Tiedoksi

Palstan toimittanut Sirkku Aalto

Perustulokokeilun tieteellistä arviointia johtava työelämä­professori Olli Kangas kertoo, että arvioin­nin tarkoituksena on tutkia perustulon kokeiluun osallistuvien työllisyyttä sekä hyvinvointia, kuten ­terveyttä ja luottamusta esimerkiksi muita ihmisiä sekä sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan.
Perustulokokeilun tieteellistä arviointia johtava työelämä­professori Olli Kangas kertoo, että arvioin­nin tarkoituksena on tutkia perustulon kokeiluun osallistuvien työllisyyttä sekä hyvinvointia, kuten ­terveyttä ja luottamusta esimerkiksi muita ihmisiä sekä sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan.

Perustulokokeilun vaikutuksista saadaan selvyyttä jo alkuvuonna

Perustulokokeilun tieteellinen arviointi alkaa pian. Kokeilu alkoi vuonna 2017, ja se jatkuu tämän vuoden loppuun.

Tutkimusryhmää johtava työelämäprofessori Olli Kangas Turun yliopistosta kertoo, että­ varhaisimpia tuloksia kokeilun ensimmäisestä vuodesta saadaan, kun kaikki vuoden 2017 rekisterit ovat valmiita ja ne on alustavasti analysoitu tammikuussa 2019.

– Luotettavampia tuloksia saadaan maaliskuussa, Kangas jatkaa.

Koko kokeilun osalta lopulliset tutkimustulokset valmistuvat vuonna 2020.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kyselyn, rekisteritietojen sekä syvähaastatteluiden keinoin tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen ja hyvinvointiin. Kyselyn tiedot kattavat vuodet 2017–2018.

Tutkimuksessa perustulokokeiluun osallistuvaa 2 000 henkilön ryhmää verrataan verrokkiryhmään. Verrokkiryhmä koostuu samankaltaisista henkilöistä, jotka eivät tulleet valituksi kokeiluun.

Kokeiluun valikoituneet iältään 25–58-vuotiaat työttömät ovat saaneet joka kuukausi 560 euroa perustuloa riippumatta muista tuloista tai esimerkiksi siitä, hakevatko he aktiivisesti töitä.

Kysely: Valtaosa nuorista kokee työkykynsä hyväksi

Valtaosa nuorista työntekijöistä pitää fyysistä työkykyään hyvänä tai erittäin hyvänä, ­ilmenee S-ryhmän, Työterveyslaitoksen ja työeläkeyhtiö Elon kyselystä.

Kyselyyn vastanneista 1 457 alle 25-vuo­tiaasta S-ryhmässä työskentelevästä 92 prosenttia piti työkykyään erittäin tai melko hyvänä työnsä fyysisten vaatimusten kannalta.

Kuitenkin 39 prosenttia vastaajista oli kokenut mielialansa alakuloiseksi, masentuneeksi tai toivottomaksi viimeisen kuukauden aikana.

Sähköiseen kyselyyn vastanneista 81 prosenttia oli naisia ja vastaajien keski-ikä oli 22 vuotta. Kysely tehtiin alkuvuodesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi alkuvuonna verrattuna viime vuoteen. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 11 100 henkilöä, mikä on 770 enemmän kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa.

Lisäys johtuu täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvusta. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut vähintään 60 prosenttia.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä noin 18 600 henkilöä.

Tänä vuonna heinäkuun lopussa työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä oli kaikkiaan reilut 140 000 ihmistä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi lähes samana kuin viime vuonna samaan aikaan.

Tulotiedot tulorekisteriin tammikuusta lähtien

Työnantajien on ilmoitettava tiedot maksamistaan ansiotuloista sähköiseen tulorekisteriin ensi vuoden alusta lähtien.

Ilmarisen tuoreen kyselyn mukaan enin osa yritysten palkka- ja taloushallinnossa työskentelevistä tiesi, mikä tulorekisteri on. Valmiudet ovat siis korkealla.

Syksyn kyselyyn vastanneista tilitoimistoista lähes kaikki (96 %) tiesivät, mikä tulorekisteri on ja 80 prosenttia tunnisti, miten se vaikuttaa tilitoimiston toimintaan.

