minä väitän!

Kyllä digitalisaatiolle, mutta harkitusti

Digitalisaatio muuttaa työeläkeyhtiöiden toimintamalleja. Yhtiöiden toiminta on kuitenkin tarkkaan säänneltyä, joten kehittäminen vaatii harkintaa ja tarkkuutta.

Palveluun liittyviä menettelytapoja voidaan muokata digitalisaatiolla tarkoituksen-mukaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Entä miten se sopii työeläkeyhtiöille? Hyvin. Mikäli työeläkeyhtiöt sen avulla tehostavat toimintaansa, parantavat toimintansa kannalta keskeisten palveluidensa laatua ja tavoitettavuutta sekä säästävät toimeenpanossa työeläkevaroja, on se myös työeläkeyhtiöiden toiminnan tarkoitukseen sopivaa.

Digitalisaatio on yhä tutumpi käsite sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Sillä tarkoitetaan niin aineistojen muuttamista sähköisesti käsiteltävään muotoon, kuin muutoksen mahdollistavaa uusien palvelutapojen, vaikkapa itsepalvelun kehittämistä.

Digitalisaatio muodostuu teknologian, asiakaskäyttäytymisen ja markkinoiden murroksen yhteisvaikutuksena. Palveluita myös kannattaa ja on syytä tuottaa tavoilla, joilla niiden käyttö on helpointa. Toisaalta hyvät palvelut houkuttelevat lisää käyttäjiä.

Mikä on suutarin lesti eli miten pitkälle työeläkeyhtiöt voivat digitalisaation aallossa mennä?

Työeläkeyhtiön lakiin kirjoitettuna toiminnan tarkoituksena on harjoittaa sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla työntekijän ja yrittäjän eläkelain mukaisen lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle tätä varten kertyviä varoja vakuutusten käsittämät edut turvaavalla tavalla.

Työeläkevakuutusyhtiö ei saa harjoittaa muuta vakuutusliikettä. Työeläkevakuutusyhtiö ei myöskään saa harjoittaa vakuutustoimintaan liittyvää muuta toimintaa, eli niin sanottua liitännäistoimintaa, saati sitten vakuutustoimintaan liittymätöntä toimintaa.

Toiminnan tarkoitus määrittää samalla yhtiöiden liiketoimintarajat. Rajat eivät ole yhtiöille valinnainen asia. Tarkoitus on kivijalka työeläkeyhtiöiden toiminnan ja hallinnon päätösten lainmukaisuuden ohjaajana.

Professori Seppo Villa Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta on osuvasti korostanut toiminnan tarkoitusta työeläkeyhtiön hallinnon ratkaisujen ohjaajana, eräänlaisena ratkaisujen ratiotestinä. Muunlaisen liiketoiminnan harjoittaminen rikkoisi myös Suomen EU-liittymäsopimuksen ehtoja. Asia on niin merkittävä, että myös toimilupiin ja yhtiöjärjestyksiin on kirjattu yhtiöiden toiminnan kohteet.

Asiayhteys toiminnan tarkoituksen ja digitalisaation välillä muodostuu siitä, miten laajana digitalisaation työeläkeyhtiöille tuomat liiketoimintamahdollisuudet ja -tavat yhtiöissä ymmärretään.

Joiltakin osin julkisista esityksistä, lehtihaastatteluista ja muista tämäntyyppisistä tulevaisuuden hahmotteluista saattaa huomaamatta välittyä ajatus digitalisaation yhteydessä mahdollisesti tapahtuvasta toiminnan laajentamisesta.

Työeläkeyhtiöt eivät kuitenkaan voi laajentaa toimintaansa esimerkiksi asiakkaidensa ongelmat ratkaiseviksi monialaisiksi palveluyhtiöiksi. Palvelutaloiksi, jotka saattavat asiakkaat yhteen näiden liiketoiminnan eri osa-alueilla.

Harkintaa kannattaa käyttää myös siinä, missä asioissa ja millaisia mahdollisia ”arvolupauksia” työeläkeyhtiö resurssiensa käytöstä asiakasyhtiöidensä liikearvon korottamisesta antaa. Työeläkeyhtiö ei voi ottaa vastuuta asiakkaidensa liiketoiminnallisista riskeistä.

Digitalisaatiolla on työeläkejärjestelmän toimeenpanossa vankka paikkansa. Se on lähtökohtaisesti kaikkien työeläkejärjestelmän osapuolien etua edistävä asia. Kehityshankkeissa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että niistä ei muodostu niin innovatiivisia, että ne kävelisivät voimassaolevan normiston asettamien rajojen yli. 

Erkki Rajaniemi

Palstalla vieraileva kirjoittaja ottaa kantaa eläkekeskusteluun.

Erkki Rajaniemi

Kuka?

Erkki Rajaniemi

Ikä: 57-vuotias

Koulutus: OTL, VT, KTT.

Työ: Finanssivalvonta, johtoryhmän jäsen. Toiminut lukuisissa eri vakuutusalan tehtävissä 1980-luvulta lähtien.

Työeläkeyhtiön tarkoituksena on harjoittaa sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutus- liikettä.