luupin alla

Tutkijakollegat Sami Myllyniemi ja Susan Kuivalainen jakavat huomioitaan tutkimustuloksista. Eläkeläisten tulot ovat suuremmat kuin nuorten.
Tutkijakollegat Sami Myllyniemi ja Susan Kuivalainen jakavat huomioitaan tutkimustuloksista. Eläkeläisten tulot ovat suuremmat kuin nuorten.

Nuorilta peukku

eläketurvalle

Eläkebarometrin tulokset yllättivät tutkijat. Suomalaiset nuoret luottavat eläketurvaan ja tuntevat eläkeasioita muuta väestöä paremmin. Syyt löytyvät niin perheestä kuin politiikastakin, kertovat Susan Kuivalainen ja Sami Myllyniemi.

teksti Peter Lindström | kuvat Vesa Laitinen

Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen koki heinäkuun kylminä päivinä pienen yllätyksen. Hän kävi läpi tuoreen eläkebarometrin tuloksia, josta nousi esiin selkeä tieto: nuoret luottavat yhteiskunnan instituutioihin – myös eläkkeisiin.

Peräti 71 prosenttia alle 25-vuotiaista ilmoitti kyselytutkimuksessa luottavansa siihen, että lakisääteinen eläke turvaa vanhuuden.

– Sama luottamus paistaa nuorison muistakin vastauksista. Niin luottamuksessa eläketurvaan työkyvyttömyyden kohdatessa kuin perheenhuoltajan menehtyessä, Kuivalainen sanoo.

Lisäksi barometrista voi havaita, että nuorten luottamus eläkejärjestelmään on suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Nuorista järjestelmään luottaa 63 prosenttia, kun koko väestön keskimääräinen luottamusprosentti on 59.

– Olin odottanut vähän toisenlaisia tuloksia. Jokunen vuosi sitten nuorten luottamus oli heikompaa, Kuivalainen toteaa.

Hyvät luottamusluvut herättävät tutkijoissa paljon kysymyksiä. Nuorison arvoja ja mielipiteitä pitkään seurannut Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Sami Myllyniemi arvelee, että hyvän luottamuksen syitä kannatta etsiä ensin nuorison lähipiiristä.

– Ystävillä ja perhepiirillä on erityisen suuri merkitys nuorille. Esimerkiksi isovanhempien eläkevuodet vaikuttavat vahvasti nuorten mielikuviin eläketurvasta, Myllyniemi kertoo.

– Jos nuoriso peilaa toimeentuloaan isovanhempiensa, eläketurva näyttää kohtalaisen hyvältä. Tulotilastot kertovat, että eläkeläisten tulot ovat suuremmat kuin nuorten, Kuivalainen lisää.

Hyvinvointivaltion puolustajat

Isovanhempien toimeentulo on tutkijoiden mielestä kuitenkin vain yksi selitys. Myllyniemi arvelee, että nuorten luottamuksen taustalla vaikuttaa myös pitkä lamakausi ja poliittiset näkemysten muuttuminen.

– Nuorten arvot ovat mielenkiintoisessa ristiriidassa perinteisten arvotutkimusten kanssa. Yleensä kun ajat kovenevat, myös ihmisten arvot kovenevat. Suomen nuorison kohdalla asia menee täysin päinvastaisesti. Heidän arvonsa ovat nyt solidaarisempia kuin edellisen vuosikymmenen noususuhdanteessa. Entistä harvempi nuori allekirjoittaa väitteen, että menestyminen elämässä on itsestä kiinni tai että jokainen on itse vastuussa köyhyydestään.

– Meidän nuorisotutkimuksissa tämä näkyy luottamuksena hyvinvointivaltioon kuin myös nuorten huolena hyvinvointivaltion jatkumisesta. Näin tulkiten luottamus heijastunee myös eläkkeisiin, Myllyniemi arvioi.

Myllyniemen mukaan nuoriso muodostaa eläkeasioissa sivustaseuraajayhteiskunnan. Siihen on vaikea vaikuttaa nopeasti.

– Nuorten luottamus eläketurvaan kertoo eniten siitä, että valtaosa nuorisosta uskoo tai ainakin toivoo eläkeasioiden hoituvan ilman heidän pohdintojaan ja kannanottojaan.

Tieto ei tavoita keski-ikäisiä

Susan Kuivalainen arvioi, että nuorten kohdalla koetulla tuntemuksella ja luottamuksella ei ole yhteyttä. Luottamus ei riipu siitä tunnetaanko järjestelmää vai ei.

Eläkebarometrin perusteella nuoret ovat kuitenkin hyvin perillä eläkeasioista. Lähes 80 prosenttia alle 25-vuotiasta tietää, mistä eläke karttuu, ja kaksi kolmesta tietää, että vanhuuseläkeiän ikärajat nousevat.

– Itse asiassa nuoret tuntevat eläkeasiat paremmin kuin väestö keskimäärin. Samalla nuoret kuitenkin itse kokevat tietävänsä eläkeasioista muita heikommin. Ovat turhan vaatimattomia, Kuivalainen toteaa.

Kuivalainen on nuorisoa enemmän huolissaan aikuisista ja keski-ikäisistä.

– Eläkebarometrista voi havaita, että heillä luottamus eläketurvaan on muita heikompaa. He elävät ruuhkavuosiaan, jolloin tehdään suuria päätöksiä asuntolainasta, avioliitosta, perheestä ja työurasta. Siinä syntyy huolta paljosta.

Susan Kuivalainen

KUKA?

Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston osastopäällikkö

Valtiotieteiden tohtori

Sami Myllyniemi

KUKA?

Sami Myllyniemi

Nuorisotutkimusseura ry:n tilastotutkija

Valtiotieteiden maisteri.

Mielipiteiden ilmapuntari

Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta.

Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta kertoo, että he tekevät tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilmestynyttä barometria eläkejärjestelmän ja eläkeviestinnän kehittämiseksi. Barometri on hyödyksi myös eläkepolitiikkaa harjoittaville ja siitä kiinnostuneille.

– Olemme 1960-luvulta lähtien tehneet laajoja tutkimuksia ihmisten eläkemielipiteistä ja käyttäytymisestä.

Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin ja sen toteuttaa Kantar TNS Oy. Ensimmäiseen eläkebarometriin haastateltiin 1 000 henkilöä. Haastateltavat olivat 15–79-vuotiaita.