ULKOMAANTYÖ

A1 osoittaa kuulumisen lähtömaan sosiaaliturvaan

Automatiikka tuli avuksi

vakuuttamisratkaisuissa

Ulkomaille töihin lähtevä pakkaa mukaansa muutakin kuin salmiakkia ja ruisleipää. Monille niitäkin haluttavampi matkaeväs on A1-todistus.

teksti anne iivonen | kuvitus jouko ollikainen

Ulkomaille työhön lähtevä voi säilyttää kytkennän kotimaan sosiaaliturvaan ja etuisuuksiin ja välttyä kohdemaan sivukuluilta. Tämän hän osoittaa A1-todistuksella. Todistuksen voi saada, kun lähtee tilapäisesti työhön EU-maahan tai maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus.

Todistuksella on iso voima kohdemaassa. Sillä pystyy osoittamaan, että on siirtynyt toiseen maahan työskentelemään esimerkiksi ns. lähetettynä työntekijänä.

Ratkaisun A1-todistuksen saamisesta tekee Suomessa ainoastaan Eläketurvakeskus. Eläkelaitokset ohjaavat työnantajat näissä tilanteissa Eläketurvakeskuksen puoleen.

Kehityspäällikkö Karoliina Nurmi Eläketurvakeskuksen lakiosastolta kertoo, että kätevintä on jättää hakemus Eläketurvakeskuksen sähköisessä palvelussa. Näin käsittely nopeutuu. Useat maat ovat kiristäneet lainsäädäntöään, ja työntekijää pyydetään esittämään A1-todistus heti työskentelyn alussa. Tästä tulee usein haasteita työnantajille, kun todistus pitäisi saada heti ja projektit ovat alkamassa.

– Automatisoimme hakemuskäsittelymme. Tällä hetkellä kone ratkaisee jo yhden kolmasosan hakemuksista sekä lähettää valmiin A1-todistuksen suoraan paluupostissa työnantajalle ja työntekijälle, Nurmi kertoo.

Kaikesta ei automatiikalla ja valmiiksi koodatuilla kaavoilla selvitä, mutta ratkaisevan hyödyllisiksi uudet sovellukset ovat osoittautuneet. Ulkomaanvakuuttamisen asiantuntijoiden käsiin hakemus tulee siinä vaiheessa, kun tilannetta pitää tarkastella lähemmin.

– Soveltamissäännöksiä on noin 250. Niitä vasten asiantuntijamme on pystyttävä ratkaisemaan asiakkaan kokonaistilanne. Onneksi robotti ja automatisaatio hoitavat pitkälti rutiinityön ja vapauttavat aikaa vaativampiin ratkaisuihin, Nurmi kertoo.

Laki velvoittaa Eläketurvakeskuksen selvittämään lähtijän oikeudet ja myöntämään todistuksia, jolla ulkomailla työtä tekevä osoittaa olevansa lähettäjämaan sosiaaliturvan ja -vakuutusten piirissä.

Jos lähetetyn työntekijän statuksen ehdot eivät täyty, ohjataan hakeutumaan työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. Tällöin sovelletaan pääsääntöä, jonka mukaan henkilö vakuutetaan työskentelymaassaan.

Ulkomaantyön vakuuttamisessa eteen tulevat tilanteet eivät ole yksinkertaisia. Esimerkiksi hakija ilmoittaa työskentelevänsä muutaman viikon nyt Ranskassa, loppuvuodesta Saksassa – hetken aikaa apurahansaajana ja myöhemmin työsuhteessa.

Asiantuntijan pääteltäväksi tulee, onko kyseessä kahden maan tilanne vai pääsäännön mukainen vakuuttaminen eli vakuutetaanko työskentelymaan mukaan. Usein tarvitaan lisätietoja työskentelyn kestosta ja siitä, mitä tekee väliajoilla.

– Variaatioita on runsaasti. Meillä on apuna soveltamisohjeet ja käytänteet, koska asetus ja EU-tuomioistuimen soveltamiskäytäntö ovat ympäripyöreitä, ulkomaanvakuuttamisen tiimistä vastaava Nurmi kertoo.

Eläketurvakeskuksen asiantuntijat tekevät myös paljon yhteistyötä naapurimaiden kanssa asioiden selventämiseksi.

