asiantuntija

Moni yrittäjä

alivakuuttaa työnsä

Ensimmäistä kertaa on käytössä aineisto, jonka avulla voidaan ammatin- ja liikkeenharjoittajien YEL-vakuutuksen työtuloa verrata yritystoiminnan verotettuihin ansio- ja pääomatuloihin. Tulos paljastaa usein alivakuuttamista.

Työtulojen matala taso heijastuu monin eri tavoin yrittäjän sosiaaliturvaan. Tämä on aina ollut YEL-vakuuttamisen ongelma.

Pieni työtulo voi johtua siitä, että yrittäjän työpanos on aidosti vähäinen, mutta kyse voi olla myös tietoisesta alivakuuttamisesta. Osaltaan työtulon liian matala taso voi johtua myös siitä, että yrittäjä arvioi työtulonsa liian alhaiseksi vakuutuksen alkaessa, eikä huomaa korottaa työtuloaan toiminnan laajetessa.

Alivakuuttamisen laajuutta ja ylipäätään työtulojen suhdetta yrittäjän ansiotuloihin on aiemmin ollut vaikea arvioida.

Nyt Eläketurvakeskuksella on ensimmäistä kertaa käytössä aineisto, jonka avulla voidaan verrata ammatin- ja liikkeenharjoittajina verotettujen YEL-vakuutettujen työtuloa ja yritystoiminnan verotettuja ansio- ja pääomatuloja.

Aineisto käsittää noin kolmanneksen (76 000) kaikista yrittäjistä (209 000). Yhtiömuodossa ­tapahtuva yritystoiminta jää tarkastelun ulkopuolelle.

Työtulot ovat yleensä alempia kuin ansiotulot. Ammatin- ja liikkeenharjoittajien vuosiansiotulo oli keskimäärin 27 100 euroa ja työtulo 18 700 euroa. Työtulon ja ansiotulon suhde oli keskimäärin 69 prosenttia.

Noin puolet yrittäjistä ansaitsi vuodessa vain noin 20 000 euroa eli monen tulot jäivät selvästi keskiarvoa pienemmiksi. Noin puolella yrittäjistä oli työtulo alle 15 000 euroa ja lähes neljällä viidesosalla YEL-työtulo jäi alle 25 000 euroon. Luvut perustuvat vuoden 2013 tietoihin.

Työtulo vastaa pienillä ansiotuloilla paremmin verotettuja ansiotuloja kuin isommilla tuloilla. Mitä korkeampiin tuloihin siirrytään, sitä pienempi on vahvistettu työtulo suhteessa ansiotuloihin (Taulukko 1).

Näyttää jopa siltä, että osa pienituloisista yrittäjistä vakuuttaa itsensä korkeammalla työtulolla kuin mitä heidän ansionsa ovat. Näissä tilanteissa ei yleensä ole kyse ylivakuuttamisesta vaan siitä, että työtulon ja ansiotulon suhteen hajonta voi yhteen vuoteen rajoittuvassa yksilötason tarkastelussa olla suuri. Taloudellinen tilanne on voinut vaikuttaa monen yrittäjän kohdalla verotettavaan tulokseen.

Verotettava ansiotulo voi useasta muustakin syystä kuin taloudellisesta tilanteesta johtuen vaihdella huomattavasti yksittäisinä vuosina. Aineiston perusteella näyttää siltä, että monen yrittäjän työtulo on hyvällä tasolla, jos verotettavaa ansiotuloa pidetään mittarina. Mutta on myös selvä joukko yrittäjiä, joiden työtulo on selvästi pienempi kuin verotettu ansiotulo.

Naisten YEL-vakuutus on miehiä paremmalla tasolla. Vakuutuskäyttäytymisessä on eroja: miesten työtulo suhteessa ansiotuloon oli 63 prosenttia ja naisilla 79 prosenttia (Kuvio 1).

Miesten keskimääräiset vuosiansiotulot (29 100 euroa) olivat naisten tuloja (24 100) selvästi korkeammat, mutta työtulojen osalta tilanne on päinvastainen. Naisten työtulo (19 100) on miehiä korkeampi (18 500).

Näyttää siltä, että naisten työtulot seuraavat verotettuja ansiotuloja selvästi tiiviimmin kuin miesten työtulot. Ilmiötä voi selittää työmarkkinoiden eriytymisen lisäksi myös töiden erilainen luonne.

Miehet työskentelevät usein aloilla, joissa töiden vaihtelu voi olla hyvin suurta. On myös mahdollista, että osalla miesvaltaisista aloista on työpanoksen arvon (työtulon) määrittely vaikeampaa kuin joillakin naisvaltaisilla aloilla. Varautuminen perhevapaisiin voi myös osaltaan nostaa naisten YEL-työtuloa nuoremmissa ikäryhmissä.

Pääomatulon merkitys on varsin pieni ammatin- ja liikkeenharjoittajille. Pääomatulon määrä kasvaa iän myötä ja yrittäjät näyttävät nostavan selvästi eniten pääomatuloa eläkeiän kynnyksellä (Kuvio 2).

Tämä ilmiö voi osin selittyä yritystoiminnan lopettamiseen liittyvillä tuloilla. Yksittäisissä tapauksissa pääomatulo voi olla merkittävä tuloerä yrittäjille, mutta keskimäärin kohdejoukon yrittäjät saivat pääomatuloa vain 1 900 euroa vuodessa. On mahdollista, että yhtiömuodossa tapahtuvassa yritystoiminnassa pääomatulon rooli on suurempi.

Työtulon tarkistus jää usein tekemättä. Osa yrittäjistä tarkistaa työtuloansa todella harvoin. Kohdejoukosta noin neljännes ei ole tehnyt muutoksia työtuloonsa koko yrittäjätoimintansa aikana.

Vajaalla kolmanneksella on työtulo ollut samalla tasolla yli viisi vuotta ja 10 prosentilla yli 10 vuotta. Osalla yrittäjiä tämä voi vastata todellista tilannetta, mutta on varmasti tilanteita, joissa noin pitkän yrittäjäjakson aikana yrittäjän työpanoksessa tapahtuu muutoksia joiden tulisi heijastua työtuloon.

Juha Knuuti, Erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus
Juha Knuuti, Erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus
Markus Palomurto, Kehityspäällikkö, Eläketurvakeskus
Markus Palomurto, Kehityspäällikkö, Eläketurvakeskus

Raportti YEL-eläketurvasta

Eläketurvakeskuksen asiantuntijat Juha Knuuti ja Markus Palomurto ovat tutkineet YEL-työtulon ja yritystoiminnan ansiotulon suhdetta.

Joulukuussa ilmestyy ekonomisti Janne Salosen toimitttama raportti Yrittäjien lakisääteinen eläketurva – työurat, työtulot ja rahoitus. Eläketurvakeskuksen raportteja 10/2015.

Raportissa tarkastellaan yrittäjien työuraa, eläkkeitä, työtuloa sekä eläkejärjestelmän toimeenpanoa.