ASIANTUNTIJALTA

Eläkeläisten taloudellinen tyytyväisyys – ristiriitainen ilmiö

Eläkeläiset ovat nuorempia väestöryhmiä tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa. Tämä on ristiriitainen havainto, sillä eläkeläisten tulotaso on nuorempia väestöryhmiä matalampi. Ilmiötä kutsutaan tyytyväisyys­paradoksiksi.

Väitöskirjassani tutkin, voisiko paradoksi selittyä erilaisilla toimeentulovertailuilla. Keskeisiä näkökulmia olivat vertailut eri väestöryhmiin ja omaan aiempaan taloudelliseen tilanteeseen.

Eläkkeelle siirtymiseen liittyy mielikuva toimeentulon heikkenemisestä. Kuitenkin vastoin yleistä mielikuvaa, vanhuuseläkkeelle siirtyvien kokemusten seuranta osoitti toimeentulokokemusten heikkenevän Euroopan maissa keskimäärin vain hieman.

Tulokset osoittivat sekä eläkereitin että asuinmaan taloudellinen kontekstin muokkaavan Euroopan maissa asuvien ikääntyneiden kokemuksia toimeentulon riittävyydestä ehkä odottamattomallakin tavalla, ikääntyneiden tosiasiallista tulotasoa enemmän.

Eläkkeelle siirtyminen on kuitenkin yksilöllinen prosessi. Moni eläköityy työstä, mutta eläkkeelle siirrytään myös työttömyydestä tai muusta työelämän ulkopuolisesta toiminnasta. Työstä eläköityvillä tulot usein putoavat ja työttömillä nousevat, muiden tilanteeseen liittyy enemmän epävarmuutta.

Tulomuutoksen huomioiminen ei kuitenkaan poistanut sitä tosiasiaa, että työstä siirtyvien kokemukset heikkenevät ja erityisesti työttömyydestä ja mutta myös muusta toiminnasta siirtyvien paranevat eläköityessä.

Nykytilanteen vertailu käy eläkkeelle siirryttäessä siis myös suhteessa edelliseen työmarkkina-asemaan. Riittävyysarvioihin saattaa vaikuttaa rahan lähde, eli työ tai jokin sosiaaliturvan muoto.

Vertailut toisiin eläkeläisiin muokkaavat toimeentulokokemuksia. Joku pärjää pienemmällä, kun toiselle runsaatkaan tulot eivät riitä.

Aiemmissa tutkimuksissa eläkeläisten vertailuryhmän on oletettu koostuvan toisista eläkeläisistä ja pysyvän samana ikääntymisen eri vaiheissa. Tässä tutkimuksessa tarjolla oli kolme mahdollista vertailuryhmää; koko väestö, työikäiset ja eläkeläiset.

Tulokset kuitenkin osoittivat toisten eläkeläisten toimivan sekä nuorempien että vanhempien vanhuuseläkeläisten vertailuryhmänä. Päätelmiä ei tehdä koko väestön tilanteen perusteella.

Yllättävämpää kuitenkin oli tulos muiden samassa maassa asuvien eläkeläisten tulojen vaikutuksesta. Niissä Euroopan maissa, joissa eläkeläisten keskitulot olivat korkeammat, arvioitiin omat tulot riittämättömämmäksi ja päinvastoin. Tulos voi kertoa korkeamman elintason kasvattamista kulutusta koskevista odotuksista.

Eläkeläisten tai koko väestön tuloeroilla ei ollut yhteyttä kokemuksiin. Tästä voi päätellä, että kokemukseen omasta toimeentulosta näyttäisi siis vaikuttavan loppujen lopuksi havainnot lähiympäristössä olevien samakaltaisten ihmisten toimeentulosta. Todennäköisesti eläkeläisten elämänpiirissä on enemmän eläkeläisiä, ja vertailuryhmän valinta on luonteva.

Toimeentulokokemus on moniulotteinen ilmiö. Tutkimus ei selittänyt tyytyväisyysparadoksia, mutta osoitti eläkeläisten toimeentulokokemuksen muodostuvan suhteessa toisiin ihmisiin ja omassa elämässä tapahtuviin muutoksiin.

Luonnollisesti myös taloudellisilla ja muilla resursseilla on merkitystä. Matalat tulot, heikko terveys ja matala koulutustaso vähentävät taloudellista tyytyväisyyttä Euroopan laajuisesti.

Sukupuolten välillä kokemuksissa ei ole eroa Suomessa. Muualla Euroopassa naiset kokevat hieman enemmän vaikeuksia. Myös yksin asumisella on selkeämpi yhteys kokemuksiin Euroopassa kuin Suomessa.

Kokonaisuudessaan eläkeläisten kokemukset toimeentulosta ovat hieman työssä käyviä heikompia, mutta selkeästi työttömiä ja muita väestöryhmiä parempia.

Liisa-Maria Palomäki,
Tutkija,
Eläketurvakeskus

Liisa-Maria Palomäki

Tutkija

Eläketurvakeskus

Toimeentulo­vaikeuksien yleisyys Euroopassa

Vakavimpia toimeentulovaikeuksia kokeneet

vanhuuseläkeläiset 9 %

työssäkäyvät 5 %

työttömät 24 %

muut 16 %

Toimeentulo muuttui eläkkeelle siirryttäessä

ääripäinä Kreikka -0.62 ja Puola +0.19 (keskiarvo)

Toimeentulovaikeudet Suomessa tuloryhmittäin

1. desiili 48 %

5. desiili 35 %

10. desiili 6,5 %.

(vuodelta 2006)

Väitöskirja eläkeläisten toimeentulokoke­muksista

Liisa-Maria Palomäen väitöskirja koostuu neljästä artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Tilastolliset analyysit perustuvat Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -kyselytutkimuksiin vuosilta 2004, 2006 ja 2009 sekä eurooppalaisen tulo- ja elinoloaineiston EU-Silc:n poikkileikkaus ja pitkittäisaineistoihin vuosilta 2005−2013.

Pensioners’ subjective economic well-being in European countries: Comparisons behind the income satisfaction paradox. Finnish Centre for pensions, Studies 04/2018. Finnish centre for pensions: Helsinki