Hakemuksia tulee jatkuvasti lisää, jopa ruuhkaksi asti. Nurmen työpari, kehityspäällikkö Teemu Puranen tuntee automaatiosovellusten mahdollisuudet. Hän on vastannut sovellusten kehittämisestä ja uusien palvelumuotojen käyttöön saamisesta.

Viime vuonna Eläketurvakeskus antoi lähes 10 500 henkilölle A1-todistuksen. Myönnettyjen todistusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Trendi on jyrkentynyt viimeisen kuuden vuoden aikana.

Kuluvan vuoden määrät näyttävät kasvaneen vielä aiempaakin voimakkaammin ja kesäkuuhun mennessä on saapunut sähköisiä hakemuksia yhtä paljon kuin koko edellisvuonna yhteensä. Lähetetyn työntekijän hakemuksista lähes puolet saapui viime vuonna sähköisen asioimispalvelun kautta. Tänä vuonna arviolta noin 2/3 hakemuksista tulee sähköisesti.

– Laajensimme sähköisen hakemuspalvelun myös henkilöasiakkaille. Tämä oli asiakaspalvelun parantamisen lisäksi tarpeellista myös hakemuskäsittelyn kannalta. Vain sähköisenä saapuneet hakemukset saadaan ratkaistua automaattisesti, Puranen täydentää.

Sähköisten palveluiden käyttäjänä asiakas voi näin tarkistaa vireillä olevan asiansa tilan ulkomaan eläkehakemuksen ja lähetetyn työntekijän todistuksen osalta.

– Yhtä lailla automatiikka on avuksi Suomeen tiedoksi tulleiden todistusten käsittelyssä. Viron todistuksista tulee enää murto-osa käsityönä tehtäväksi. Näissä tilanteissa robotti tarkastaa, onko henkilö yhtä aikaa Suomen vakuutuksessa ja ohjaa selvitettävät asiat suoraan käsittelijöille. Aikaa vapautuu näin syventymistä vaativaan työhön.

– Valtavan edistysaskelen käytännön töihimme saimme automaatiosovelluksen huolellisella räätälöinnillä, Puranen ja Nurmi kertovat.

Ensi vuonna sähköinen asiointi laajenee, kun sosiaaliturvatietojen sähköisen tietojen vaihdon (EESSI) myötä EU:n alueella viestit suihkivat bittiavaruudessa xml-tiedostoina.

Mobiilin sosiaaliturvan lakipaketti tuo selkeyttä Kela-käytäntöihin

Mobiilin sosiaaliturvan uudistuspaketin käsittely alkaa lokakuun puolivälissä eduskunnassa. Se on yksi Sipilän hallituksen päättyvistä kärkihankkeista. Työeläkkeitä koskevia sääntöjä ei tässä lakipaketissa muuteta, muutokset koskevat Kela-etuuksia.

– Sosiaaliturvaetuudet ja esimerkiksi Kelan lapsilisät ihminen mieltää usein tunnepohjalta, tietää sosiaali- ja terveysministeriössä uutta lakipakettia valmistellut neuvotteleva virkamies Henna Huhtamäki.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan uudistuspaketissa tarkentuu katse rahana maksettavien sosiaalivakuutuksen Kela-etuuksiin.

Lakipykälät vaikuttavat kaikkiin, jotka liikkuvat tilapäisesti tai pysyvämmin ulkomailla tai tulevat muista maista Suomeen. Ulkomaan lomamatkoja ei tässä kuitenkaan tarkoiteta.

– Selkeyttä on pidetty lainvalmistelussa johtotähtenä, sillä laki oli ajan myötä muotoutunut tilkkutäkiksi. Nykyisen lain säätämisvuodesta 1994 maailma on muuttunut ympärillämme, sanoo Huhtamäki.

– Tietysti tavoittelemme sitä, että ihmiset tulisivat tietoisemmiksi sosiaaliturvastaan jo siinä vaiheessa, kun suunnittelevat ulkomaille muuttoa, hän sanoo.

Uuden lakipaketin säännökset on kaavailtu tulevan voimaan ensi huhtikuun alusta, jotta muutoksista ehditään viestiä ihmisille ajoissa.

