asiantuntija

Maksuluokkamalli

– hyvä, paha vai ruma?

Mitä työnantajat ajattelevat työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallista? Valtaosa pitää rahoitusmallia toimivana. Mutta siinä on myös ongelmakohtia.

Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkkeet rahoitetaan kansainvälisesti harvinaisella tavalla. Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksia ei jaeta kaikkien maksajien kesken tasan, vaan kustannuksia kohdistetaan suurille työnantajille niiden omille työntekijöille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Tätä rahoitustapaa kutsutaan maksuluokkamalliksi.

Mallin keskeisenä tarkoituksena on kannustaa työnantajia ennaltaehkäisemään työkyvyttömyystapauksia. Taustalla on ajatus, että työnantajat pystyvät ainakin jossain määrin vaikuttamaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisyyteen. Työnantajat voivat vaikuttaa esimerkiksi työoloihin, mukauttaa työtehtäviä tai ohjata kuntoutukseen, jos työntekijän työkyky on uhattuna tai heikentynyt.

Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa työnantajien näkemyksiä siitä, miten rahoitusmallin koetaan toimivan ja millä tavalla se kannustaa työkyvyn tukemiseen. Kysely lähetettiin yli 2 700 yksityisen sektorin työnantajalle Suomessa. Näistä suuria työnantajia oli 1 764. Kyselyyn vastasi 754 työnantajaa.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että mitä suurempi yritys, sitä enemmän käytössä oleva malli kannustaa yritystä huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä (kuvio 1). Valtaosa suurimmista yrityksistä koki mallin kannustaneen esimerkiksi työkyvyttömyysriskien seurantaan, työterveyshuollon kehittämiseen ja ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamiseen. Suuremmat yritykset myös seuraavat työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksia pienempiä yrityksiä systemaattisemmin.

Nämä tulokset ovat johdonmukaisia, sillä maksuluokkamalli on rakennettu siten, että työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusvaikutukset lisääntyvät työnantajan koon kasvaessa. Isoilla yrityksillä on pieniä mittavammat taloudelliset kannustimet työkyvyn tukemiseen.

Suurista työnantajista noin 70–80 prosenttia piti mallia ainakin osittain toimivana. Avovastauksissa mallia kuitenkin kritisoitiin. Erityisen paljon vastaajat toivat esiin sitä, että työnantajilla ei monissa tilanteissa – esimerkiksi vakavien etenevien sairauksien tai irtisanoutuneiden työntekijöiden kohdalla – ole käytännössä kovin paljon vaikutusmahdollisuuksia työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyyn.

Kyselyn perusteella järjestelmän ongelmakohtina ovat lisäksi sen monimutkaisuus ja mallin joidenkin yksityiskohtien ymmärrettävyys. Noin kolmannes suurista työnantajista ei kokenut maksuluokkamallia kovin ymmärrettävänä (kuvio 2).

Etenkin suuremmissa yrityksissä maksuluokkamallilla näyttäisi olevan myös ei-toivottuja vaikutuksia, erityisesti tiettyjen riskiryhmien rekrytointeihin. Enemmistö suurimmista työnantajista vastasi, että työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitustavalla on ollut vaikutusta yritysten rekrytointeihin ainakin jonkin verran (kuvio 3). Rekrytointivaikutukset nähtiin sitä suuremmiksi, mitä isommasta työnantajasta oli kyse.

Tärkeimmät tulokset tutkimuksesta voidaan kiteyttää kolmeen osaan. Työnantajien näkemysten perusteella maksuluokkamallissa on hyvät, pahat ja rumat ominaisuutensa. Järjestelmä näyttää kannustavan ainakin suurempia työnantajia työkyvyn tukemiseen (hyvät), mutta samalla se voi vaikuttaa yhteiskunnan ja työnhakijoiden kannalta ei-toivotulla tavalla riskiryhmien rekrytointiin (pahat).

Jos asiaa katsoo esimerkiksi osatyökykyisen henkilön näkökulmasta, maksuluokkamalli voi kannustaa työsuhteessa olevan osatyökykyisen työkyvyn tukemiseen, mutta toisaalta se voi heikentää joidenkin osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia.

Lisäksi osa työnantajista kokee mallin melko monimutkaisena ja hankalasti ymmärrettävänä (rumat).

Kirjoitus perustuu Eläketurvakeskuksen tutkimukseen Liukko, J. & Polvinen, A. & Kesälä, M. & Varis, J.: Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin toimivuus ja kannustinvaikutukset. Kyselytutkimus työnantajien näkemyksistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 3/2017.

Maksuluokkamalliin kuuluvat suuret työnantajat on jaettu neljään kokoluokkaan.

Näistä pienimmässä kokoluokassa maksu­luokkamaksun osuus yrityksen työkyvyttömyys­eläkemaksusta on alle 10 prosenttia (palkkasumma noin 2–5 miljoonaa euroa vuonna 2014), seuraavassa kokoluokassa 10–49 prosenttia (palkkasumma noin 5–16 miljoonaa euroa), toiseksi suurimmassa kokoluokassa 50–99 prosenttia (palkkasumma noin 16–31 miljoonaa euroa) ja suurimmassa 100 prosenttia (palkkasumma noin 31 miljoonaa euroa tai enemmän).

Jyri Liukko
Erikoistutkija
Eläketurvakeskus

Jyri Liukko

Erikoistutkija

Eläketurvakeskus

Anu Polvinen
Erikoistutkija
Eläketurvakeskus

Anu Polvinen
Erikoistutkija
Eläketurvakeskus

Mikä on maksuluokkamalli?

Maksuluokkamallissa työnantajalle lasketaan vuosittain maksuluokka, johon vaikuttavat yrityksen työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet.

Maksuluokkamalli koskee vain suuria työnantajia (palkkasumma yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa).

Mitä suuremmasta työnantajasta on kyse, sitä enemmän työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat työkyvyttömyyseläkemaksuun.