kokemuksen ääntä

– Lain tukintaa tarkkaava juristi ja työeläkealan rekisteritietojen toimivuudesta huolehtiva insinööri eivät välttämättä aina puhu samaa kieltä, Karoliina Kiuru tietää.
– Lain tukintaa tarkkaava juristi ja työeläkealan rekisteritietojen toimivuudesta huolehtiva insinööri eivät välttämättä aina puhu samaa kieltä, Karoliina Kiuru tietää.

Karoliina Kiuru

MUUTOSVALPAS TIIMIPELAAJA

Kevan lakiasiainjohtaja Karoliina Kiuru valmistautuu muutoksiin. Eläkelaitos ei jää osattomaksi, kun julkinen sektori mylläytyy rakennemuutoksessa. Julkisten alojen eläkelait yhdistyvät ja hallintoa koskevat säännökset selkiytyvät 2017 eläkeuudistuksessa.

Teksti Anne Iivonen Kuvat Kai Widell

Karoliina Kiuru näki Kevan julkisuuskolhut läheltä. Hän aloitti Kevan lakiasiainjohtajana juhannuksen alla ja jo syksyllä taloa riepotteli toimitusjohtajan eroilmoitus. Hän ei provosoidu eikä ota mitään kantaa Jukka Männistön tai Merja Ailuksen eroihin.

Avoimuuden kannattajana hän kuitenkin mainitsee, että läpinäkyvyyden eteen tehdään koko ajan töitä. Konkreettisena osoituksena tästä on ostokuittien julkistaminen verkossa.

– Julkisena toimijana meillä ei ole salattavaa. Kevan tekemien ostojen dokumentit ovat alkuvuodesta lähtien olleet kenen tahansa saatavilla verkkopalvelussamme. Samalla halusimme parantaa median tasapuolista palvelua.

Kiurun kädenjälki Keva-laissa

Muutokset alkavat näkyä, kun Kevan hallintoa ja rahoitusta säätävä Keva-laki tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Laissa määritellään muun muassa toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimukset.

Yleisesti arvellaan, että Kevan toimitusjohtajan paikka on perinteisesti pedattu Keskustan mandaatille ja että valinta olisi poliittinen. Näin, vaikka julkisuuteen muuta sanotaan.

– Toimitusjohtajan valinnasta vastaavat Kevan hallitus ja valtuuskunta. Viran kelpoisuusvaatimukset noudattavat muiden julkisen puolen toimijoiden vastaavia. Valittavalla toimitusjohtajalla täytyy olla osaamista ja näyttöä johtamistaidoista, Kiuru sanoo ja viittaa tulevaan hallintouudistuksen sisältöön.

Kevan hallinnossa on nyt kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustus. Lain valmistelun yhteydessä linjattiin, että Keva-lain hyväksymisen jälkeen selvitetään Kevan hallintoelinten kokoonpanoa.

– Keskustelun kohteena on ollut työmarkkinaosapuolten edustus hallinnossa työeläkeyhtiöitä vastaavin tavoin pariteettiperiaatetta noudattaen, Kiuru kertoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan tehtävien laajennuttua hallintoedustuksia on syytä miettiä uudelleen. Muutoksia selvitetään ja ennen huhtikuussa 2017 pidettäviä kuntavaaleja päätetään valtuuskunnan, hallituksen ja sijoitustoimintaa ohjaavan neuvottelukunnan kokoonpanoista.

– Julkisen alan työmarkkinaosapuolilla on parhain työelämätuntemus. Siksi on luontevaa, että he osallistuvat julkisten alojen työeläkkeitä koskevaan päätöksentekoon, Kiuru sanoo.

Muutokset ajoittuvat samaan hetkeen koko työeläkejärjestelmän uudistuksen kanssa. Eläkeikä nousee ja karttumat yhdenmukaistuvat. Mittava lakipaketti valmistuu eduskunnassa ennen joulutaukoa ja presidentin vahvistettua astuu sitten voimaan 2017 yksityisellä ja julkisella sektorilla yhtä aikaa.

