tapasimme

Työura ja eläkeikä kytkeytyvät toisiinsa ja seuraavat elinajan muutosta. Ilmarisen varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta pitää tätä mekanismia 2017 työeläkeuudistuksessa onnistuneena.
Työura ja eläkeikä kytkeytyvät toisiinsa ja seuraavat elinajan muutosta. Ilmarisen varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta pitää tätä mekanismia 2017 työeläkeuudistuksessa onnistuneena.

Monta plussaa

Eläke­uudistuksessa

– Plussaksi eläkeuudistuksessa nousee periaatteiden selkeys ja tasapuolisuus. Työeläke on yhtä reilu kaikille, sanoo työeläkeyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta.

Teksti Anne Iivonen

Kuvat Vesa Laitinen

Plussaksi 2017 työeläkeuudistuksessa Sini Kivihuhta nostaa ratkaisujen selkeyden.

– Perusteltua ja selkeää on etenkin se, että eläkeikä kytkeytyy ratkaisussa nykyistä kiinteämmin elinaikaan ja työuran pituuteen. Perusmekanismi on nyt etukäteen tiedossa.

– Tasapuolisuus korostuu, kun työeläke kohtelee yhtä reilusti jokaista, Kivihuhta tulkitsee.

Eläkeuudistus nostaa ikärajoja. Työssä pitää pysyä hieman nykyistä pidempään, jotta saisi täyden eläketason. Ansiosidonnaiselle, työnteolla hankitulle työeläkkeelle voi siirtyä joko alimmassa vanhuuseläkeiässä tai saavuttaa norminmukaisen täyden eläketason tavoiteiässä.

Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä lähtee nousuun. Eläkeikään ensiaallossa yltäville 1955–1962 syntyneille uudistus tikkaa eläkeiän kauemmaksi kolmen kuukauden satseissa jokaista vuosiluokkaa kohden. Tuon kärkijoukon kirimisen jälkeen alaikäraja asettuu hollilleen 65 vuoteen.

Siitä eteenpäin kunkin eläkkeelle siirtyvän ikäluokan eläkeikä määräytyy sovitun mekanismin periaattein. Mekanismissa määräävinä muuttujina ovat työuran pituus ja elinajan odotteen kehitys, nuo kansantalouden peruspilarit: työllisyys- ja väestökehitys.

Mekanismi tiedossa etukäteen

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tarkastellaan työuran pituutta suhteessa eläkeaikaan. Ansiot ja työuran mitta kokonaisuudessaan vaikuttavat eläkkeeseen. Työuran loppupään työpanost nostaa kertymää, jos lykkää eläkkeelle siirtymistä yli alaikärajan.

Plussapuolelle uudistuksessa nousee Kivihuhdan mukaan lupaus siitä, että eläkeiän määräytymisen mekanismi ottaa huomioon elinajan pitenemisen. Mitään temppuvalikoimaa ei uudistuspaketista Kivihuhta ei löydä. Eikä tunnu kaipaavankaan.

Tempausluonteiset korjausliikkeet loisivat Kivihuhdan mukaan eläkejärjestelmän puolelle epäoikeudenmukaisuutta. Jos ne jossain toisessa katsantokannassa korjaavatkin akuuttia muuta ongelmaa. Hän viittaa Lex Lindströmiin, ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille valtion budjettivaroin räätälöityyn takuueläkkeen tasoiseen ratkaisuun.

Kivihuhta näkee, että työeläkejärjestelmään pikaratkaisut eivät oikein istuisi.

– Olen sen verran työeläketurvan tyttöjä, että en pidä kertaluontoisista ongelmien korjaamisista etuuksilla. Työn tekemisestä kertyvän eläkkeen ideana on, että kunakin aikana se kohtelee jokaista yhtenäisten periaatteiden mukaisesti, Kivihuhta sanoo.

Tasan käyvät eläkkeen lahjat

Plussaksi hän nostaa karttumien yhdenmukaistumisen. Ensi vuoden alusta lähtien jo 17-vuotiaana tienatuista palkoista aina eläkkeen alkuun saakka eläkepotti kasvaa tasaista puolentoista prosentin tahtia.

– Enää ei ole ikäporrastuksia. Eläkeiän ensiksi saavuttavia hyvitetään siirtymäajalla hieman korotetulla karttumalla (1,7 %). Mutta pääsääntöisesti koko työuran ajalta jokaisesta tienatusta eurosta kertyy eläkettä kaikille samassa suhteessa.

– Kun jatkaa työssä tavoiteikään saakka, saa kuukausieläkkeen ilman elinaikakertoimen vähentävää vaikutusta. Pidempään jatkavia kannustetaan lisäpalkkiona lykkäyskorotuksella, Kivihuhta kertaa.

Maksamme velkaa

Työeläkejärjestelmä on monen toimijan verkosto, jossa kaikki eläkelaitokset ja kuusi eläkeyhtiötä (yhteensä 28 toimijaa) ovat yhteisvastuullisesti varmistamassa järjestelmän toimivuutta ja toimeenpanoa.

Kukin eläkeyhtiö ennakoi ajassa eteenpäin maksuun tulevia vastuitaan, eläkevelkaa. Näin työeläkevakuuttajat sitoutuvat vakuutussopimuksessa antamaansa eläkelupaukseen eli työeläkkeiden maksamiseen edunsaajille.

Viime vuonna työeläkejärjestelmä lunasti lupaustaan maksamalla 25 miljardia euroa työeläkkeinä. Eläkettä maksetaan hamaan tappiin, maanpäällisistä riskeistä fataalimpaan eli kuolemaan saakka.

