tiedoksi

Kuva: Karoliina Paatos
Kuva: Karoliina Paatos

Maahanmuuttajaryhmien työurissa suuria eroja

Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on parantunut merkittävästi parin vuosikymmenen aikana. Suurin työllisen ajan osuus on Virosta saapuneilla nuorilla miehillä.

Maahanmuuttajat ovat työllisinä keskimäärin 40 prosenttia maassaoloajastaan. Työllinen aika eroaa kuitenkin selkeästi sukupuolen, ikäluokan, muuttoajankohdan ja maaryhmien kesken, käy ilmi Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) toteuttamasta tutkimuksesta.

Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus piirtää ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan 1990- ja 2000-luvulla maahan muuttaneiden työurista Suomessa.

Maahanmuuttajien työllistyminen on parantunut huomattavasti. Kun 1990-luvun puolivälissä muuttaneille kertyi vain vajaa vuosi työuraa neljän ensimmäisen Suomessa vietetyn vuoden aikana, myöhemmin (2006) muuttaneilla työllistä aikaa oli jo kaksinkertaisesti.

Virosta ja muualta Euroopasta tulevat useimmat maahamme muuttajat. Neljän vuoden maassaolon jälkeen virolaiset ja etelä- ja länsieurooppalaiset ovat olleet keskimäärin reilut kaksi vuotta työllisinä. Sen sijaan Lähi-idästä ja Somaliasta saapuneet ovat olleet töissä vain hieman yli puoli vuotta.

Maassaoloaika ja koulutus lisäävät maahanmuuttajien työllistymisen todennäköisyyttä ja työvuosia. Perinteiset sukupuoliroolit vähentävät naisten työllistä aikaa merkittävästi.

Työurat heijastuvat tulevaan eläkkeeseen. Maahanmuuttajien työurat ja ansiot ovat selvästi valtaväestöä pienemmät, joten kertynyt työeläke jää myös pienemmäksi.

Kahdeksan maassaolovuoden jälkeen naisten mediaaniansiot olivat alle 11 000 euroa vuodessa. Maahanmuuttajamiehillä mediaaniansiot olivat lähes 19 000 euroa.

– Toimenpiteitä pitäisi kohdistaa maahanmuuttajanaisten työllistymisen edistämiseen, toteaa tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen Pellervon taloustutkimuksesta.

Perusturvan varaan eläkeaikana uhkaavat jäädä etenkin vanhemmalla iällä maahan muuttaneet ja naiset. 

Eläketalous-kirjasta uusintapainos

Eläkkeet muodostavat yli 40 prosenttia sosiaalimenoista ja ovat siten merkittävä osa sosiaaliturvaamme. Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Vuonna 2015 työ- ja kansaneläkkeitä maksettiin noin 28 miljardin euron edestä.

Näihin teemoihin paneutuu Finva kustantama uusittu Eläketalous-kirja. Tiiviit artikkeliluvut avaavat kokonaiskuvan eläkejärjestelmien perusteista, Suomen järjestelmän toiminnasta ja sen kestävyydestä. Kirjan toimittajat Risto Vaittinen ja Sanna Tenhunen ovat Eläketurvakeskuksen asiantuntijoita, ekonomisteja.

Kirjan uuteen painokseen on otettu huomioon vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuomat muutokset. Siihen on lisätty myös luku eläkeläisten toimeentulosta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Kirjassa käsitellään myös eläkejärjestelmän taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön rakennetta ja väestökehitystä. 

Osa-aikaeläke ei pidentänyt työuria

Osa-aikaeläke on helpottanut monen työntekijän viimeisiä työvuosia. Mutta osa-aikaeläke ei näytä pidentäneen työuria.

Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen maaraportissa, jossa verrataan 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle jääneitä ja työssä jatkaneita vuosina 2005 ja 2014. Osa-aikaeläkeläisten ja kokopäivätyössä jatkaneiden työuria mitattiin työssäoloajan pituutena vuosina.

– Ryhmien työurat ovat suurin piirtein samanmittaisia eli osa-aikaeläkkeestä ei ole merkittäväksi työurien pidentäjäksi. Tulokset ovat samansuuntaisia kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, kertoo erikoistutkija Mervi Takala Eläketurvakeskuksesta.

Eläketurvakeskuksen tuottama maaraportti on osa Eurofoundin laajaa tutkimusta, joka pyrkii selvittämään osittaisen eläkkeellesiirtymisen vaikutuksia.

Suomen tulokset ovat linjassa EU-maiden kanssa. Kokonaistyötuntien määrä on vähentynyt monen osa-aikaeläkkeellä olevan kohdalla. 

nimitykset

Eläketurvakeskus

YTM Johanna Rantahalvari on nimitetty 1.8. alkaen työsuhdepäälliköksi Eläketurvakeskuksen henkilöstöosastolle. Rantahalvari työskenteli aiemmin henkilöstöpäällikkönä Fortum Oyj:ssä.

Etera

YTM Sauli Hämäläinen on nimitetty yrityssijoitusjohtajaksi 16.5. alkaen. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Danske Capitalissa, Pohjola Varainhoidossa ja Opstock Varainhoidossa.

OTK Ulla Malinen on nimitetty lakiasiainjohtajaksi 12.4. lähtien. Hän on työskennellyt aiemmin Eterassa sijoitusten päälakimiehenä.

OTK Sami Ärilä on nimitetty henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 23.5. alkaen. Ärilän vastuualueena on henkilöstö ja viestintä. Hän on työskennellyt aiemmin mm. SSAB Ab:llä, Rautaruukki Oyj:ssä ja TietoEnator Oyj:ssä.

Ilmarinen

VTM Liisa Aulin on nimitetty viestintäpäälliköksi. Hänen toimenkuvaansa kuuluu media- ja sidosryhmäsuhteet sekä yhtiön talouteen, sijoituksiin ja yritysvastuuseen liittyvien asioiden viestintä.

KTM Mira Pakarinen on nimitetty markkinointipäälliköksi. Hänen vastuulleen kuuluu digitaalinen markkinointi.

Työhyvinvointipäälliköiksi on nimitetty KM Aino Antin, PsM Tiina Kesti ja KTM Pia Toivola. Työhyvinvointipäälliköiden tehtävänä on kehittää henkilöstö- ja työkykyjohtamisen käytäntöjä yhdessä asiakasyritysten omien asiantuntijoiden kanssa. Antinin toimialue on pääkaupunkiseutu, Kestin Pohjois-Suomi ja Toivolan Varsinais-Suomi ja Satakunta. 

123

miljoonaa

Työeläkekuntoutukseen työeläkelaitokset käyttivät viime vuonna yhteensä 123 miljoonaa euroa. Kuntoutus turvaa työntekijälle paremman toimeentulon ja tuo kustannussäästöjä eläkejärjestelmään.