Kunnallinen eläkelaki, kirkon eläkelaki ja valtion eläkelaki sulautuvat julkisten alojen eläkelaiksi ­JuELiksi.

– Tähän saumaan istuu luontevasti se, että hallinnon ja rahoituksen säännökset siirretään omaan lakiinsa, Kiuru sanoo.

Ei jämähdä eläkeviraksi

Kiurun nimitys lakiasiainjohtajaksi oli iso loikka uralla eteenpäin. Juristin järkevyydellä hän toteaa, ettei tämä ole hänelle eläkevirka.

– Suunta on pidettävä muutoksille avoimena. Urallani olen saanut tehdä ammatillisesti kiinnostavia töitä. Hyvästä työilmapiiristä, siitä mitä Keva-­vuosina olen oppinut, saan kiittää edeltäjääni Anne Perälehto-Virkkalaa.

– Hän vei läpi JuELin valmistelun sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. Sain vastuulleni keskittyä Keva-lain valmisteluun tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriöön, Kiuru kertoo.

Vastavalmistuneena juristina Kiuru työskenteli 2000-luvun alussa työttömyyskassassa. Kevaan hän tuli 2004 rekisteripuolen lakimieheksi.

– Meillä on hyvä 18 henkilön työtiimi. Pidän tehokkaasta, mutta välittömästä työilmapiiristämme.

Kiurun johtamasta lakiyksiköstä lähtee sisäiset ohjeet eläkelakien ja julkisuuslain tulkinnasta.

– Osaamista jaamme auliisti sekä sisäisille että ulkoisille asiakkaillemme. Julkisena toimijana Keva diarioi päiväkirjaan kaiken. Olemme tukitoimi organisaatiollemme ja lakiyksikkömme ohjeistaa muun muassa myös julkisten hankintojen kilpailuttamista.

Karoliina Kiuru

kuka?

Karoliina Kiuru

Ikä: 38-vuotias

Koulutus: OTK

Työ: lakiasianjohtaja Kevassa, yleni yksikön johtoon lakiasiainpäällikön vakanssilta

Perhe: asuu Espoossa, aviomies, 6- ja 8-vuotiaat lapset

Harrastukset: salibandy, sähly ja juokseminen, kirjallisuus.

Eduskunta (taustalla remontissa) käsittelee paraikaa Keva-lakia. Laki valmisteltiin valtiovarainministeriön vetämässä työryhmässä. Kevalaiset, Karoliina Kiuru mukaan lukien, olivat tässä asiantuntija-apuna.
Eduskunta (taustalla remontissa) käsittelee paraikaa Keva-lakia. Laki valmisteltiin valtiovarainministeriön vetämässä työryhmässä. Kevalaiset, Karoliina Kiuru mukaan lukien, olivat tässä asiantuntija-apuna.

Kuntarakennemuutokset heijastuvat Kevaan

Kuntien rakennemuutos muuttaa julkista sektoria tuntuvasti. Oletettavasti lähivuosina kuntien palveluja yhtiöitetään enenevästi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelyvastuu siirtyy kunnilta 15 sote-alueelle, jotka ostavat palveluja myös yksityissektorilta. Niissä palveluja hankitaan raha ja järki edellä; näin politiikka ohjaa kustannustehokkuuteen.

Lakiasiainjohtaja Karoliina Kiuru sanoo, että useimmissa tapauksissa jos työntekijät ovat siirtyneet kuntatyönantajan palveluksesta yritysmuotoiseen yhtiöön, on haluttu jatkaa työn vakuuttamista Kevassa.

– Kun tulin töihin Kevaan 2004 rekisteripuolen lakimieheksi, tehtäväni oli vakuuttamisen tulkinta eli rajanveto työntekijän ja yrittäjyyden välillä, Kiuru sanoo.

– Lähtökohtaisesti kaikesta julkisella sektorilla tehdystä työstä karttuu eläkettä.

Anne Iivonen