Katkonainen työura usein köyhyysriski

TYÖSSÄKÄYVÄT KÖYHÄT

Epätyypillisissä työsuhteissa ei enää työskennellä lähinnä väliaikaisesti vaan pysyvästi. Pienet tulot sinänsä eivät välttämättä ole ongelma, vaan kohtuuttoman suuret menot. Työssä käyvien köyhien toimeentulo saattaa parantua, kun he jäävät eläkkeelle.

Teksti Mia Hemming

Vajaa kolmannes osa-aikaisista työ- ikäisistä palkansaajista työskenteli osa-aikaisena, koska ei ollut löytänyt pysyvää työtä.

Erityisestä juuri tässä 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä epätyypilliset työsuhteet ovat köyhyysriski. Ilmiötä selittävät pätkä-, vuokra- ja muut epäsäännölliset työsuhteet.

– Osa-aikaisuus ei enää välttämättä ole reitti kokopäivätyöhön, vaan entistä pysyvämpi työsuhdemuoto. Ja jos on saanut pientä palkkaa, myös ansiosidonnainen päiväraha ja työeläke ovat pienet, erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä taustoittaa.

Järvinen toimii muun muassa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston sihteerinä SOSTEssa sekä SOSTEn edustajana asiantuntijasihteerinä eduskunnan köyhyysryhmässä.

– On arvioitu, että Suomeen on syntymässä kerroksiset työmarkkinat. Toiset pärjäävät hyvin palkallaan, toiset jotenkuten ja osa epäsäännöllisissä työsuhteissa työskentelevistä ei pärjää, Järvinen kuvailee.

Yhden hengen taloudessa köyhäksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 1 190 euroa kuukaudessa.

Vuonna 2014 oli pienituloisia palkansaajia 42 000 henkilöä ja pienituloisia yrittäjiä mukaan lukien maatalousyrittäjät oli 40 000 henkilöä. Pienituloisuus rassaa siis yrittäjiä suhteellisesti vielä useammin kuin palkansaajia.

Asumiskustannukset korkeat

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että epätyypilliset työsuhteet sinänsä eivät vielä ole ongelma toimeentulon kannalta. Ne eivät riitä toimeentuloon, koska asumiskustannukset ovat korkeat.

– Vuokramenojen kasvu on ongelma kaikissa pienituloisissa ryhmissä kaikissa kasvukaupungeissa. Epätyypillisten työsuhteiden ratkaisemisen sijaan pitäisi miettiä, miten voidaan taata kohtuuhintainen asuminen pienituloisille työssä käyville ihmisille, Saari Itä-Suomen yliopistosta korostaa.

Saari on muun muassa kirjoittanut lukuisia teoksia hyvinvoinnista ja hyvinvointivaltiosta.

Kelan myöntämän asumistuen menot ovatkin kasvaneet siinä missä vuokrat. Lisäksi hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin on asumistuen ongelma. Monet asumistuen saajat joutuvat paikkaamaan matalaa asumistukeaan turvautumalla pitkäaikaisesti toimeentulotukeen.

– Asumistuen nostaminen nostaa myös vuokria. Sen sijaan täytyisi kasvattaa valtion rahoittamaa tai sääntelemää vuokra-asuntotuotantoa. Kilpailua kasvattamalla ja tarjontaa lisäämällä saataisiin asuntojen vuokria kohtuullistettua.

Saari ei varauksetta kannata myöskään ajatusta leikata eläkkeensaajien asumistukea. Toteutuessaan se todennäköisesti merkittävästi vaikeuttaisi osan toimeentuloa pitkäaikaisesti, sekä johtaisi yksinasuvien eläkkeensaajien toimeentuloasiakkuuden lisääntymiseen.

– Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, eikä sen tehtävä siten ole tukea perustoimeentuloa vanhuuden aikana.

– Suomessa on eläkeläisiä, jotka uskoivat 1980-luvulla julkisen vallan lupauksiin kohtuullisista vuokra-asuntokustannuksista. Siksi he eivät lähteneet tavoittelemaan omistusasuntoa. Nyt tai aivan kohta he ovat vaikeuksissa asumiskustannusten kanssa. Olisi syytä selvittää, mitä lupauksia julkinen valta tarkalleen antoi 1980-luvulla kohtuullisista vuokra-asumiskustannuksista.