– Se toimii kyllä, kun työuraa on tarpeellinen määrä takataskussa. Tällaisen eläkevelan maksussa me pärjäämme. Mutta emme voi samaan aikaan varhentaa eläkeikää ja maksaa yhä pidemmän aikaa eläkettä. Yhtälö söisi pidemmän päälle järjestelmän kestävyyttä tai eläke-etuuksia.

Kuukausittain maksettava työeläke on varma toimeentulon lähde 1,5 miljoonalle suomalaiselle.

– Luottamusta vahvistaa, ettei eläkkeitä ole jouduttu leikkaamaan niin kuin useissa muissa maissa. Ihmiset luottavat siihen, että eläke tulee tilille kerran kuukaudessa.

Laskelmia ei nostettu hatusta

Kivihuhta kiittää eläkeuudistuksen huolellista taustavalmistelua.

– Ennakoivalla suunnittelulla ja Eläketurvakeskuksen pitkälle tulevaisuuteen katsovien skenaarioiden ja laskelmien avulla eläketurvaa on voitu faktatiedon pohjalta kehittää ajassa kestäväksi.

– Huolellisen valmistelun jälkeen uudistuksesta tuli hyvä. Nyt on yhteisesti sovittu eläkkeen karttumisen periaatteet ja päätetty nostaa asteittaisesti vanhuuseläkeikää.

Yhtä reilu myös nuorille

Pitkälle tulevaisuuteen katsominen ja nuorien asemaan paneutuminen tekee eläkeuudistuksesta reilun myös työuraansa aloitteleville.

– Plussa uudistukselle siitäkin, että mekanismi on kerrottu hyvissä ajoin etukäteen. Ikään sidottu mekanismi kohtelee jokaista samoilla periaatteilla, Kivihuhta sanoo.

Eläkeuudistuksessa työuravuodet ja eläkeaika solmittiin toisistaan riippuvaisiksi ja molemmat osapuolet huomioon ottavaan järkiperäiseen liittoon. Siinä liitossa ahkera voittaa: pidempään työskentely tuo paremman eläkkeen.

– Me työeläkeyhtiöissä näemme asian niin päin, että jäljellä oleva työkyky on arvokas. Nyt on jo päästy siihen, että työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle hakeutuvien lukumäärät ovat kääntyneet laskuun. Samanaikaisesti kuntoutuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet, Kivihuhta kertoo.

Elämälle isompi siivu

Eliniän piteneminen on suurin yksittäinen selittäjä, että eläkejärjestelmää tulee muuttaa ajan tarpeita vastaavaksi.

Kirkkaasti plussapuolelle nousee työntekijän eläkemaksun vähenteisyyden poistuminen. Se tukevoittaa eläkekertymää tuntuvasti. Työntekijän työeläkemaksu vähennettiin palkasta vuonna 1996 ensimmäistä kertaa. 2017 eläkeuudistuksessa työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä vuosiansioiden päältä pois eläkepalkkaa määriteltäessä.

Työuran loppuvuosina ikärajoihin sidotut erilliset kannustinkarttumaprosentit jäävät historiaan. Niiden tilalle tulee työuran alimman vanhuuseläkeiän jälkeen parempaa kertymää raksuttava lykkäyskorotus. Sen avulla voi kartuttaa vastaavansuuuruisen kannustinkertymän kuin nykyisellä superkarttumalla.

Kun elämä maistuu, eläkekakkua voi myös syödä siinä työnteon sivussa siivun etukäteen ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Tämän mahdollistaa osittainen varhennettu vanhuuseläke, lyhennettynä OVE.

Kivihuhta nostaa senkin plussapuolelle.

– Oven voi halutessaan ottaa maksuun 61 vuotta täytettyään. Väljät ehdot saattavat houkutella tämän eläkelajin pariin tuhatmäärin väkeä. Siihen olemme varautuneet.

– Varhennettuna eläke sopii joidenkin elämäntilanteeseen ja tuo valinnanvapautta oman toimeentulon suunnitteluun, hän sanoo.

Pitkään työeläkealalla työskennellyt Kivihuhta tietää kokemuksesta, että ihmisten yksilölliset elämäntilanteet vaihtelevat suuresti. Ei ole yhtä tapaa, joka sopisi kaikille.

– Osittain varhennetun työeläkkeen valitessaan on tiedostettava päätöksen vaikutuksen omat riskit. Eli sen, että ositettuna eläkkeen aiemmin käyttöön nostaminen heikentää kokonaiseläkettä jonkin verran.

Mikä yhdistää eläkealaa?

Kivihuhta kertoo tunnistavansa työeläkelalla työskentelevän ihmisen lajityypin. Hän tietenkin tuntee monia henkilökohtaisesti ja silkasta kokemuksesta pystyy sanomaan, mikä alalla toimivia kiehtoo.

– Eläkevakuuttamisen alalla kasvavat ammattilaisiksi sellaiset, joilla säilyy aito kiinnostus pitkän kehitystrendin tarkasteluun, hän sanoo.

Ennakointi ja tulevaan varautuminen on tyypillistä eläkealalla toimiville. Viisas varautuu tulevaan kuten kaskenpolttaja huhtansa äärellä. 

kuka?

Sini Kivihuhta

Työ: Varatoimitusjohtaja keskinäisessä työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa, toimitusjohtajan sijainen. Ilmarisen palveluksessa vuodesta 1983.

Koulutus: Juristi, OTK Helsingin yliopistosta.

Ikä: 56-vuotias.

Perhe: puoliso tohtori Kari Puro, yksi aikuinen poika.

”Työeläke on yhtä reilu kaikille.”