– Yritysten palkka- ja taloushallinnossa työskentelevistä 70 prosenttia tiesi tulorekisterin ja puolet tunnisti, miten se vaikuttaa yrityksen toimintaan, kertoo eläkevakuutusjohtaja Tiina Nurmi Ilmarisen tiedotteessa.

Palkan maksusta tiedot tulorekisteriin voi ilmoittaa teknisen rajapinnan kautta tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa lataamalla tiedot tiedostona tai syöttämällä tiedot verkkolomakkeella. Paperilomakkeella tiedot voi antaa vain erityisestä syystä.

Jotta ansiotulotietoja ilmoittava palkanmaksaja voi käyttää tulorekisterin teknistä rajapintaa, se tarvitsee käyttöönsä tulorekisterin varmennepalvelun julkaiseman varmenteen. Varmenteella tunnistetaan yritys tai organisaatio, joka ilmoittaa tulotietoja tai käyttää tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja. Lisäksi varmenteella varmistetaan aineiston muuttumattomuus.

Hakemuksen teknisen rajapinnan käyttämiseksi voi tehdä 1. marraskuuta alkaen tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Varmenne tilataan samassa yhteydessä.

Tulorekisteri on Verohallinnon ylläpitämä kansallinen sähköinen tietokanta ansio-, eläke- ja etuustiedoille. Eläke- ja etuustiedot ­ilmoitetaan tulorekisteriin vuodesta 2020 ­alkaen.

Opi uutta

Vahvista

asiantuntijuuttasi

eläkeasioissa.

@

ETK on luotettava työeläkealan osaaja ja kouluttaja. Kevään koulutuksissa on laaja kattaus oppia ja osaamisen vahvistamista. Muutama esimerkki valikoimistamme:

Eläkeneuvojien teemapäivä 16.10.

Muutoksenhausta ajankohtaista 17.10.

Työeläkkeiden rahoitus 24.10.

Ensisijaisten etujen vaikutus työeläkkeeseen 31.10.

Eläketurvakeskus kouluttaa,

ilmoittaudu verkossa.

www.etk.fi/koulutus

Nimitykset

Varma


Lääketieteen ­lisensiaatti Jan Schugk on nimitetty 1.4.2019 alkaen Varman ylilääkäriksi. Hän raportoi tehtävästään suoraan toimitusjohtajalle.

Ennen ylilääkärin tehtävän ­vastaanottamista Schugk aloittaa Varmassa työkykyjohtamisen tutkimustoiminnoissa projektijohtajana tänä syksynä 1.10. alkaen.

Schugk siirtyy Varmaan Elin­keinoelämän keskusliiton asian­tuntijalääkärin tehtävästä.

Varman nykyinen ylilääkäri Jukka Kivekäs jättää ylilääkärin tehtävän 1.4.2019, mutta jatkaa sen jälkeen Varmassa asiantuntija­lääkärin tehtävässä.

Keva

Kevan IT-johtajaksi on valittu ­varatuomari, oikeustieteen kandidaatti Tommi Heinonen 1.5. lukien. IT-johtaja on Kevan johtoryhmän jäsen. Heinonen siirtyy ­Kevaan CGI Suomi Oy:stä Vice ­President, Pension Services -tehtävästä.

Kuukauden twiitti

Työeläkevarojen määrä ylitti historiallisen 200 miljardia euroa. Hurraa-huutojen jälkeen on ­hyvä muistaa, että eläkevastuut ovat yli 600 miljardia euroa.

Työeläkevarat ensimmäistä kertaa yli 200 ­miljardia euroa (TELAn tiedote 28.8.).

Mikko Sankala @sankamike

28.8. klo 11.44

728 €

Tutkintoon johtavasta opiskelusta kertyy työeläkettä ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018).

Eläkettä karttuu enintään viiden vuoden ajalta. Ylemmästä korkeakoulututkinnosta saa 55 euron kuukausieläkkeen. Opiskelusta kertyneet eläkkeet maksaa valtio.