Tuloloukut ja byrokratia

Korotukset terveydenhuollon asiakas- ja päivähoitomaksuihin, kansaneläkeindeksin jäädytys ja lääkekorvausten vähentäminen heikentävät pienituloisten asemaa.

Pienituloisten yrittäjien on vaikea saada erilaisia tukia yrittäjästatuksensa vuoksi. Matalapalkkainen ei välttämättä nouse köyhyydestä lisätunneilla toimeentulotuen vähentymisen takia.

– Järjestelmässämme on paljon tämänkaltaisia tuloloukkuja ja byrokraattisia esteitä, jotka eivät kannusta työn tekemiseen, Järvinen tiivistää.

Eläkkeellä köyhyys helpottuu

Ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta muistuttaa, että kansaneläke – ja myös takuueläke – on kehitetty torjumaan eläkeläisten köyhyyttä. Työeläkejärjestelmän yhtenä tavoitteena on puolestaan aikaisemman kulutustason säilyttäminen kohtuullisena eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.

– Köyhimpien taloudellista tilannetta kansan- ja takuueläke hieman helpottavat. Ne parantavat toimeentulon tasoa eläkettä edeltävään aikaan verrattuna. He ovat vähemmän köyhiä eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Lisäksi eläke tulee säännöllisesti ja varmasti, mikä myös on tärkeää, Rantala miettii.

Rantalan tutkimusaiheisiin kuuluu muun muassa eläkeläisten toimeentulo.

Kansaneläkkeen täysi määrä on noin 634 euroa kuukaudessa. Takuueläke turvaa noin 766 euron vähimmäiseläkkeen.

– Ne ovat siis parempia kuin muut perusturvaetuudet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa perusturvan riittävyydestä arvioidaan takuueläkkeen kohtaavan paremmin perustarpeet kuin muut perusturvaetuudet. Eläkeläisten joukossa vakavat toimeentulo-ongelmat ovatkin harvinaisempia kuin muiden pienituloisten joukossa, Rantala sanoo.

Tietysti on myös pienituloisia eläkeläisiä, joille köyhyys on ongelmallista. Eläkeaika usein myös jakautuu erilaisiin vaiheisiin.

– Toisille takuueläke riittää toimeentuloon, toisille ei. Elämäntilanne vaikuttaa ja terveydentila, jos on esimerkiksi paljon menoja sairastamisen tähden. Toiset myös kokevat pienituloisuuden köyhyytenä ja toiset eivät. 

Anna Järvinen pitää vaikeana saavuttaa nykyisellä politiikalla tavoitetta vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää maassamme 150 000 ihmisellä vuoteen 2020 mennessä.
Anna Järvinen pitää vaikeana saavuttaa nykyisellä politiikalla tavoitetta vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää maassamme 150 000 ihmisellä vuoteen 2020 mennessä.
Juha Rantalan mielestä Suomessa eläkeläisten toimeentulo on eurooppalaisittain keskikastia. Suomalaiset eläkeläiset eivät tule parhaiten toimeen, mutta eivät huonoitenkaan.
Juha Rantalan mielestä Suomessa eläkeläisten toimeentulo on eurooppalaisittain keskikastia. Suomalaiset eläkeläiset eivät tule parhaiten toimeen, mutta eivät huonoitenkaan.
Juho Saari tietää, että myös yksin asuvien lisääntyminen on kasvattanut köyhien määrää. Korkeat asumiskustannukset ovat tuolloin yhden harteilla.
Juho Saari tietää, että myös yksin asuvien lisääntyminen on kasvattanut köyhien määrää. Korkeat asumiskustannukset ovat tuolloin yhden harteilla.

Alityöllisten määrä on kasvanut

Alityöllisiä oli viime vuonna 137 000 henkilöä, mikä on 10 000 enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna.

Alityöllisiä ovat henkilöt, jotka vasten tahtoaan tekevät esimerkiksi osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa. Heihin luetaan myös henkilöt, joilla ei ole ollut työtä tilausten tai asiakkaiden vähyyden tai lomautuksen vuoksi.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kokoaikatyön puute oli palkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. Tämän syyn ilmoitti joka kolmas osa-aikaisista.

Vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekeviä palkansaajia oli 99 000 henkilöä. Heistä 68 000 oli naisia ja 31 000 miehiä.

Vertailu edellisvuosiin osoittaa, että osa-aikaisuus lisääntyy ja vankistuu.

Mia Hemming