Työstä kertyneeseen työeläkkeeseen sovelletaan työeläkelainsäädäntöä, ja se kattaa ansioperusteisen eläketurvan. Näihin ei asumisperusteisen mobiilin sosiaaliturvan paketissa kajota. Asumisperusteisesti määräytyvät tyypillisesti muun muassa sairausvakuutus ja perhe-etuudet, joita siinä tarkastellaan.

– Useissa tapauksissa Suomesta ulkomaille lähtevän olisi järkevää selvittää kohdemaan sosiaaliturvan laajuus. Sillä saattaa paremminkin toimia se, että hakeutuu kohdemaan tarjoamien etuuksien piiriin, lakimuutoksen valmistelusta vastannut Huhtamäki sanoo.

Mutta kuitenkin ihmiset usein haluavat Suomen turvan. Monelle lähtijälle merkkaa enemmän turvallisuuden tunne ja tietoisuus siitä, että repussa ovat mukana Suomen Kela-etuudet ja lapsilisät. Kelan asiointi-palvelussa voi tarkastella, miten eri elämäntilanteet vaikuttavat sosiaaliturvan määräytymiseen.

Lakiuudistus helpottaa muun muassa Suomeen kausityötä tekemään tulevia pääsemistä etuuksien piirin.

– Se on konkreettinen tavoiteltu muutos, Huhtamäki sanoo.

Tyypillisesti Suomeen kausiluonteisesti työntekijöitä tulee muista maista maatalousalalle (luonnonmarjan poimijat eivät kuulu lain piiriin) sekä matkailu- ja rakennusalle.

Ulkomaantyön tilanteiden sosiaaliturvan säännöksiä miettineet ovat todenneet, että nykyinen enimmäisaika lähetettynä työntekijänä EU-alueen ulkopuolella (kaksi perättäistä viiden vuoden jaksoa) on liiankin pitkä aika.

Nyt ajatellaan, että kytkös lähtömaahan löyhtyy jo siinä ajassa. EU-alueella pääsääntöisesti vakuutusturva tulee työskentely- ja asuinmaan mukaan.

Anne Iivonen

Onneksi robotti ja automatisaatio hoitavat pitkälti rutiinityön ja vapauttavat aikaa vaativampiin ratkaisuihin.

Karoliina Nurmi, Eläketurvakeskus

Mikä on A1-todistus?

A1-todistus osoittaa, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan. EU-säännösten mukaan henkilöön tulee soveltaa vain yhden maan lainsäädäntöä kerrallaan. Pääsääntö on, että työ vakuutetaan työskentelymaan mukaan.

Pääsäännöstä ovat poikkeuksina esimerkiksi lähetetyt työntekijät ja yrittäjät sekä useassa maassa työskentelevät henkilöt.

Tällöin lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta työskentelymaahan, vaan todistuksen myöntäneeseen maahan.

Suomessa Eläketurvakeskus antaa A1-todistuksen. Todistus suositellaan haettavaksi sähköisen hakemuspalvelun kautta.

Mitä hyötyä A1-todistuksesta?

A1-todistus määrää, että ulkomaantyötä teettävä yritys maksaa sosiaalivakuutusmaksut Suomeen.

Työntekijän eläke karttuu tällöin Suomen lainsäädännön mukaan. Lisäksi esimerkiksi sairauspäivärahat saadaan Suomesta.

Henkilö kuuluu työskentelyvaltionsa sosiaaliturvaan, jos todistusta ei ole. Tällöin sovelletaan vakuuttamisen pääsääntöä eli vakuutusturva määräytyy työskentelymaan mukaan.

Eläketurvakeskus myöntää todistuksen, lähettää sen hakijalle sekä ilmoittaa myöntämästään A1-todistuksesta Kelalle ja eläkelaitokselle.

Kela lähettää eurooppalaisen sairaanhoitokortin toisessa EU-maassa työskentelevälle.

Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta Etk.fi-verkkopalvelussa.

Soveltamissäännöksiä on 250.

Niitä vastaan on pystyttävä ratkaisemaan

asiakkaan monimutkainen kokonaistilanne.

Karoliina Nurmi, Eläketurvakeskus