ELÄKELAJI

Osittainen vanhuuseläke

Suurin osa ottaa rahat ja jatkaa työssä

Uutta joustavaa eläkelajia suosivat keskituloiset yksityisellä sektorilla työskentelevät miehet. Heistä yli kaksi kolmesta jatkaa työssä, ja lähes kaikki ottivat maksimin eli 50 prosenttia eläkkeestä maksuun.

teksti antti karkiainen | kuvitus markku laitinen

Osittainen varhennettu vanhuuseläke (ove) on ollut voimassa jo reilut puolitoista vuotta. Heinäkuun loppuun mennessä eläkettä on hakenut noin 20 000 suomalaista. Heistä 16 500:n eläke on alkanut.

Hakijoista 14 000 jätti hakemuksensa viime vuonna. Vaikka määrään ei tänä vuonna päästä, eläkelajin suosio ei ole hiipumassa. Ensimmäisenä vuonna eläke avautui kaikille 61 vuotta täyttäneille ensi kertaa. Nyt tilanne on normalisoitunut: yksi ikäluokka saavuttaa eläkelajin alaikärajan vuodessa.

– Hakemisalttius on viime vuoden tasolla. Jos tahti jatkuu loppuvuoden tällaisena, myös tänä vuonna joka kymmenes 61 vuotta täyttävistä vakuutetuista hakee osittaista vanhuuseläkettä, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Miesten suosima eläkelaji

Peräti kaksi kolmesta osittaisen vanhuuseläkkeen saajasta on mies. Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksen (6/2017) mukaan suurin syy eläkkeen ottamiseen on epävarmuus tulevasta eliniästä ja terveydestä.

Eläkkeen hyödyntäjät ovat enimmäkseen keskituloisia. Reilut kaksi kolmesta työskenteli viime vuoden lopussa. Työttömiä osittaisen vanhuuseläkkeen saajista oli 18 prosenttia. Kyselytutkimuksen mukaan työskentelijöistä 60 prosenttia aikoi jatkaa työssä normaalisti.

Lähes kaikki (87 %) ottavat maksimin eli puolet eläkkeestään varhennettuna. Heidän keskimääräinen eläke on 800 euroa kuukaudessa. Naisten eläke on 670 euroa ja miesten 888 euroa.

Viidesosa uuden eläkelajin hyödyntäjistä on yrittäjiä, kolme neljästä työskentelee tai on viimeksi työskennellyt yksityisellä sektorilla.

Osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa 61-vuotiaana

Työuran loppupäässä osittainen vanhuuseläke antaa vapaat kädet. Sen voi ottaa maksuun tai olla ottamatta. Rajoittavia sääntöjä on oikeastaan vain kaksi: tulee olla työeläkettä kerryttäneitä ansioita, jotta jotain voi osittaa ja ikää vaaditut 61 vuotta.

Monet ovat oivaltaneet, että osittainen vanhuuseläke tarjoaa heille joustavan mahdollisuuden yhdistää työnteko ja eläke.

Uusi eläkelaji tuli 2017 eläkeuudistuksessa. Vuonna 1949 tai sen jälkeen syntyneet ovat voineet ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen aikaisintaan 61-vuotiaana. Vuonna 1964 syntyneillä alaikäraja nousee 62 ikävuoteen ja 1965 syntyneistä lähtien alaikäraja sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen.

Kertyneestä eläkkeestä 61-vuotias voi ottaa osan maksuun: joko 25 tai 50 prosenttia. Eläkettä vähennetään pysyvällä 0,4 prosentin varhennusvähennyksellä jokaista varhennuskuukautta kohti. Esimerkiksi kaksi vuotta ennen oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää otettu osittainen vanhuuseläke pienenee 9,6 prosenttia. Se on normi-ikää aikaisemmin nostetun eläkkeen hinta, ja sen saaja maksaa pienempänä kuukausieläkkeenä.

Vähennys säilyy varhennetussa osuudessa myös vanhuuseläkkeen alkaessa osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen.

Kuten täyttä vanhuuseläkettä, myös osittaista vanhuuseläkettä tarkistetaan elinaikakertoimella.

Osittaisella eläkkeellä oleva voi työskennellä sen verran kuin haluaa. Siihen ei liity työaika- tai palkkaseurantaa.

Lisätietoja tästä ja muista eläke-etuuksista Työeläke.fi:ssä.

Anne Iivonen

Joka kymmenes 61 vuotta täyttävistä vakuutetuista hakee osittaista vanhuuseläkettä.

Jari Kannisto, kehityspäällikkö

”Eläkelajin suosio ei ole hiipumassa.”