INFOGRAFIIKKA

Valoisa vai synkkä tulevaisuus?

Miten työeläkemaksu reagoi, jos työllisyysaste nousee huippulukemiin tai talouden kehitys pysähtyy?

Teksti Anne Iivonen | Data Heikki Tikanmäki

Eläketurvakeskus yhteistyökumppaneineen on tarkastellut työn muutoksen kehityskulkujen vaikutuksia eläketurvaan. Omaa napaansa pidemmällä katsoville skenaariot ovat punnittuja laskelmia.

Ne piirtävät eteemme kuviteltuja työelämän muutosten kehityskulkuja tulevaisuudessa. Laskelmien avulla näemme, miten työllisyyden ja palkkasumman muutokset vaikuttavat eläketurvan maksu- ja menokehitykseen.

Ohessa kaksi erilaista tarinakehystä. Toinen kertoo valoisan, toinen synkän tulevaisuuden vaihtoehdon. Palkkakehityksen pysähtyminen ja ansiotason lasku johtaisi nykyistä synkempään tulevaisuuteen. Valoisampi tulevaisuudekuva rakentuu korkean työllisyyskehityksen oletuksiin.

Havainnollinen koko neljän mallin skenaarioraportti on luet­­tavissa Etk.fi:ssä. Tekijöinä Heikki Tikanmäki, Ilari Ahola­, Johannes Koponen, Kaarlo Reipas ja Henrik Suikkanen: Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen, Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2017.

SYNKKÄ TULEVAISUUS

Kunnialliset puurtajat maksavat enemmän

Synkän tulevaisuuden kehityskulussa ansiot eivät kasva lainkaan. Samanaikaisesti lähes kahden sadan miljardin työeläke­varojen sijoitustuotot jäävät hieman peruslaskelmaa matalammiksi.

Näiden yhteisvaikutuksena lakisääteiset eläkemenot kasvaisivat noin kolme prosenttiyksikköä BKT:sta peruslaskelmaa korkeammiksi. Vastaavasti TyEL-maksu olisi noin 3,5 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa korkeampi.

Synkän tulevaisuuden vaikutukset tuntuisivat lompakossa. Euromääräiset keskieläkkeet eivät kasvaisi ja ne jäisivät selvästi jälkeen perusolettamusten mukaisesta kehityksestä.

VALOISA TULEVAISUUS

Korkea työllisyys laskee eläkemaksua

Tasapainon vuoksi kannattaa vilkaista myös parempaa tulevaisuuden vaihtoehtoa. Entä, jos kehitys johtaa parempaan?

Korkean työllisyyden skenaariossa, onnellisuuden valon heijastaa 80 prosentin työllisyysaste. Talous viriää uusien työpaikkojen, paremman työelämän ja työuran jatkuvuuden seurauksena.

Korkean työllisyyden vallitessa työeläkemenon suhteellinen osuus bkt:sta olisi noin 1,5 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi ja eläkemaksu vielä sitäkin matalampi.

Yhtä kaikki julkisen talouden kestävyysvajekin kuroutuisi kuusi miljardia pienemmäksi.