentäneet työkyvyttömyyttä, ei varmaan päästä. Nykyistä tarkempi vaikuttavuusanalyysi on kuitenkin paikallaan, hän sanoo.

Eläkeyhtiöt voivat käyttää työhyvinvointirahoja asiakasyrityksissään muun muassa hyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.

– Fiva ei lähde jatkossakaan luet­teloimaan, mihin rahaa saa tai ei saa käyttää. Yhtiöiden pitää itse pystyä harkitsemaan, miten työkyvyttömyysriskiä kussakin asiakasyrityksessä voidaan vähentää, Tuominen sanoo.

Hänen mielestään työeläkejärjestelmän luonteeseen sinällään kuuluu, että varoilla voidaan tukea työhyvinvointia ja torjua työkyvyttömyyttä, joiden seurauksena työeläkemenoja voidaan pienentää.

– Mikä on työeläkeyhtiöiden, yrityksen työterveyshuollon ja työnantajan rooli, se on lainsäätäjän tehtävä määrittää.

Ohjeisiin selkeyttä

Fiva on laatimassa ohjeita työhyvinvointirahojen käytöstä. Niiden pitäisi valmistua jouluun mennessä, ja sitten ne lähtevät lausuntokierrokselle. Valmista pitäisi olla ensi keväänä.

– Uusissakaan ohjeissa ei luetteloida, mihin rahoja saa käyttää. Sen sijaan ohjeistus kattaa muun muassa dokumentoinnin, raportoinnin ja vaikuttavuusarviot, Anneli Tuominen kertoo.

Fiva ei lähde myöskään ehdottamaan, voisiko TyEL-maksun osia viipaloida eri käyttötarkoituksiin erilaisella jaotuksella kuin nyt. Se on sosiaali- ja terveysministeriön ja työmarkkinajärjestelmää hallinnoivien työmarkkinaosapuolten ja aikanaan lainsäätäjän tehtävä.

Fiva tullee ehdottamaan, että ohjeistus johtaisi lainsäädäntöön. Lainsäädännön selkänojaa haluaa myös Työeläkevakuuttajat Tela, jonka edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa toivoo valvojan ohjeistuksen ja lainsäädännön kattavan mahdolliset nykyiset harmaat alueet.

Kilpailu konkretisoituu, kun asiakas valitsee työeläkevakuutusyhtiötä kumppanikseen. Eläkeyhtiöt kilpailevat keskenään palveluilla, sillä asiakkaalta perittävä työeläkevakuutusmaksu on kaikilla sama.
Kilpailu konkretisoituu, kun asiakas valitsee työeläkevakuutusyhtiötä kumppanikseen. Eläkeyhtiöt kilpailevat keskenään palveluilla, sillä asiakkaalta perittävä työeläkevakuutusmaksu on kaikilla sama.

Iso potti käytössä

Työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvoinnin tukemiseen käyttämä potti oli viime vuonna 35 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyysriskin hallintaosasta saatu maksutulo oli noin 15 miljoonaa euroa. Tämän verran siis olisi valvojan mukaan saanut kulua työhyvinvoinnin edistämiseen.

Eläkeyhtiöiden työhyvinvointirahat lähtivät karkaamaan maksutuloon nähden vuonna 2009. Yrityksiä on alkanut kiinnostaa työhyvinvointiin satsaaminen. Eläkeuudistusta tehtäessä voimistui puheenparsi työurien pidentämisestä ja työkyvyttömyyden kalleudesta. Samaan aikaan julkisen puolen liikelaitoksia on yhtiöitetty ja työeläkemarkkinoille on tullut lisää kilpailua uusista asiakkaista.

Julkisen sektorin eläkemonopolia pitää Keva, eikä Fivan tarkistus työhyvinvointivaroista ulottunut Kevaan. Fiva valvoo Kevan sijoitusriskejä, valtiovarainministeriö hallintoa.

Leena Seretin

Veritas tukee vierellä

Työeläkeyhtiöistä Veritas selvisi puhtain paperein Finanssivalvonnan tarkastuksessa työhyvinvointirahojen käytössä.

– Käytämme työhyvinvoinnin tukemiseen vain hallintaosasta saatavaa tuloa. Sekä uudet että vanhat asiakasyritykset pystyvät kanssamme arvioimaan työkyvyttömyyden riskit ja työhyvinvointia edistävien toimien merkityksen, yhtiölakimies Kaisa Forsström Veritaksesta sanoo.

Veritas lähtee työhyvinvoinnin tukemisessa siitä, että asiakasyritys motivoituu tekemään itse, ja eläkeyhtiö tulee ”apukuskiksi” tai vierellä kulkijaksi.

– Tarjoamme arjen työhyvinvoinnin kehittämiseen apuvälineitä, mutta uskomme asiakkaiden omien toimien tuloksellisuuteen.

– Työeläkealan kannalta on tärkeää, että kilpailu on reilua ja että toimimme vastuullisesti yhteisten eläkevarojen käytössä, Forsström tähdentää.

Leena Seretin