minä väitän!

YEL on rikki

Yrittäjien luottamus YEL-järjestelmään laahaa lattiaa. Suomen Yrittäjien jäsenistölleen tekemien kyselyiden mukaan jopa kaksi kolmesta vastaajasta alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihin nähden.

Merkittävin syy alivakuuttamiseen erityisesti nuorilla yrittäjillä on se, etteivät he usko saavansa rahoilleen vastinetta. Kaikista vastaajista jopa kolme neljästä ei usko, että he tulevat saamaan vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Saman verran vastaajista uskoo, että järjestelmää tullaan vielä muuttamaan merkittävästi ennen heidän eläkkeelle jäämistään.

Vain neljä prosenttia vastaajista luottaa täysin nykyiseen YEL-järjestelmään. Kahdella vastaajalla kolmesta luottamusta ei ole lainkaan tai vain hyvin vähän.

Vakuutusmaksut koetaan kohtuuttomiksi ja tämä entisestään vähentää halukkuutta osallistua järjestelmään. Yrittäjistä 58 prosenttia on täysin ja vielä 25 prosenttia osittain samaa mieltä väittämän ”Yrittäjän eläkevakuutusmaksu on kohtuuton suhteessa sillä saataviin etuuksiin” kanssa.

Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että heillä olisi parempi vanhuuden turva, jos he saisivat sijoittaa eläkevakuutukseen käyttämänsä rahat itse.

Myös avovastaukset sen kertovat: luottamus kankeaan, pakolliseen ja kalliiksi koettuun järjestelmään on rikki.

Järjestelmän katsotaan rajoittavan yrittäjän vapautta päättää omasta varautumisestaan yritystoiminnan riskeihin ja turvansa tasosta. Järjestelmä on liian jäykkä erilaisiin yritystoiminnan ja elämän ­tilanteisiin.

YEL on rikki ja se pitää korjata. Korjaukset pitää tehdä siten, että järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus yrittäjien, järjestelmän rahoittajien, silmissä paranee.

Yrittäjän vapautta ja vastuuta oman turvansa järjestämisestä on lisättävä. YEL-järjestelmä ei saa muodostaa yritystoiminnan aloittamiselle kynnystä. Byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa on liikaa muutoinkin. Pakkoa ei pidä lisätä eikä luoda uusia kategorioita yrittäjien ja työntekijöiden väliin.

Nykyjärjestelmän sisällä on mahdollista tehdä muutoksia Alle neljän kuukauden pituisen toiminnan vapaaehtoinen vakuuttaminen tulisi mahdollistaa.

Pakollisen vakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa nykyiseltä rajalta tasolle, jolla yrittäjä alkaa saada vakuutusmaksuilleen vastinetta eli ansiosidonnaista etuutta. Sairausvakuutuksessa raja on hieman reilussa 10 000 eurossa ja työttömyysturvassa noin 12 500 eurossa. Työeläketurvassa raja on vielä jossain selvästi korkeammalla.

On kuitenkin uskallettava ajatella myös isommin. Todellisten tulojen vakuuttamisen mahdollistaminen helpottaisi pienituloisia yrittäjiä.

Yrittäjän eläketurvan ja muun sosiaaliturvan eriyttämistä on pohdittava. Yrittäjistä kaksi kolmesta pitää ajatusta eriyttämisestä kannatettavana.

On kohtuutonta, että haluttomuus sijoittaa eläkejärjestelmään aiheuttaa yrittäjälle kauttaaltaan matalan sosiaaliturvan. Pohdittava olisi myös vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttaminen tilanteessa, jossa voidaan katsoa, että yrittäjä on kerryttänyt itselleen riittävän vanhuuden turvan.

Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin liittyy luonnollisesti useita seikkoja, jotka on selvitettävä huolellisesti. Olennaista on kuitenkin se, että uskalletaan kyseenalaistaa nykyinen järjestelmä ja tehdä analyysit vaihtoehtoisista tavoista järjestää yrittäjien sosiaaliturva. Osaamista siihen on.

Ennakkoluulottomuutta tarvitaan. Uudistukset on tehtävä kunnolla ja yrittäjiä kuunnellen. Näpertely ei riitä.

Janne Makkula Minä väitän -palstalla vieraileva kirjoittaja ottaa kantaa eläkekeskusteluun.

Kuka?

Janne Makkula

Ikä: 40-vuotias

Koulutus: OTK, VT

Työ: työmarkkinajohtaja, Suomen Yrittäjät ry.